Jänisvuori on säästettävä rakentamiselta Keravalla
Artikkelit, Kannanotot
–
Keravan kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.5. päätetään Kaskelan aluekehityskuvasta, joka vaikuttaa myös Jänisvuoren kohtaloon. Jänisvuoren rinteet on varattu pientalotonteiksi, ja vain sen keskeiset osat on tarkoitus säästää. Jänisvuorta ympäröivä pientalokehä (A-1-alue) tulee poistaa aluekehityskuvasta. Haukkavuorelta Jänisvuorelle ja edelleen Kaskelan eteläosan metsään on merkittävä yhtenäinen virkistysmetsävyöhyke.
Keravan kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.5. päätetään Kaskelan aluekehityskuvasta. Vaikka kyseessä ei ole oikeusvaikutteinen kaava, aluekehityskuvalla määritellään poliittiset suuntaviivat Kaskelan alueen maankäytölle tulevina vuosikymmeninä.
Aluekehityskuva vaikuttaa myös Kaskelan eteläosan (Skogsterin) metsän ja Jänisvuoren kohtaloon. Molemmat metsät kuuluvat Keravan arvokkaimpiin. Kaskelan eteläosan metsä on aluekehityskuvassa rajattu rakentamisen ulkopuolelle, mutta Jänisvuoren rinteet on varattu pientalotonteiksi. Vain sen keskeiset osat on tarkoitus säästää.
Jänisvuori on Keravan kaunein metsä. Kallioiden männyt tuovat mieleen saaristomaiseman, ja alavammilla paikoilla kasvaa komeaa kuusikkoa ja lehtoa. Kuusista roikkuvat pitkät lupot osoittavat, että ilma on puhdasta ja hyvää hengittää. Alueella pesii uhanalaisia lintulajeja ja siellä esiintyy erittäin uhanalaista lahokaviosammalta.
Jänisvuorta ei voi ympäröidä asuinrakentamisella ja sen rinteitä uhrata pientalotonteiksi. Luonnon monimuotoisuutta uhkaa Uudellamaalla erityisesti metsäalueiden pirstoutuminen. Lajit tarvitsevat riittävän laajoja elinympäristöjä ja mahdollisuuden liikkua alueelta toiselle. Vaikka aluekehityskuvaan on merkitty ohjeellisia viheryhteyksiä, Haukkavuoren luonnonsuojelualue, Jänisvuori ja Kaskelan eteläosan metsä uhkaavat jäädä asuinalueiden ympäröimiksi saarekkeiksi.
Keravan arvokkaimmat metsät ja niiden monimuotoisuus tulee säilyttää. Siksi Jänisvuorta ympäröivä pientalokehä (A-1-alue) tulee poistaa aluekehityskuvasta. Haukkavuorelta Jänisvuorelle ja edelleen Kaskelan eteläosan metsään on merkittävä yhtenäinen virkistysmetsävyöhyke.
Eteläisen Jokilaakson osayleiskaava-alue ei ole erillinen saareke, vaan se on kiinteä osa Keravanjoen kulttuurimaisemaa. Jokilaakso muodostaa ekologisesti merkittävän kokonaisuuden, jonka arvo perustuu sen monimuotoisiin luontotyyppeihin ja toimivuuteen ekologisena käytävänä. Käsittelyssä oleva osayleiskaava tulee hylätä ja luopua teollisuus- ja työpaikkarakentamisesta Jokilaaksoon.
Datakeskuksen sijoittaminen Keravanjokilaakson herkälle alueelle on räikeässä ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden turvaamista, arvokkaiden maisema-alueiden vaalimista ja kestävää maankäyttöä koskevien tavoitteiden kanssa. Näiden ja muiden painavien syiden perusteella yhdistys ei pidä asemakaavaa toteuttamiskelpoisena.
Kaavoitettavan alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi arvokasta luontokohdetta, Kytömaan suo ja lähde. Suo on Etelä-Suomessa erittäin uhanalainen ojittamaton korpiräme, eikä Keravalla ole muita luonnontilaisia lähteitä. Koillis-Kytömaan kaavaluonnos tulee hylätä ja alueen asemakaavoitus saattaa loppuun siten, että moottoritien ja olemassa olevan asuinalueen väliin jäävä metsä soineen ja lähteineen kaavoitetaan lähivirkistysalueeksi ja suojaviheralueeksi.