KYY lausui Kantvikin osayleiskaavaehdotuksesta

Artikkelit, Lausunnot, Uutiset

–

8.11.2025

Kantvik sijaitsee tärkeällä Porkkala-Meiko-ekologisellayhteydellä. Kuten maakuntahallitus lausunnossaan muistuttaa on osayleiskaavassa otettava tarkemmin huomioon Uusimaa-kaavan 2050 mukaiset linjaukset. Siinä on huolehdittava, että viheryhteystarve säilyy ja toteutuu tavalla, joka turvaa lajiston liikkumismahdollisuudet sekä ylläpitää maisema- ja luontoarvoja.

Jo nyt rakentaminen on pirstonut ehdotuksessa olevia viheryhteyksiä ja viheryhteystarpeita ekologisen yhteyden suositusleveyttä (500 – 1000 m) kapeammiksi kaistaleiksi. Kaistaleiden ongelma on reunavaikutuksen suuri osuus pinta-alasta eli joillekin lajeille yhtenäinen toiminnallinen ekologinen yhteys jää käytännössä toteutumatta, jos kaistat ovat niin kapeita kuin kaavaehdotuksessa. Viheryhteyksien ja viheryhteystarpeiden kaavamääräyksiä on myös välttämätöntä tarkentaa käsittämään kaikki muut eliöt liito-oravien lisäksi siten kuin maakuntakaavan viheryhteystarpeen suunnittelumääräyskin edellyttää: “Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava, että merkinnällä osoitettu yhteystarve säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa lajiston liikkumismahdollisuudet, virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet sekä ylläpitää maisema- ja luontoarvoja. Viheryhteyden tarkkaa sijaintia ratkaistaessa on selvitettävä, että yhteydellä on edellytykset toimia osana laajempaa ekologista ja virkistyksellistä verkostoa.”

Lisääntyvän asutuksen mukanaan tuoma kuluminen ja häiriöt vaativat, että luontoselvitysten johtopäätösten perusteella tehtävät toimenpiteet on toteutettava arvokkaimpia alueita laajemmin. Nyt luo-alueiksi on monin kohdin merkitty ainoastaan arvokkain alue ilman sen säilymiselle välttämätöntä vähemmän arvokasta osaa ja/tai suojavyöhykettä. Jotta alueiden arvo säilyisi, on kaavassa oltava näille suojavyöhykkeet, joiden käytöstä on annettava tarkemmat määräykset tai laajennettava luo-alueita käsittämään myös suojavyöhykkeet. Ehkä räikein esimerkki luo-alueiden suojavyöhykkeiden puutteesta on Sepänkannas IV:

Sepänkannas IV kuuluu niihin taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolisiin viherrakennetta pirstaloiviin uusiin asuinalueisiin, joiden poistamista yleiskaavassa maakuntahallituskin lausunnossaan vaatii. Kaavaehdouksessa viheryhteydeksi on jätetty ainoastaan Sepänkannas IV luontoselvityksessä maakunnallisesti arvokkaaksi todettu luo-36/s4-alue. Viimeistään luontoselvityksestä olisi pitänyt ymmärtää, että ko. alue on jätettävä rakentamatta ja vähintään arvokkaimmat osat suojeltava. Eikä luontoselvityksen alueelle tulisi merkitä M-aluetta, koska sillä ei voi turvata alueen erityisarvoja.

Esimerkkinä mahdottomuudesta säilyttää ainoastaan arvokkain alue toimii kantopaanusammaleen esiintyminen luo-36/s4-alueella. Kantopaanusammal kasvaa pitkälle lahonneilla suurilla maapuilla kosteissa, vanhoissa ja varjoisissa kangasmetsissä, korvissa ja pienvesien lähimetsissä, missä ympäröivä maapohjan kasvillisuus pitää pienilmaston kosteana. Mikäli esiintymän ympäristö rakennetaan  

• kostea pienilmasto katoaa sekä ympäröivän metsän että tallaantumisen seurauksena
• pelkkä lisääntynyt kulutus on vakava uhka järeiden maapuiden säilymiselle ja tallaantumisen myötä myös maapohjan kasvillisuudelle ja sitä kautta kostealle pienilmastolle
• lahopuujatkumo katkeaa, järeitä maapuita ei muodostu, lisäksi puiden ei turvallisuussyistä anneta kasvaa suuriksi tonttien reunoilla.

Kantvikissa on vielä jäljellä hieman luonnontilaista merenrantaa, jopa tervaleppäkorpea. Tämä ainutlaatuinen merellisyys on säilytettävä. Jos se tuhotaan, niin takaisin saaminen on käytännössä mahdotonta. Alueella on mahdollista tarjota luontoon mukautuva polku kulkemaan merellisessä ympäristössä asutuksen lähellä. Strömsbyvikenillä tavataan mm. saukkoa sekä uhanalaisia hömö- ja töyhtötiaisia (liite 1), jotka kertovat alueen luonnonsuojelullisesta arvosta. Kuntalaisten mahdollisuus päästä rantaan nauttimaan rantaluonnosta sitä turmelematta on säilytettävä. 

Uusien suojelualueiden esittäminen on kiitettävää, mutta vieläkin riittämätöntä. Esitettyjen SL-alueiden rajauksia on vielä tarpeen laajentaa ja esitetyt luo-alueet tarvitsevat suojavyöhykkeitä. Lisäksi puuttuvien luontoselvitysten myötä tulee todennäköisesti tarve uusille luo-alueille. Nämä alueet ovat itsessään merkittäviä ja lisäksi ne ovat tärkeitä Porkkalanniemen ja Meikon välisen ekologisen yhteyden toiminnalle, jota pitäisi kaavassa vahvistaa, kuten maakuntahallituskin lausunnossaan muistuttaa. Kaavassa pitää uskaltaa merkitä SL-alueilta myös yksityisten omistamille luonnoltaan arvokkaille alueille. 

Suunnittelun johtavana periaatteena ja käytäntönä pitää olla, että luontoselvityksessä arvokokonaisuudeksi merkityille tai luo-alueille ei osoiteta uutta rakentamista. Niiden säilyminen edellyttää usein myös, ettei niihin rajautuville alueille osoiteta uutta toimintaa.

EU:n biodiversiteettistrategian, johon Suomi on sitoutunut, suojelutavoite on 30%:a pinta-alasta. Kantvikin osayleiskaavan alueella 30 %:n suojelu on helposti mahdollista ja erittäin perusteltua. Suojelua puoltavat Meikosta etelään, aina Porkkalaan asti, suuntautuva maakunnallisesti, jopa valtakunnallisesti, arvokas ekologinen yhteys ja se, että alueella on toistaiseksi säilynyt keskimääräistä enemmän arvokasta luontoa. Kantvikin sijainti tekee siitä kokoaan tärkeämmän osan Uudenmaan suojelualueidenverkostoa. Joten suojeluprosentin on perusteltua olla keskimääräisesti tavoiteltua korkeampi. 

KYYn lausunto Kantvikin osayleiskaavaehdotuksesta 7.11.2025 kokonaisuudessaan.