Suurpedot ovat olennainen osa luontoa

Siirry sisältöön

Luonnonsuojeluliiton suurpetotyö

Suurpedot aiheuttavat voimakkaita tunnereaktioita puolin ja toisin, ja järkiperäinen suurpetojen kannanhoito ja suojelu on usein vaikeaa. Varsinkin mediassa asiat kärjistyvät kohtuuttomasti. Yksikin susi voi aiheuttaa yleistä petopelkoa ja tappolupavaatimuksia.

Suomen suurpetokantoja tulee suojella ja hoitaa järkiperäisesti. Suomeen tulisi perustaa valtakunnallinen suurpetoneuvottelukunta, jotta eri intressiryhmät keskustelivat suurpedoista ja niiden kannanhoidosta saman pöydän ääressä.

Luonnonsuojeluliitto tiedottaa aktiivisesti suurpedoista yhdessä muiden suurpedot.fi-yhteistyötahojen, kuten Metsähallituksen ja ympäristöministeriön kanssa. Liitto tukee petovahinkoja ehkäisevää toimintaa ja järjestää mm. petoaitatalkoita.

Luonnonsuojeluliitto on EU-aikana huomauttanut, että nykyinen suurpetojen kiintiömetsästys ei ole EU:n luontodirektiivin poikkeuslupasääntöjen mukaista. Esimerkiksi ilveksen ja suden pyyntiin on annettu poikkeuslupia ilman, että alueella olisi ollut mitään todellisia haittoja, kuten korvattuja kotieläinvahinkoja. Tällainen metsästys on yleistä huvimetsästystä eikä se täytä direktiivin tiukkoja poikkeuslupaehtoja.

Lajitietoa suurpedoista

Karhu

Suomen karhukanta on kasvanut 1980-luvulta lähtien noin 1500 yksilöön. Karhukantaa säädellään metsästyksellä, jotta karhu pysyy ihmisarkana. Tietyissä tilanteissa, kuten pentujaan suojeleva karhu saattaa olla ihmiselle vaarallinen. Suomessa eli helmikuussa 2015 noin 1450-1590 karhua.

Karhu on vaarantunut (VU).

Luonnonsuojeluliitto hyväksyy karhun metsästyksen. Metsästysmäärien tulee kuitenkin olla kestäviä.
Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan Risto Sulkavan loppuyhteenvedosta selviää, löytyikö vastausta hankkeen alussa esitettyyn ns. ”mahdottomaan” kysymykseen: Miten suojella lajia, jonka toimiva reviiri on usean neliökilometrin laajuinen ja yhtenäisen metsäpeitteinen?

Ilves

Suomen ilveskanta on viime vuosina kasvanut ja se on runsaslukuisin suurpetomme. Yli vuoden ikäisiä ilveksiä oli Suomessa toukokuussa 2014 ennen metsästyskautta noin 2700–2900.

Uhanalaisuusluokitukseltaan ilves on vaarantunut (VU).

Ilveksen metsästystä ei Luonnonsuojeluliitto ole tukenut eikä vastustanut, mutta se on arvostellut MMM:n myöntämiä vuosittaisia ylisuuria pyyntikiintiöitä. Lisäksi Uudenmaan ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirit ovat arvostelleet ilvespyyntiä turhana, koska kotieläinvahingot ovat Etelä-Suomessa hyvin harvinaisia.

Ahma

Ahma on äärimmäisen uhanalainen (CR). Ahmaan kohdistuu välitön uhka hävitä luonnosta. Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli noin 230–250 ahmaa.

Ahma on täysin rauhoitettu, eikä sitä saa metsästää. Ahman uhanalaisuuden syy on laiton tappaminen etenkin poronhoitoalueella. Tulevaisuudessa ahmaa uhkaa salametsästyksen lisäksi myös ilmastonmuutos.

Susi

Suomessa oli tammikuussa 2015 noin 220-245 sutta. Laji on erittäin uhanalainen (EN).

Suden uhanalaisuuden syy on laiton tappaminen. Luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö Luonto-Liitto koordinoi Salakaadot seis! -kampanjaa, joka ottaa kantaa elinvoimaisen susikannan puolesta. Erityisesti kampanjassa kiinnitetään huomiota susiin kohdistuvaan salametsästykseen.

Luonnonsuojeluliitto hyväksyy erityistä haittaa aiheuttavien ongelmayksilöiden poiston luontodirektiivin mahdollistamin poikkeusluvin. Vahinkolupia ei tule kuitenkaan myöntää erämaasusille.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tuominnut Suomen suden metsästyksen puutteista. Mikäli asioita ei saada kuntoon, komissio voi käynnistää mahdollisesti uuteen oikeudenkäyntiin ja sakkoihin johtavat toimet.

Ilmoita havaintosi sa­la­met­säs­tys­ri­kok­sis­ta

Luonnonsuojeluliitto toimii yhteistyössä kansainvälisen WildLeaks-verkkopalvelun kanssa. Verkkopalvelussa voi ilmoittaa havaitsemiaan luontorikoksia nimettömästi. Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijat osallistuvat saapuvien ilmoitusten käsittelyyn. Sivusto on salattu tietoturvaltaan tiukasti, jotta rikollisen ilmiantaja voi halutessaan pysyä tuntemattomana ja turvassa. WildLeaks toimii 18 eri kielellä, myös suomeksi.

Wildleaks-palveluun

Erityisasiantuntija Tapani Veistola

Näin puolustamme metsiä

Luonnonsuojeluliitto haluaa lisätä metsien suojelua sekä vaikuttaa siihen kuinka metsiä käytetään. Vaikutamme muun muassa metsiä koskevan lainsäädännön valmisteluun, vaikutamme suojelua tarvitsevien metsien kohtaloon sekä kampanjoimme avohakkuita historiaan.

Tutustu toimintaamme