Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Kirkkonummen yhdistys

Kirkkonummi
Navigaatio päälle/pois

Met­sä­suun­ni­tel­ma­luon­nok­ses­sa suurin osa luon­to­tie­toai­neis­tos­tam­me jätetty huomiotta

Pilvikallion metsää. Kuva: Laura Räsänen

Yhdyskuntasuunnittelulautakunta päätti kunnan talousmetsä- ja luonnonhoitosuunnitelmasta  22.8.2019.

Metsäsuunnitelmaluokseen on tehty jonkin verran tervetulleita muutoksia verrattuna keväällä esillä olleeseen versioon, mutta pääongelmat edelleen samoja: Liikaa luonto-, maisema- ja virkistysarvoille haitallisia hakkuita ja muita toimenpiteitä, kuten myös ns. turhia toimenpiteitä.

Luontojärjestöjen prosessin aikana välittämää merkittävää kuviokohtaista luontotietoaineistoa, ei ole pääsääntöisesti noteerattu kuviokohtaisissa lisätiedoissa eikä toimenpiteissä. Tämä koskee esimerkiksi Peräläjärven pohjoispuolisia metsiä. Lisää Kirkkonnummen kunnan metsistä.

Kirkkonummen kunnan metsät kehittyvät  luontaisesti hyvään suuntaan virkistyksen luonto- ja hiilensitomisarvojen kannalta, kuitenkin näille esitetään nykyisessä suunnitelmassa toimenpiteitä. Laadukkaan, virkistysarvot säilyttävän hakkuusuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen voi lopulta tulla jopa kalliimmaksi kuin metsästä saatava hakkuutulo. Kunnan talouden kannalta järkevin päätös on luopua metsien hakkuista ja ”hoidosta” kokonaan ja antaa metsän kehittyä luontaisesti, lukuunottamatta turvallisuushakkuita eli vaarallisten puiden poistoa reittien ja teiden varsilta. Turvallisushakkuut menevät muutenkin omalta momentiltaan niitä ei kustanneta korvamerkitysti hakkuutuloilla.

TALOUSMETSÄ- JA LUONNONHOITOSUUNNITELMA 2019

Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti kunnan talousmetsä- ja luonnonhoitosuunnitelmasta  22.8.2019. Nämä sivut on tehty keväällä 2019 esillä olleen luonnoksen pohjalta ja ne on osittain päivitetty lautakunnan päätöksen mukaiksi.

Metsäsuunnitelmaluokseen on tehty jonkin verran tervetulleita muutoksia verrattuna keväällä esillä olleeseen versioon, mutta pääongelmat edelleen samoja: Liikaa luonto-, maisema- ja virkistysarvoille haitallisia hakkuita ja muita toimenpiteitä, kuten myös ns. turhia toimenpiteitä.

Asian esittelytekstissä väitetään: Uusin tieto niin metsänhoidon menetelmien, kuin luontoarvojenkin osalta on pyritty huomioimaan. Suunnittelijalle toimitettu luontotieto on pyritty kattavasti kirjaamaan suunnitelmaan ja huomioitu saatua asukaspalautta.” Tämä ei pidä paikkaansa. Luontojärjestöjen prosessin aikana välittämää merkittävää kuviokohtaista luontotietoaineistoa (Kuviokohtaiset huomiot, 50 sivua) ei ole pääsääntöisesti noteerattu kuviokohtaisissa lisätiedoissa sekä toimenpiteissä. Tämä koskee esimerkiksi Perälänjärven pohjoispuolisia metsiä

Kaikki kunnan metsät ovat käytännössä virkistysmetsiä. Kunnan metsästrategian mukaan virkistys- ja ulkoilumetsissä puutavaran saamisen pitäisi olla alisteista virkistyskäytölle, luontoelämyksille ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle. Nykytiedolla tärkeiden metsänkäyttömuotojen listaan pitäisi vielä lisätä hiilen varastointi ja sidonta jo HINKU-kunnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä eivät kuitenkaan näy tarpeeksi esitetyssä metsäsuunnitelman luonnoksessa, vaan se on laadittu hyvin talousmetsä- ja hoitopainotteisesti. Kirkkonummen kunnan metsät kehittyvät  luontaisesti hyvään suuntaan virkistyksen luonto- ja hiilensitomisarvojen kannalta, kuitenkin näille esitetään nykyisessä suunnitelmassa toimenpiteitä. Laadukkaan, virkistysarvot säilyttävän hakkuusuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen voi lopulta tulla jopa kalliimmaksi kuin metsästä saatava hakkuutulo. Kunnan talouden kannalta järkevin päätös on luopua metsien hakkuista ja ”hoidosta” kokonaan ja antaa metsän kehittyä luontaisesti, lukuunottamatta turvallisuushakkuita eli vaarallisten puiden poistoa reittien ja teiden varsilta. Turvallisushakkuut menevät muutenkin omalta momentiltaan niitä ei kustanneta korvamerkitysti hakkuutuloilla. 

Lautakunnan esitysteksti ja liitteet mm kaikki lausunnot ja kuviokartatokartat on pyydettävä erikseen kunnasta (yli 2 vuotta vanhoja pöytäkirjoja ei ole enää netissä) indeksikarttoja ei ole olemassa, kartat ovat etelä-, keski- ja pohjoisosa jaottelulla aakkosjärjestyksessä.

Erityisen arvokkaita Kirkkonummen metsäsuunnitelmaan liittyviä alueita

osan sijainti löytyy kartalta alla

  • Stockholmsmossen-Torvströmossen (noin 60 ha), alueelle ei enää esitetä hakkuita
  • Brunnberg-Getbergetin arvometsät (noin 36 ha), alueelle esitetään edelleen merkittäviä hakkuita
  • Pilvikallio eli Molnträskin ja Stormossenin välinen metsäalue (30 ha),alueelle esitetään edelleen merkittäviä hakkuita
  • Keskusmetsän Vasikkahaan metsä (noin 16 ha), alueelle ei enää esitetä merkittäviä hakkuita, mutta esitetään edelleen turhia hoitotoimia. 
  • Perälänjärven pohjoispuolinen metsäpalsta (noin 13 ha), alueelle esitetään edelleen merkittäviä hakkuita
  • Högsätersintien metsä (Masalan Pentfall) (12 ha), alueelle ei enää esitetä hakkuita, mutta sitä uhkaa rakentaminen
  • Navalanmäki (11 ha), alueelle ei enää esitetä merkittäviä hakkuita
  • Soidensuon pohjoisspuolen metsät (noin 10 ha), alueelle ei enää esitetä hakkuita
  • Stubbacken (noin 9 ha),
  • Jungfruberget (noin 8 ha),
  • Jolkbybergen (noin 6 ha),
  • Veikkolan urheilupuiston eteläpuoliset metsät (noin 6 ha),
  • Porkkalanniemen itäosan Tullandetin metsät (noin 4,5 ha) alueelle esitetään edelleen merkittäviä hakkuita
  • Tolsan aseman lähimetsät kuviokartta ja kuvia  paina nuolesta niin näet eteenpäin (noin 4 ha)
  • Keskusmetsän Kyttlandetin metsä (noin 3 ha).
  • Volsin alueella on selviä perusteita nykyisten suojelualueiden laajentamiseen sekä yhdistämiseen niihin liittyvillä luonnoltaan monipuolisilla kunnan metsillä.
Osa ympäristöyhdistyksen erityisen arvokkaiksi katsomista metsistä kartalla. Kuva aukeaa suuremmaksi klikkaamalla.

Hieman taustatietoja

Suunnitelmaa voidaan katsoa esimerkiksi sen valossa, että

  • Kirkkonummi voisi profiloitua vetovoimakseksi luontokunnaksi, jossa monimuotoinen luonto on kaikkien asukkaiden ulottuvilla ja tuo hyvinvointia heidän arkeensa. Toteutuessaan ehdotettu suunnitelma tuhoaisi monen lähimetsän sellaisena, kun he sen tuntevat
  • kunta ei tienaa hakkuilla kunnan rahoissa täysin merkityksettömästi (10 000 – 20 000 € vuodessa)
  • hakkuissa menetetään aina virkistys- luonto ja hiilensidonta arvoja
  • suunnitelman teko ollut ala-arvoista ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia halveksivaa. Esimerkiksi indeksikartta puuttuu, kunnollisen suunnitelman teettäminen maksaisi ainakin sen mitä hakkuista on tuloja.
  • kun tehdään edelläkävijä-päätös ja jäädytetään hakkuut (turvallisuushakkuita lukuunottamatta) 30 vuodeksi
  • pienehköllä konsulttipalkkiolla on saatu toteuttamiskelvoton suunnitelma, joka on ristiriidassa kunnan metsästrategian tavoitteiden kanssa.