on yksivuotinen, mehevävartinen kasvi, joka leviää siemenistä ja syrjäyttää alkuperäistä kasvillisuutta erityisesti kosteilla alueilla, kuten jokivarsilla. Se on säädetty EU:ssa haitalliseksi vieraslajiksi.

Torjunta:
Kasvi kitketään juurineen ennen siementen kypsymistä. Se irtoaa helposti maasta, eikä suojavarusteita tarvita. Torjunta kannattaa toistaa 2–3 kertaa kasvukauden aikana useana vuonna. Aloita yläjuoksulta, jos kasvi kasvaa virtavesien varsilla.

Jätteen käsittely:
Kaikki kasvijäte kerätään pois. Jos kasvissa on kukkia tai siemenkotia, pakkaa jäte kahteen jätesäkkiin päällekkäin. Jäte viedään sekajätteeseen tai merkityille vieraslajijätelavoille. Jätettä ei saa jättää luontoon eikä kompostoida.

Linkkejä ja vinkkejä torjuntaan: Jättipalsami – Vieraslajit.fi

on monivuotinen, hernekasveihin kuuluva vieraslaji, joka leviää tehokkaasti siemenistä ja syrjäyttää alkuperäisiä niittykasveja. Se on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi.

Torjunta:
Kukinnot tulee katkaista ennen siementen kypsymistä. Kasvi voidaan myös niittää tai ajaa koneellisesti varhain kesällä, mieluiten ensimmäisen kerran kesäkuun alussa, ennen siementen muodostumista, ja tarvittaessa uudelleen heinä–elokuussa. Torjunta kannattaa toistaa 2–4 kertaa kasvukauden aikana useana vuonna. Pienet esiintymät voi kaivaa maasta, mutta maaperän siemenpankista nousee uusia taimia vielä pitkään.

Jätteen käsittely:
Jos kasveissa ei ole siemeniä, niittojätteen voi kompostoida tai kasata paikalleen muovin alle. Jos kukinnoissa on siemenkotia, jäte tulee pakata kahteen jätesäkkiin päällekkäin ja viedä sekajätteeseen tai vieraslajilavalle. Kasvijätettä ei saa levittää luontoon eikä kompostoida siemenvaiheessa.

Linkkejä ja vinkkejä torjuntaan: Komealupiini – Vieraslajit.fi

Kurtturuusu (Rosa rugosa)
– Leviää erityisesti teiden varsilla, joutomailla ja vanhoissa istutuksissa. Haittaa erityisesti hiekkarantojen alkuperäistä kasvillisuutta. Lisätietoa: Kurtturuusu – Vieraslajit.fi

Jättiputket (Heracleum spp.)
– Alueella tavataan lähinnä kaukasianjättiputkea (Heracleum mantegazzianum), jota on torjuttu yksittäisissä kohteissa. Kasvi on ihmisille vaarallinen sen sisältämien valolle herkistävien yhdisteiden vuoksi. Lisätietoa: Jättiputkiryhmä – Vieraslajit.fi

Suikeroalpi (Lysimachia nummularia)
– Monivuotinen koristekasvi, joka leviää tehokkaasti maavarsien avulla kosteilla niityillä, rannoilla ja ojien varsilla. Muodostaa tiheitä kasvustoja ja syrjäyttää alkuperäistä kasvillisuutta. Vaikeasti torjuttava, sillä kasvi juurtuu helposti pienistäkin kasvinosista. Lisätietoa: Suikeroalpi – Vieraslajit.fi

Isotuomipihlaja (Amelanchier spicata)
– Leviää nopeasti metsänreunoissa ja puistoalueilla, muodostaen tiheitä pensasalueita, jotka syrjäyttävät muuta kasvillisuutta. Lisätietoa: Isotuomipihlaja – Vieraslajit.fi

Kanadanpiisku (Solidago canadensis)
– Valtaavat nopeasti niittyjä ja joutomaita, vaikeuttavat alkuperäisen niittylajiston säilymistä. Lisätietoa: Kanadanpiisku – Vieraslajit.fi

Tatar-lajit (Fallopia spp.)
– Esimerkiksi japanintatar ja viitapajujuuri. Leviävät tehokkaasti maavarsien avulla ja muodostavat laajoja, vaikeasti hävitettäviä kasvustoja pihoilla ja rannoilla. Lisätietoa: Japanintatar – Vieraslajit.fi