Paasikivenkatu 1–3, luonnosvaihe

Lausunnot

–

19.6.2025

Aurinkomäki on Keravan keskustan tärkein puisto, ja sitä ympäröivä rakennuskanta vaikuttaa merkittävästi viheralueen viihtyisyyteen. Samaan aikaan Keravanaukio on kaupunkikuvallisesti erittäin keskeinen alue, jolle suuntautuvan uudisrakentamisen pitäisi olla laadukasta ja aiempaan rakennuskantaan sopivaa. Asemakaavamuutoksessa esitetty rakentaminen kuitenkin heikentää Aurinkomäen viihtyisyyttä, poistaa historiallisia kerrostumia Keravan keskustasta eikä ole kaupunkikuvallisesti korkeatasoista.

Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Paasikivenkatu 1–3:n asemakaavan luonnoksesta

Aurinkomäki on Keravan keskustan tärkein puisto, ja sitä ympäröivä rakennuskanta vaikuttaa merkittävästi viheralueen viihtyisyyteen. Samaan aikaan Keravanaukio on kaupunkikuvallisesti erittäin keskeinen alue, jolle suuntautuvan uudisrakentamisen pitäisi olla laadukasta ja aiempaan rakennuskantaan sopivaa. Asemakaavamuutoksessa esitetty rakentaminen kuitenkin heikentää Aurinkomäen viihtyisyyttä, poistaa historiallisia kerrostumia Keravan keskustasta eikä ole kaupunkikuvallisesti korkeatasoista. Kaavan ongelmia ovat muun muassa Aurinkomäen lisääntyvä varjostus, tonttien käsittely erillisinä hankkeina ja rakennusten suunnittelu huonosti paikkaan sopiviksi. Yhdistys esittää lausunnossaan keinoja näiden ongelmia ratkaisemiseksi.

Kaavaluonnoksessa esitetyltä pohjalta ei synny korkeatasoista kaupunkisuunnittelua. Poikkeuksellisen vaikeaan kohtaan kaupungin paraatipaikalle on sijoitettu kaksi aivan tavallista, keskinkertaista kerrostaloa. Rakennuksia ei ole suunniteltu paikkaan sopiviksi, vaan paikka muutetaan rakennuksiin sopivaksi. Osuuspankin talon kohdalla joudutaan kalliota louhimaan hyvinkin kymmenen metriä pystysuoraan alas. On valitettavaa, että luonnoksessa ei ole selkeää kaupunkikuvallista ideaa eikä ratkaisua siihen, miten rakennukset sovitetaan yhteen Aurinkomäen kanssa. Yhden kerroksen ero rakennusten korkeudessa ei riitä ideaksi eikä käytännössä juurikaan näy. Tämän voi havainnekuvista selvästi havaita.

Tonttirajoihin sisältyy paha ongelma. Entisen Yhdyspankin tontti ulottuu kadun puolella uuteen pyörätiehen asti, viitisen metriä nykyisestä ulkoseinästä tielle päin. Puurivi on Yhdyspankin tontilla ja uhkaa kadota rakentamisen myötä niin, ettei uusille puille jää tilaa. Samoin aukion puolella nykyinen baarin terassi ja hieno mänty ovat tontilla. Kaavaluonnoksessa männyn kohdalle on merkitty pysäköintikellari. Anttilan talon takana kulkevalle kävelytielle mentäessäkin joudutaan kulkemaan Yhdyspankin tontin kautta.

Katot on suunniteltu väärin päin toispuolisiksi. Viitesuunnitelmien mukaisena ne lisäävät varjoa Aurinkomäen suuntaan. Muutenkaan kaavan vaatimusta epäsymmetrisistä harjakatoista ei voi perustella millään, sillä kukaan ei näe kattomuotoja Paasikivenkadulla tai Keravanaukiolla kulkiessaan. On perusteetonta väittää, että neljän lisäkerroksen ja korkean katon rakentaminen Yhdyspankin tontille ei merkittävästi lisäisi varjostusta Aurinkomäen suuntaan.

Esitetyllä tavalla toteutettuna sisäpiha, varsinkin Osuuspankin kohdalla, on kaikkea muuta kuin viihtyisä. Johonkin aikaan iltapäivällä aurinko saattaa sinne hetken paistaa, mutta muulloin se on synkkä alho: kymmenen metriä leveä piha seitsenkerroksisen talon ja pahimmillaan seitsemän metriä korkean kallioleikkauksen välissä. Osuuspankin kohdalla tätä korostaa vielä se, että kallio rajan toisella puolella nousee edelleen jyrkästi ja varjostavaa puustoa on mäellä paljon. Havainnekuvat antavat asiasta täysin väärän käsityksen.

Jos Paasikivenkatu autoliikenteen osalta säilytetään nykyisellään, kevyen liikenteen tila jää liian ahtaaksi eikä lumenauraukselle riitä tilaa. Pyörätien lumenauraus aiheuttaa ongelmia jo tälläkin hetkellä. Katuun tarvittavat muutokset pitää esittää liiteasiakirjoissa. Jotta puusto Paasikivenkadulla ei vähene, kiinteistöjen kohdalla sijaitseva puurivi tulee säilyttää tai sen tilalle tulee istuttaa uudet puut, jos vanhojen puiden säilyttäminen ei ole mahdollista. Tämä on erittäin tärkeää ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta, koska puusto vähentää tutkitusti kaupunkien kuumuutta helleaaltojen aikana.

Havainnekuvissa on harhaanjohtavasti säilytetty mänty aukion laidalla. Todellisuudessa kaavassa sen kohdalle on merkitty pysäköintikellari. Parasta Keravan keskustassa on juuri tuo mänty aukion laidalla. Se pitää ehdottomasti säilyttää ja tonttirajoja tältä osin siirtää. Kun Otavankujaa ei oikeastaan tarvita, ainakaan nykyisen levyisenä, voidaan Yhdyspankin tonttia siirtää siten, että mänty jää riittävän väljästi kaupungin puolelle. Toisin kuin Keravan rakennuskanta, joka jatkuvasti tulee elinkaarensa päähän, männyn elinkaari voi olla satoja vuosia.

Hyvää lopputulosta ei voi saada aikaan, jos tontteja käsitellään erillisinä hankkeina ja kummankin pitää saada suunnilleen sama rakennusoikeus. Korkeatasoiseen lopputulokseen voi päästä vain lähtökohtia muuttamalla siten, että perustetaan yksi yhtiö, johon nykyisten kiinteistöjen omistajat lähtevät mukaan tonttiosuuksiensa mukaisessa suhteessa ja joka hallitsee koko aluetta. Tämä antaisi ratkaisevalla tavalla paremmat mahdollisuudet suunnitella rakennukset ympäristöön sopiviksi.

Lähtökohtien muuttaminen antaisi mahdollisuudet tehdä suunnitelmiin seuraavanlaisia muutoksia: Rakennusryhmä alkaa aukion puolelta matalampana ja nousee portaittain Osuuspankin kohdalle tultaessa. Autohalliin tehdään vain yksi ajo nykyisen Osuuspankin pysäköintipaikan kohdalta. Sisäpiha nostetaan vähintään kerroksen verran ylemmäksi.

Kaavoituksessa annetaan jatkuvasti kuva, että asuntojen rakentaminen keskustaan saisi aikaan vilkasta ”elämää ja elinvoimaa”. Todellisuuden voi jokainen käydä toteamassa vaikkapa Kauppakaaren länsipäässä. Edesmenneen K-marketin paikalle rakennettujen kahdeksankerroksisten talojen pihalla ja ympäristössä on jokseenkin kuolemanhiljaista.

Kaavaan voi tutustua tarkemmin Keravan kaupungin sivulla Paasikivenkatu 1-3.