Valitus Ivalon alueen yleiskaavasta 1,2,3

P O H J O I S – S U O M E N H A L L I N T O – O I K E U D E L L E

Asia: Valitus Inarin kunnanvaltuuston päätöksestä 27.5.2025 § 24 Ivalon alueen osayleiskaavasta 1,2,3

Valittaja: Inarin Luonnonystävät ry

Valitusajan päättyminen: Päätös asetettu näytteille 4.6.2025, josta valitusaika alkaa 5.6. ja siitä 7 päivää tiedoksisaamiseksi ja 30 päivää on 12.7.2025. Koska päivä on lauantai, siirtyy valitusaika arkipäivälle 14.7.2025. (tieto saatu ja varmistettu Inarin kunnalta).

Vaatimukset

1) Ensisijaisena vaatimuksena on kumota tehty Inarin kunnanvaltuuston päätös § 24

– 1) puutteellisen Natura-arvioinnin johdosta

– 2) rakennuspaikkojen osoittamisesta Rantojensuojeluohjelma-alueelle

– 3) EU:n biodiversiteettistrategian ennallistamisasetuksen ja siihen liittyvän heikentämiskiellon rikkomisesta

– 4) maakuntakaavan vastaisena Valtakunnallisen maisema-alueen (MaV) ja koltta-alueen suhteen

– 5) Metsähallituksen ja Paadarin veljesten tekemän sopimuksen huomioon ottamattomuus

Toissijaisesti kaavaan tulee tehdä vähintään myöhempien perustelujen lainsäädännön vastaiset muutokset.

Perustelut

Kunnanvaltuusto ei ole ottanut em. lainsäädännöllisiä ym seikkoja päätöksenteossa huomioon.

1) Puutteellinen Natura-arviointi

Ivalon alueen yleiskaava ja Inarijärven rantaosien suhteen vahvistamatta, kun aiemmassa 2009 esitetyssä ja Inarin kunnanvaltuuston hyväksymässä kaavassa ei ollut Natura-arviointia Inarijärven Natura-alueelle merkittyjen Metsähallituksen mökkitonttien suhteen, ja jonka PSHaO kaatoi Inarin Luonnonystävät ry:n ja Inarijärviyhdistksen valituksien ansiosta.

Tilanne on nyt lähes sama. Natura-arviointia ei ole tehty ainakaan niiden uusien rakennuspaikkojen suhteen, jotka sijaitsevat eri puolilla kaava-aluetta, ja joihin kuuluu ainakin Sarmivuonon 29 uutta rakennuspaikkaa. Näistä lisäksi 8 rakennuspaikkaa sijaitsee 200-500 metrin päässä Natura-alueen rajasta. Näille alueille on lisäksi tulossa myös autotie, joka kulkee vielä lähempänä tuota rajaa, ja ohjaa sinne myös muita kulkijoita ja luonnonkäyttäjiä, ja jotka mahdollistavat myös kaavamerkintöjen VR-v/1 ja VR-v/2 mukaiset mahdolliset peitteiset hakkuut (Inarissa on jo 30 vuotta sitten luovuttu rajummista hakkuumenetelmistä, joten peitteinen hakkuu tarkoittaa täkäläisittäin normaalia hakkuuta).

Lisäksi kaavaselostuksessa mukana oleva kaavan eri vaiheiden Natura-arviointien kooste on auttamatta vanhentunut, sillä tuoreimmat arvioinnit ovat vuodelta 2015 ja vanhimmat 2006. koko selostusosio on kryptisen sekava, ja selostepaperien kulmassa lukeva Pöyry Environment Oy kertoo kaiken – yritys on lakannut olemasta jo vuosia sitten.

Näiden selvitysten jälkeen on Inarijärveen kohdistunut eri puolilta lukuisa joukko uusia matkailuhankkeita. Lisäksi jo tuolloin mukana olevat hankkeet ovat laajentuneet ja Natura-alueella vierailevien määrä on jo nyt suurempi kuin arvioinneissa. Vakavasti otettavassa kaavassa ei kyseisellä Natura-arvioinnilla voi olla kuin suuntaa antavaa arvoa. Erityisesti Konkeloniemen RM-kaava-alueen matkailijamäärien lisäystä tulee arvioida useiden uusien jo päätettyjen matkailualueiden yhteisvaikutusten kautta.

2) Rakennuspaikkojen osoittaminen Rantojensuojeluohjelma-alueelle

Hyväksytyssä kaavassa osoitetaan neljä rakennuspaikkaa Inarijärven Rantojensuojeluohjelman sisälle. Niitä perustellaan aiemman Inarijärven yleiskaavan (1995) aikana hyväksytyiksi ja siten toteuttamiskelpoisiksi.

Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa. PSHaO (tuolloin Rovaniemen hallinto-oikeus?) on jo aiemmin kaatanut vastaavasti perustellut Paavisvuono-Apajalahden ranta-asemakaavan mökkitontit, sillä tuon asemakaavamerkinnän jälkeen tullut Rantojensuojeluohjelma on PSHaO:n mukaan vallitsevaksi maankäyttöpäätökseksi.

Asiaa ei suinkaan paranna se, että aikoinaan Sarvikappalejärven ranta-asemakaavassa osoitettiin 26 toteutunutta rakennuspaikkaa Rantojensuojeluohjelman ja Natura-alueen sisään. Tätä tapahtunutta vahinkoa on perusteltu lähinnä sillä, että tuon aikaisissa kartoissa RSO-alue oli piirretty epämääräisesti. Nykyisissä kaavakartoissa rajat näkyvät selkeästi.

Neljä rakennuspaikkaa sijaitsevat Nilottupetäjävuopajassa, Peskanlahdessa ja Paksuvuonossa. Nämä rakennuspaikat on poistettava Rantojensuojeluohjelman vastaisina.

3) EU:n biodiversiteettistrategian ennallistamisasetuksen ja siihen liittyvän heikentämiskiellon rikkominen

EU:n biodiversiteetti strategiasta todetaan seuraavaa:

”EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Jäsenmaat ovat sitoutuneet 17 avaintavoitteeseen, jotta tavoite saavutetaan.

Kolme tavoitteista liittyy luonnonsuojelualueverkostoon. Tavoitteita ovat mm.

• suojelupinta-alan kasvattaminen niin, että 30 prosenttia EU:n maa-alueista ja 30 prosenttia merialueista on oikeudellisen suojelun piirissä
• tiukan suojelun piirissä on vähintään 1/3 EU:n suojelualueista, mukaan lukien kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät
• kaikkien suojelualueiden hoidon tehostaminen”

Heikentämiskiellosta todetaan seuraavasti:

”Ennallistamisasetuksen heikentämiskielto tarkoittaa, että Euroopan unionin alueella ei saa heikentää luonnon ennallistamisasetuksen tavoitteiden mukaista tilannetta sen voimaantulon jälkeen. Tämä tarkoittaa, että aiemmin ennallistetut alueet tai alueet, jotka ovat parhaillaan ennallistettavana, eivät saa palata huonompaan tilaan. Asetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa ja pysäyttää luontokato, ja tämä heikentämiskielto on keskeinen osa tämän tavoitteen saavuttamista.

Ennallistamisasetus astui voimaan 18. elokuuta 2024. Asetus velvoittaa jäsenvaltioita ennallistamaan vähintään 20 prosenttia maa- ja merialueistaan vuoteen 2030 mennessä, ja se sisältää myös muita toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Asetuksen keskeisiä tavoitteita ovat heikentyneiden ekosysteemien elvyttäminen, luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja ilmastonmuutoksen hillintä.

Heikentämiskiellolla pyritään varmistamaan, että ennallistamistoimet tuottavat pysyviä tuloksia ja että luonto ei palaa entisiin heikkoihin tiloihinsa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että aiemmin ennallistettu kosteikko ei saa kuivua uudelleen tai metsäalue, jonka luontoa on elvytetty, ei saa joutua hakkuiden kohteeksi.

Kansallinen toimeenpano tarkoittaa, että Suomen on nyt toteutettava asetuksen vaatimukset omassa lainsäädännössään ja käytännön toimissaan. Tämä sisältää muun muassa luonnon ennallistamisen. suunnittelun ja toteuttamisen sekä seurannan, jonka avulla varmistetaan, että heikentämiskieltoa noudatetaan.”

Ivalon alueen yleiskaavan osa-alueet 1,2,3 sisältävät vanhoja Metsähallituksen eli valtion jo vuonna 1929 kokonaan rauhoittamia ns. rantamaisemametsiä, jotka ovat hyvin laajoja, ollen aiemmin mm. aarnialueiden nimikkeellä. Alueet siirtyivät uuden metsähallituslain yhteydessä MH:n Luontopalveluilta ns kolmanteen taseeseen eli MH:n Kiinteistökehityksen alle. Tuolloin Maa- ja metsätalousministeriä myöten kaikki päättävät tahot, mukaan lukien Lapin kansanedustajat, sanoivat ettei vaihdon mukana mikään tulee muuttumaan.

Kuitenkin hyväksytyssä yleiskaavassa ne on merkitty VR-1/v-alueiksi, joista todetaan kaavamerkinnässä seuraavasti:

”Retkeily-, ulkoilu- ja poronhoitovaltainen alue VR-1/v (Inarijärven rantametsät)

Maisemallisesti ja virkistysarvoltaan merkittävä rantametsäalue, joka on varattu valtion tarpeisiin.
Maiseman ja virkistysarvojen turvaamiseksi alueella ei saa suorittaa metsätaloushakkuita, muutoin kuin MRL 128 §:n mukaisella kunnan maisematyöluvalla peitteisen metsätalouden menetelmin.
Maisematyölupahakemuksessa tulee esittää selvitys suunniteltujen hakkuiden näkyvyysalueesta ja vaikutuksista Inarijärven rantamaisemaan. Alueella ei saa suorittaa Inarijärvelle selkeästi nähtävissä olevia hakkuita. Inarijärven ja muiden vesistöjen rantaan tulee jättää rantojen luonto-, maisema- ja virkistyskäyttöarvojen turvaamiseksi riittävän leveät (vähintään 100 m) suojavyöhykkeet, joilla ei tehdä metsätaloushakkuita. Alueelle ei saa rakentaa teitä, muutoin kuin kaavassa osoitetuille rakennuspaikoille sekä yleiseen käyttöön tarkoitettujen retkeilykohteiden tarpeisiin. Tien rakentaminen edellyttää MRL 128 §:n mukaista maisematyölupaa. Alueelle rakennettavien teiden tulee perustua alueelliseen kokonaissuunnitelmaan, jolla pyritään minimoimaan tien rakentamisen kokonaistarve ja luonnolle ja maisemaan aiheutuvat vaikutukset. Tielinjalta tulee laatia arkeologinen selvitys, luontoselvitys ja maisemaselvitys, jotka tulee huomioida tien suunnittelussa ja rakentamisessa.”

Kaavassa kyseisille Metsähallituksen hallinnoimille maille Sarmivuonoon on osoitettu yhteensä 29 uutta mökkipaikkaa, jotka sijaitsevat laajalla alueella. Koska oheisessa merkinnän selityksessä puhutaan tien suunnittelusta ja rakentamisesta, on uskottavaa että uusia teitä tulee useita näille alueille, ja koska kaukaisimmat tontit ovat jopa 10 mannerkilometrin päässä nykyisestä tiestöstä, voidaan arvioida uutta tietä syntyvän alueelle vähintään 20 km, mutta todennäköisemmin ainakin 50 km, joka tarkoittaa, että jos tie on ojineen noin 8 metrin levyinen, niin vanhaa luonnonmetsää on poistettava alueilta vähintään 16 ha, todennäköisesti kuitenkin vähintään 40 ha.

Kyseessä on siis Suomen vanhimmat suojelualueet jotka ovat olleet liki 100 vuotta koskemattomina ja joiden puusto on iältään siten 120-400-vuotiasta, täyttäen kirkkaasti EU:n ja Suomenkin tavoitteet vanhojen luonnonmetsien kriteeristöstä.

Lisäksi nämä aiemmin täysrauhoitetut alueet voivat kaavamerkinnän mukaan tulla peitteisen metsätalouden nimissä hakattaviksi maisematyöluvalla.

Lisäksi alueista on kaikessa hiljaisuudessa siirretty useita satoja hehtaareja normaaleiksi Metsätalouden talousmetsäalueiksi, mm. upea Mustavaaran ikimännikkö. (liitteet)

Kyseessä on ilmiselvä laajojen ikimetsäalueiden suojelustatuksen heikentäminen, ja se mahdollistetaan kaavamääräyksillä sekä Metsähallituksen sisäisillä aluesiirroilla, joista osa on ollut julkisia ja osa tehty hiljaisuudessa. Tätä on vahvistettu nyt kaavamääräyksillä.

Sama heikentäminen koskee myös VR-v/2-alueita, joista todetaan kaavamerkinnässä:

”Retkeily-, ulkoilu- ja poronhoitovaltainen alue VR-2/v (Sarminiemen sisäosien metsäalueet)
Maisemallisesti ja virkistysarvoltaan merkittävä metsäalue, joka on varattu valtion tarpeisiin.
Maiseman ja virkistysarvojen turvaamiseksi alueella ei saa suorittaa metsätaloushakkuita, muutoin kuin MRL 128 §:n mukaisella kunnan maisematyöluvalla peitteisen metsätalouden menetelmin.
Maisematyölupahakemuksessa tulee esittää selvitys suunniteltujen hakkuiden näkyvyysalueesta ja vaikutuksista Inarijärven rantamaisemaan. Alueella ei saa suorittaa Inarijärvelle selkeästi nähtävissä olevia hakkuita. Vesistöjen rantaan tulee jättää rantojen luonto-, maisema- ja virkistyskäyttöarvojen turvaamiseksi riittävän leveät (vähintään 100 m) suojavyöhykkeet, joilla ei tehdä metsätaloushakkuita.”

Kyseiset kaavamerkinnät tulee muuttaa vastaamaan heikentämiskieltoa vastaaviksi ja todeta, ettei niiden merkintöjen sisällä tule harjoittaa perinteistä metsätaloutta edes maisematyöluvalla. Rakennuspaikkoihin ei saa tehdä tietä ja ne on merkittävä tavoitettaviksi vesitse.

4) Maakuntakaavan vastaisuus

Maakuntakaavaan on merkitty ma-1 alue josta sanotaan seuraavasti: Sarmijärveltä Nellimiin ulottuu maaseudun kehittämisen kohdealue, jolla korostuu saamelaiskulttuuri (-mk-1)

Samalle alueelle on kaavasuunnittelun aikana hyväksytty Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ma eli Nellimin asutusmaisemat (YM/2021/70). Tästä todetaan VaMa- ohjelmassa seuraavasti:

”Nellim sijaitsee Inarin kunnassa, joka on osa Peräpohjola-Lapin maisemamaakuntaa.

• Alueen maisemalle on tyypillistä vaihteleva korkokuva ja suhteellisen jyrkkäpiirteiset maastokohoumat.
• Nellimin maisemaan liittyy vahvasti myös saamelainen kulttuuri ja perinteinen elämäntapa.
• Alueella on merkittäviä luonnonkohteita, kuten Inarijärvi ja sen rannat.
• Nellim on tunnettu myös perinteisestä poronhoidosta ja kalastuksesta.
• Alueen kulttuurimaisemaan kuuluvat historialliset asuinpaikat, rakennukset ja kulkureitit.

Yhteenvetona:

Nellimin maisema-alue on osa valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, ja se on merkittävä sekä luonnon että kulttuurin kannalta. Alueen luonnon monimuotoisuus ja saamelainen kulttuuriperintö tekevät siitä ainutlaatuisen.”

Nellimin asutusmaisemasta todetaan kaavamääräyksessä Saamelaismuseon vaatimuksesta mm. seuraavasti:

”Alueen suunnittelun lähtökohdaksi on otettava maisema, jonka arvot säilytetään. Alueen uudisrakentaminen ja muut toimenpiteet on sopeutettava maiseman ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakennusten sijoitteluun, mittakaavaan, mittasuhteisiin ja materiaaalivalintoihin. Aluetta koskevista merkittävistä suunnitelmista ja toimenpiteistä on museoviranomaiselle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen.”

Tuolle alueelle on osoitettu Konkeloniemen RM-alue, jossa on rakennusoikeutta peräti 9000 + 3000 neliötä. On kyseenalaista miten noin 180 ihmisen kylään voidaan jo nykyisen lähes 1000 matkailijoille osoitetun vuodepaikan lisäksi tuoda 750 vuodepaikkaa lisää. Jo nyt nellimiläiset kokevat matkailijoiden määrän haitallisen suureksi. Kylän keskustaan rakennetut nykyiset mökit eivät vastaa VaMa-ohjelman mukaisia määräyksiä maisema-alueen toteutumiseksi.

Konkeloniemen RM-alue on ilmiselvästi kokonsa puolesta sekä maakuntakaavan toteutumisen että Valtakunnallisen maisemaohjelman vastainen siitä huolimatta, että Nellimin alue on merkitty maakuntakaavassa myös matkailun kehittämisalueeksi.

Konkeloniemen RM-alue tulee poistaa tai vähintäänkin merkittävästi pienentää kaavasta.

5) Metsähallituksen ja Paadarin veljesten tekemän sopimuksen huomioon ottamattomuus

Metsähallitus on tehnyt edelleen voimassa olevan maankäyttösopimuksen Inarissa eri paliskuntien kanssa sekä erikseen Paadarin veljesten (Nellimin tokkakunta) kanssa maankäytöstä porotalouden eduksi ja laajat alueet metsätaloudelta rauhoittaen.

Kyseisen sopimuksen mukaan laajat alueet kaava-alueessa (mm. Sarminiemi) ovat toistaiseksi siirretty pois aktiiviselta metsätaloudelta. Kysymys on tässä tapauksessa myös saamelaisten oikeudesta harjoittaa kieltään ja kulttuuriaan.

Oheista seikkaa ei kuitenkaan ole otettu kaavamerkinnöissä tai kaavakartassa huomioon, vaikka se on vallitseva maankäyttöpäätös isoilla alueilla toistaiseksi.

Kaavaan tulee merkitä selvästi nämä alueet sopimuksen mukaisesti.

Kunnioittaen 13.7.2025

Ilkka Roininen, pj

Anna-Maria Märsynaho, sihteeri

Yhdistys varaa tilaisuuden täydentää valitusta mikäli tarpeen.