Jänisvuori on säästettävä rakentamiselta Keravalla
Artikkelit, Kannanotot
–
Keravan kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.5. päätetään Kaskelan aluekehityskuvasta, joka vaikuttaa myös Jänisvuoren kohtaloon. Jänisvuoren rinteet on varattu pientalotonteiksi, ja vain sen keskeiset osat on tarkoitus säästää. Jänisvuorta ympäröivä pientalokehä (A-1-alue) tulee poistaa aluekehityskuvasta. Haukkavuorelta Jänisvuorelle ja edelleen Kaskelan eteläosan metsään on merkittävä yhtenäinen virkistysmetsävyöhyke.
Keravan kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.5. päätetään Kaskelan aluekehityskuvasta. Vaikka kyseessä ei ole oikeusvaikutteinen kaava, aluekehityskuvalla määritellään poliittiset suuntaviivat Kaskelan alueen maankäytölle tulevina vuosikymmeninä.
Aluekehityskuva vaikuttaa myös Kaskelan eteläosan (Skogsterin) metsän ja Jänisvuoren kohtaloon. Molemmat metsät kuuluvat Keravan arvokkaimpiin. Kaskelan eteläosan metsä on aluekehityskuvassa rajattu rakentamisen ulkopuolelle, mutta Jänisvuoren rinteet on varattu pientalotonteiksi. Vain sen keskeiset osat on tarkoitus säästää.
Jänisvuori on Keravan kaunein metsä. Kallioiden männyt tuovat mieleen saaristomaiseman, ja alavammilla paikoilla kasvaa komeaa kuusikkoa ja lehtoa. Kuusista roikkuvat pitkät lupot osoittavat, että ilma on puhdasta ja hyvää hengittää. Alueella pesii uhanalaisia lintulajeja ja siellä esiintyy erittäin uhanalaista lahokaviosammalta.
Jänisvuorta ei voi ympäröidä asuinrakentamisella ja sen rinteitä uhrata pientalotonteiksi. Luonnon monimuotoisuutta uhkaa Uudellamaalla erityisesti metsäalueiden pirstoutuminen. Lajit tarvitsevat riittävän laajoja elinympäristöjä ja mahdollisuuden liikkua alueelta toiselle. Vaikka aluekehityskuvaan on merkitty ohjeellisia viheryhteyksiä, Haukkavuoren luonnonsuojelualue, Jänisvuori ja Kaskelan eteläosan metsä uhkaavat jäädä asuinalueiden ympäröimiksi saarekkeiksi.
Keravan arvokkaimmat metsät ja niiden monimuotoisuus tulee säilyttää. Siksi Jänisvuorta ympäröivä pientalokehä (A-1-alue) tulee poistaa aluekehityskuvasta. Haukkavuorelta Jänisvuorelle ja edelleen Kaskelan eteläosan metsään on merkittävä yhtenäinen virkistysmetsävyöhyke.
Aurinkomäki on Keravan keskustan tärkein puisto, ja sitä ympäröivä rakennuskanta vaikuttaa merkittävästi viheralueen viihtyisyyteen. Samaan aikaan Keravanaukio on kaupunkikuvallisesti erittäin keskeinen alue, jolle suuntautuvan uudisrakentamisen pitäisi olla laadukasta ja aiempaan rakennuskantaan sopivaa. Asemakaavamuutoksessa esitetty rakentaminen kuitenkin heikentää Aurinkomäen viihtyisyyttä, poistaa historiallisia kerrostumia Keravan keskustasta eikä ole kaupunkikuvallisesti korkeatasoista.
Ennen päätösten tekoa hankkeesta pitäisi käydä laaja julkinen keskustelu. Hakemuksen liitteissä on jonkin verran kerrottu laitoksen toimintaprosessista, mutta itse asemakaavaselostuksessa asia on kuitattu parilla lauseella. Kansalaisilla ja tuskin päättäjilläkään on kovin tarkkaa tietoa laitoksen uudesta tekniikasta, sen riskeistä ja kannattavuudesta.
Eteläisen Jokilaakson osayleiskaava-alue ei ole erillinen saareke, vaan se on kiinteä osa Keravanjoen kulttuurimaisemaa. Jokilaakso muodostaa ekologisesti merkittävän kokonaisuuden, jonka arvo perustuu sen monimuotoisiin luontotyyppeihin ja toimivuuteen ekologisena käytävänä. Käsittelyssä oleva osayleiskaava tulee hylätä ja luopua teollisuus- ja työpaikkarakentamisesta Jokilaaksoon.