Saimaannorppia on jäljellä noin 380-400 yksilöä. Yhteisesti sovittuna tavoitteena on suotuisan suojelun taso, joka on moninkertainen määrä norppia nykyiseen verrattuna. Esitetty 400 norpan tavoite on ollut välitavoite, josta suojelutyötä on jatkettava entistä tarmokkaammin.

Sai­maan­norp­pa on erittäin uhanalainen

Norpan uhanalaisuuden syy on ihminen, muita vihollisia sillä ei ole. Saimaannorpan tulevaisuus on siis meidän suomalaisten varassa.

Saimaannorppia on jäljellä noin 380-400 yksilöä. Yhteisesti sovittuna tavoitteena on suotuisan suojelun taso, joka on moninkertainen määrä norppia nykyiseen verrattuna. Esitetty 400 norpan tavoite on välitavoite, josta suojelutyötä on jatkettava entistä tarmokkaammin.

Saimaannorpan suojelu on yksinkertaista. Pahin uhkatekijä on verkkokalastus, joka voidaan välttää vaihtamalla verkot nielurajoittimilla varustettuihin katiskoihin. Ilmastonmuutokseen on vaikeampi puuttua nopeasti, mutta norpalle voidaan kolata apukinoksia pesintää helpottamaan. Myös keinopesiä on kokeiltu, ja ne saattavat olla jossain vaiheessa käytössä oleva suojelukeino. Lisäksi on tärkeää antaa saimaannorpalle pesimärauha talviaikaan – erityisesti nykyisin, kun ilmastonmuutos alkaa vaikeuttaa lämpimien talvien myötä saimaannorpan pesimistä.

Saimaannorpat tarvitsevat apuamme

Saimaannorppa on norpan alalaji

Sen lähisukulaisia ovat laatokannorppa ja itämerennorppa. Aikuinen saimaannorppa on noin 140 cm pitkä ja painaa 50–90 kg. Kuutit ovat tuhkanharmaita ja aikuisten saimaannorppien väritys vaihtelee vaaleasta ja punaruskeasta miltei mustaan.

Norppaa suojaa paksu traani- eli rasvakerros. Kesä- ja talviturkki ovat samanlaiset, mutta eläin vaihtaa karvan huhti–kesäkuussa. Norpat selviävät hyvin kylmistä talvista, mutta kärsivät kesän kuumuudesta.

Norppa on sopeutunut pitkiin sukelluksiin

Norpan veren hapensitomiskyky on hyvä, ja vedessä oleskelua helpottaa myös sukellusreaktio: kun norppa sukeltaa, hapekas veri alkaa kiertää vain happea välttämättä tarvitseviin kudoksiin, eli sydämeen ja aivoihin. Samalla sydämen lyöntitiheys laskee.

Norppa voi elää jopa 30-vuotiaaksi

Jos norppa selviytyy aikuiseksi, se elää todennäköisesti yli 20 vuotta. Vanhin tunnettu yksilö on elänyt 33-vuotiaaksi. Norpat elävät pieninä osapopulaatioina eri osissa Saimaata. Ne pysyvät uskollisena kotiseudulleen ja pesivät samoille seuduille vuodesta toiseen. Nuoret norpat tosin voivat vaeltaa pitkiäkin matkoja.

Koska norppakanta on Saimaassa hyvin pieni, norpat eivät esiinny suurissa laumoissa kuten useimmat muut hyljelajit. Norpat elävät yksin tai pareittain, mutta etenkin loppukeväällä norpat saattavat kerääntyä muutaman yksilön ryhmiksi.

Saimaannorppa elää 65–80 % elinajastaan vedessä ja siitä 80 % pinnan alla

Vaikka norppa sukeltaa useita minuutteja, sen on noustava pinnalle hengittämään. Talvisin se tekee itselleen hengitysavantoja. Välillä norppa myös nousee kiville lepäämään ja nukkumaan. Saimaannorppa on sopeutuvainen. Se on kotiutunut jääkauden jälkeiseen sokkeloiseen sisäjärveen. Saimaa on pitkään ollut norpalle ihanteellinen elinympäristö: rauhallinen, pedoton ja kalaisa. Avovesiaikaan norppa ei juuri pelkää edes ihmistä. Luonteeltaan norpat ovat leikkisiä ja uteliaita, mutta pesiessään ne tarvitsevat rauhaa.

Kala on norpan ensisijaista ravintoa

Saimaannorppa syö lähes yksinomaan kalaa, jota se saalistaa sukeltaessaan. Ravinto on etupäässä muikkua ja kuoretta, mutta myös muuta parvissa liikkuvaa pikkukalaa. Keskimäärin yhden norpan kalankulutukseksi on arvioitu 3 kiloa vuorokaudessa. Määrä vaihtelee vuodenajan mukaan. Kiiman ja karvanvaihdon aikaan norpat eivät syö juuri lainkaan. Syksyllä norppa kasvattaa rasvakerrosta ja syö enemmän.

Toiminta ja saavutukset

Saimaannorppia on noin 380 yksilöä. Suojelu- ja tutkimustyön ansiosta kanta on hitaasti kasvanut 1980-luvun puolivälistä, jolloin norppia oli arviolta vain 120–150 yksilöä. Tavoitteemme on, että saimaannorppakanta kasvaa vakaasti ja saavuttaa suotuisan suojelun tason.

Lue lisää norpan suojelusta