Keskusaukion pohjoissivu on perinteisesti kaupungin arvokkain paikka. Tämän takia Paasikivenkatu 1–3:n kaavahankkeella on sellaista kaupunkikuvallista merkitystä, jota keskimääräisellä kaavamuutoksella ei ole.
Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Paasikivenkatu 1–3:n asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Keskusaukion pohjoissivu on perinteisesti kaupungin arvokkain paikka. Tämän takia Paasikivenkatu 1–3:n kaavahankkeella on sellaista kaupunkikuvallista merkitystä, jota keskimääräisellä kaavamuutoksella ei ole. Paikka edellyttää poikkeuksellisen korkeatasoista arkkitehtuuria, jolla uudisrakentaminen saadaan sovitettua Keravan aukiota ympäröivään rakennuskantaan, Aurinkomäen viheralueeseen ja koillisessa Tomtebon huvilaan. Oleellista ei ole niinkään kerrosmäärä kuin se, millaisia taloja alueelle rakennetaan. Hyvällä suunnittelulla voisi vaikuttaa myös siihen, miten talot varjostavat Aurinkomäen puistoa. Erityisesti Keravan aukion laidalla pitäisi olla kaupungin näyttävin rakennus eikä suinkaan aivan tavallinen, keskinkertainen kerrostalo.
Jos paikalle rakennetaan tavanomaisia kerrostaloja, menetetään samalla mahdollisuus myös keskustan vetovoiman lisäämiseen. Vetovoimaa voidaan lisätä myös rakentamalla taloihin riittävän suuret ja käyttökelpoiset liiketilat. Katualueita suunnitellessa on mietittävä uusiksi myös pyörätien sijoittelu. Nykyinen ratkaisu ei ole toimiva, koska pyörätie aurataan talvisin täyteen lunta, mikä pakottaa pyöräilijät jalankulkijoiden sekaan.
Kaavoitettavan alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi arvokasta luontokohdetta, Kytömaan suo ja lähde. Suo on Etelä-Suomessa erittäin uhanalainen ojittamaton korpiräme, eikä Keravalla ole muita luonnontilaisia lähteitä. Koillis-Kytömaan kaavaluonnos tulee hylätä ja alueen asemakaavoitus saattaa loppuun siten, että moottoritien ja olemassa olevan asuinalueen väliin jäävä metsä soineen ja lähteineen kaavoitetaan lähivirkistysalueeksi ja suojaviheralueeksi.
Kaavan tarkoituksena on lisätä logistiikkakeskuksen tontin rakennusoikeutta. Tontin rakentamattomalla osalla ei ole luontoarvoja ja se on jättömaata, joten sen tehokas rakentaminen on perusteltua.
Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on, että synteettistä metaania valmistamalla voidaan korvata raskaan liikenteen käyttämää fossiilista dieseliä. Kuinka luotettavia nämä näkymät ovat? Vihreään talouteen siirtymisessä on ollut ongelmia, ja esimerkiksi Neste on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, koska sen valmistama biodiesel ei mene kaupaksi.