Vestmanin lakialoite ei kunnioita oikeusvaltioperiaatetta
–
Kansanedustaja ja Sipoon kunnanvaltuutettu Heikki Vestman esitteli kolumnissaan (Keski-Uusimaa 14.12.) lakialoitteitaan, joita hän on tehnyt rakentamislakiin liittyen. Vestman perustelee muutoksia tarpeella helpottaa omakotitalojen rakentamista.
Toinen Vestmanin ajama lakialoite rajoittaisi ympäristöjärjestöjen valitusoikeutta merkittävästi. Tätä Vestman perustelee kolumnissaan ”ammattivalittamisella”, jota ympäristöjärjestöt hänen mukaansa harjoittavat. Esimerkiksi hän nostaa ”erään luontojärjestön tehtailemat valitukset.” Vestman viitannee tässä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin tekemiin valituksiin Sipoon kunnan rakennus- ja ympäristövaliokunnan päätöksistä. Vestman unohtaa kertoa sen, että Helsingin hallinto-oikeus on käsitellyt valitukset ja todennut valiokunnan tekemät päätökset toistuvasti lainvastaisiksi. Ympäristöjärjestö ei ole siis tehtaillut valituksia vaan hoitanut laillisuusvalvontaa, johon viranomaiset eivät ole pystyneet.
Vestmanin kolumnissa ja lakialoitteessa nostetaan esille tarve helpottaa pientalorakentamista mutta jätetään kertomatta se, että lakimuutos rajaisi ympäristöjärjestöjen valitusoikeutta myös paljon suuremmissa hankkeissa. Järjestöt eivät voisi valittaa esimerkiksi hankkeesta, jossa alle 200 hehtaarin metsäalue muutettaisiin voimalaitoskentäksi. Ohittamalla kaavoitusprosessin kunta voisi poikkeamisluvilla ja suunnittelutarveratkaisulla mahdollistaa rakentamisen, joka rikkoisi lakia, mutta johon järjestöt ja viranomaiset eivät voisi puuttua.
Suomalaisen oikeusvaltion kannalta olisi suotavaa, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Vestman keskittäisi tarmonsa laillisuusvalvonnan vahvistamiseen eikä sen tietoiseen heikentämiseen. Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan olisi siirtää rakentamishankkeiden laillisuusvalvontaa laajemmin ELY-keskusten tehtäväksi, jolloin se ei olisi vain yksityisten ihmisten ja järjestöjen harteilla.
Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen mielipidekirjoitus Keski-Uusimaassa 17.12.2024
Ajankohtaista
-
Tiilitehtaankatu 5, osallistumis- ja arviointisuunnitelma
On valitettavaa, että jälleen kerran lähivirkistysaluetta ollaan kaavoittamassa muuhun käyttöön. Hankealuetta sivuavan Nissinojan kautta kulkee viherkaavassakin osoitettu viheryhteys Klondyken suuntaan arvokkaaseen Kumitehtaan metsään. Kaava tulee laatia siten, että viheryhteys säilyy riittävän leveänä ulottuen myös Kumitehtaanpolun itäpuolelle. Riittävän leveä, metsäinen viheryhteys luo myös näkösuojaa kaupunkikuvallisesti arvokkaan Tehtaanmäen asuntoalueen suuntaan.LUE LISÄÄ: Tiilitehtaankatu 5, osallistumis- ja arviointisuunnitelma -
Etelä-Nybacka, osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Alueelle ollaan rakentamassa rukoushuonetta. Rakennuksen koko on 10000 kerrosneliömetriä, ja se on kokoustilaksi niin suuri, että sinne voisi helposti järjestää tilat vaikkapa 4000 kuulijalle. Satojen autojen tulo ja varsinkin samanaikainen lähtö aiheuttaisi melkoiset ruuhkat Leppäkorventielle ja Vanhan Lahdentien liittymälle. Kaavoituksen seuraavassa vaiheessa onkin välttämätöntä esittää selvitys rukoushuoneelle suunnitellun toiminnan laajuudesta ja alueen liikennejärjestelyistä.LUE LISÄÄ: Etelä-Nybacka, osallistumis- ja arviointisuunnitelma -
Paasikivenkatu 1–3, luonnosvaihe
LUE LISÄÄ: Paasikivenkatu 1–3, luonnosvaihe
Aurinkomäki on Keravan keskustan tärkein puisto, ja sitä ympäröivä rakennuskanta vaikuttaa merkittävästi viheralueen viihtyisyyteen. Samaan aikaan Keravanaukio on kaupunkikuvallisesti erittäin keskeinen alue, jolle suuntautuvan uudisrakentamisen pitäisi olla laadukasta ja aiempaan rakennuskantaan sopivaa. Asemakaavamuutoksessa esitetty rakentaminen kuitenkin heikentää Aurinkomäen viihtyisyyttä, poistaa historiallisia kerrostumia Keravan keskustasta eikä ole kaupunkikuvallisesti korkeatasoista.