Koko Kurikka yhdessä vieraslajeja vastaan!
Vieraslajit valtaavat yhä enemmän elintilaa ja yhteinen huoli Kurikan, Jalasjärven ja Jurvan kotoperäisistä kasveista ja pölyttäjistä laittoikin Kurikan kaupungin ja luontoyhdistyksen toimimaan.
Ajatuksista tekoihin!
Vieraslajiteemasta tuli yhdistyksn tärkeä teema vuonna 2024. Jo sitä ennen oli ollut lupiininkitkentätalkoita Kivi- ja levalammella Jurvassa. Keväällä 2024 yhdistys järjesti ensimmäisen vieraslaji-illan ja haki Kyrönjokirahastolta avustuksen Pitkämössä sijaitsevaan Moljakan ranta-alueen torjuntatyöhön. Samana kesänä alkoi jättipalsamin torjunta myös Kiskonniemessä. Kesällä 2024 saatiin Kurikan keskustaan vieraslajijätelava, joka täyttyi nopeasti. Tämä osoitti selvästi, että kuntalaisilla on halua toimia luonnon hyväksi, kun siihen tarjotaan mahdollisuus.
Syksyn aikana heräsi ajatus toiminnan laajentamisesta. Vieraslajijätelavat olisi saatava jokaiseen kuntakeskukseemme: Kurikkaan, Jalasjärvelle ja Jurvaan. Lisäksi halusimme tuoda mukaan uuden, helposti lähestyttävän tavan kannustaa kuntalaisia torjuntatyöhön. Ehdotimme, että Kurikka ottaisi käyttöön Crowdsorsa-mobiilipelin, jossa luonnonhoito on pelillistetty ja torjunnasta maksetaan korvaustsa. Teimme aloitteen kaupunginhallitukselle alkuvuodesta 2025, ja sitä tuki moni paikallinen yhdistys. Huoli vieraslajien leviämisestä on selvästi yhteinen.
Aloitteemme hyväksyttiin ja vuonna 2025 Kurikassa oli ensimmäistä kesää sekä vieraslajijätelavat jokaisessa kuntakeskuksessa että Crowdsorsa-mobiilipeli torjuntatyön tukena. Nämä molemmat toteutuvat myös kesällä 2026. Yhdistyksemme järjestää talkoita edelleen Moljakassa, Kiskonnimessä ja Kivi- ja levalammella. Uutena paikkana tulee myös Kiuaskallio Jalasjärveltä.
Crowdsorsa-mobiilipeli
Myös kesällä 2026 kurikkalaiset ja alueella liikkuvat voivat osallistua haitallisten vieraslajien, kuten lupiinien ja jättipalsamien, torjuntaan Crowdsorsan avulla. Kurikan kaupunki palkitsee hyväksytyistä torjuntasuorituksista. Pelissä yhdistyvät luonnon hyväksi toimiminen ja pieni kesätienesti.
Pelin aloitus on ajoitettu kukinta-aikaan, jotta lupiinit ja jättipalsamit ovat helposti tunnistettavissa. Torjuntamissio Kurikassa käynnistyy maanantaina 8.6.2026 klo 9.00 ja jatkuu 31.8.2026 saakka tai niin kauan kuin palkkiobudjettia riittää. Torjunnan etenemistä voi seurata suoraan sovelluksesta.
Vieraslajijätelavat
Vieraslajijätelavat ovat käytössä 8.6. – 31.8.2026
- Kurikka: koirapuiston parkkialueella (Kärrytie 2)
- Jalasjärvi: kaupungin teknisen osaston varaston pihassa (Keskustie 56, Ala-Vallintie, karttapalveluissa paras osoite on Ala-Vallintie 100, vaikka se ei paikan virallinen osoite olekaan)
- Jurva: kaupungin teknisen osaston varaston pihassa (Salontie 14)
Jätesäkkejä vieraslajien saatavilla seuraavista paikoista:
Kurikan torilla torikahvila Torin Tötterö, Jurvan, Kurikan ja Jalasjärven kirjastoissa sekä Saima-kirjastoautossa.
Vieraslajit
Jättipalsami (Impatiens glandulifera)
on yksivuotinen, mehevävartinen kasvi, joka leviää siemenistä ja syrjäyttää alkuperäistä kasvillisuutta erityisesti kosteilla alueilla, kuten jokivarsilla. Se on säädetty EU:ssa haitalliseksi vieraslajiksi.
Torjunta:
Kasvi kitketään juurineen ennen siementen kypsymistä. Se irtoaa helposti maasta, eikä suojavarusteita tarvita. Torjunta kannattaa toistaa 2–3 kertaa kasvukauden aikana useana vuonna. Aloita yläjuoksulta, jos kasvi kasvaa virtavesien varsilla.
Jätteen käsittely:
Kaikki kasvijäte kerätään pois. Jos kasvissa on kukkia tai siemenkotia, pakkaa jäte kahteen jätesäkkiin päällekkäin. Jäte viedään sekajätteeseen tai merkityille vieraslajijätelavoille. Jätettä ei saa jättää luontoon eikä kompostoida.
Linkkejä ja vinkkejä torjuntaan: Jättipalsami – Vieraslajit.fi
Komealupiini (Lupinus polyphyllus)
on monivuotinen, hernekasveihin kuuluva vieraslaji, joka leviää tehokkaasti siemenistä ja syrjäyttää alkuperäisiä niittykasveja. Se on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi.
Torjunta:
Kukinnot tulee katkaista ennen siementen kypsymistä. Kasvi voidaan myös niittää tai ajaa koneellisesti varhain kesällä, mieluiten ensimmäisen kerran kesäkuun alussa, ennen siementen muodostumista, ja tarvittaessa uudelleen heinä–elokuussa. Torjunta kannattaa toistaa 2–4 kertaa kasvukauden aikana useana vuonna. Pienet esiintymät voi kaivaa maasta, mutta maaperän siemenpankista nousee uusia taimia vielä pitkään.
Jätteen käsittely:
Jos kasveissa ei ole siemeniä, niittojätteen voi kompostoida tai kasata paikalleen muovin alle. Jos kukinnoissa on siemenkotia, jäte tulee pakata kahteen jätesäkkiin päällekkäin ja viedä sekajätteeseen tai vieraslajilavalle. Kasvijätettä ei saa levittää luontoon eikä kompostoida siemenvaiheessa.
Linkkejä ja vinkkejä torjuntaan: Komealupiini – Vieraslajit.fi
Muita alueemme vieraslajeja
Kurtturuusu (Rosa rugosa)
– Leviää erityisesti teiden varsilla, joutomailla ja vanhoissa istutuksissa. Haittaa erityisesti hiekkarantojen alkuperäistä kasvillisuutta. Lisätietoa: Kurtturuusu – Vieraslajit.fi
Jättiputket (Heracleum spp.)
– Alueella tavataan lähinnä kaukasianjättiputkea (Heracleum mantegazzianum), jota on torjuttu yksittäisissä kohteissa. Kasvi on ihmisille vaarallinen sen sisältämien valolle herkistävien yhdisteiden vuoksi. Lisätietoa: Jättiputkiryhmä – Vieraslajit.fi
Suikeroalpi (Lysimachia nummularia)
– Monivuotinen koristekasvi, joka leviää tehokkaasti maavarsien avulla kosteilla niityillä, rannoilla ja ojien varsilla. Muodostaa tiheitä kasvustoja ja syrjäyttää alkuperäistä kasvillisuutta. Vaikeasti torjuttava, sillä kasvi juurtuu helposti pienistäkin kasvinosista. Lisätietoa: Suikeroalpi – Vieraslajit.fi
Isotuomipihlaja (Amelanchier spicata)
– Leviää nopeasti metsänreunoissa ja puistoalueilla, muodostaen tiheitä pensasalueita, jotka syrjäyttävät muuta kasvillisuutta. Lisätietoa: Isotuomipihlaja – Vieraslajit.fi
Kanadanpiisku (Solidago canadensis)
– Valtaavat nopeasti niittyjä ja joutomaita, vaikeuttavat alkuperäisen niittylajiston säilymistä. Lisätietoa: Kanadanpiisku – Vieraslajit.fi
Tatar-lajit (Fallopia spp.)
– Esimerkiksi japanintatar ja viitapajujuuri. Leviävät tehokkaasti maavarsien avulla ja muodostavat laajoja, vaikeasti hävitettäviä kasvustoja pihoilla ja rannoilla. Lisätietoa: Japanintatar – Vieraslajit.fi
Ajankohtaista
-
Suomen luonnon päivän retki Navettavuorelle ja Pirunpesälle 30.8.2025
LUE LISÄÄ: Suomen luonnon päivän retki Navettavuorelle ja Pirunpesälle 30.8.2025Pilvipoutaisena aamuna lähdimme leppoisasti kävelemään leveää polkua kohti Navettavuorenlakea. Pian polku kapeni ja maaperä kallion päällä oli ohut ja paikoitellen astelimme pitkin paljastakalliota. Noin kilometrin käveltyämme rinteessä oli ensimmäinen lohkareluola,…
-
Kuva: Saara Susiluoma Aloite Kurikan kaupunginhallitukselle vieraslajien torjunnan tehostamiseksi
LUE LISÄÄ: Aloite Kurikan kaupunginhallitukselle vieraslajien torjunnan tehostamiseksiVieraslajitorjunta etenee Kurikassa – aloitteemme sai kaupungin liikkeelle Jätimme Kurikan luontoyhdistyksessä tammikuussa 2025 Kurikan kaupunginhallitukselle aloitteen vieraslajien torjunnan tehostamiseksi. Halusimme nostaa esiin huolemme luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä sekä tarjota konkreettisia, helposti…
-
Kuva: Mija Rajala Vieraslajien torjuntaa kesällä 2024
LUE LISÄÄ: Vieraslajien torjuntaa kesällä 2024Kesällä 2024 yhdistyksemme aktivoitui vieraslajien torjunnassa ja saimme mukaan myös kaupungin, joka järjesti jätelavan käyttöömme. Jätelava oli Kurikan koirapuiston parkkipaikalla kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Lava täyttyi mukavasti jätteistä, ja toivomme…
