Lapin luonnonsuojelupiiri ry

 

Lapin luonnonsuojelupiiri on Suomen luonnonsuojeluliiton alueellinen piiriorganisaatio, jonka pääasiallinen tehtävä on lappilaisen luonnon ja kulttuuriperinnön puolustaminen. Lapin luonnonsuojelualueen paikallisjärjestöt järjestävät aktiivisesti retki- ja muuta toimintaa luonnon ja paikallisten ihmisten hyväksi.

 

Pahoittelemme vasemman ikkunan vanhentuneita tietoja. SLL:n meneillään olevan verkkouudistuksen vuoksi niiden päivittäminen ei ole nyt mahdollista.

 

 

Mietteitä kaivosbuumista

Lapissa on menossa todella suuri kaivosbuumi.Lapissa toimii Kittilän kultakaivos (tuotanto alkoi 2009), Kemin kromikaivos ja Pahtavaaran kultakaivos Sodankylässä. Kaivoshankkeita on menossa Sodankylässä Kevitsa (toimintaan vuonna 2011 ja laajennus valmisteilla), Kolarissa Ruonaoja ja Hannukainen, Ranualla Suhanko,  

Rovaniemellä Narkaus ja Savukoskella Sokli.

Lisäksi Lapissa toimii lukuisia kansainvälisiä ja kansallisia malminetsintäyhtiöitä. Etsintä tapahtuu suurelta osin Natura 2000 verkostoon kuuluvilla alueilla tai muilla luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävillä kohteilla. Merkittävimpiä ovat Sodankylässä Sakatin kaivos Viiankiaavan Natura-alueelle sekä Kevitsan laajennus Koitelaisen ja Pomokairan Natura-alueille.

Valtauksia on myös mm. Rovaniemen kaupungin ja Ylitornion kunnan alueilla Karsikkovaarassa, Rompaksessa ja Kaunismaalla. Hakija otaksuu alueelta löytyvän kultaa ja uraania. Rompaksen alueella sijaitsee Mustiaapa-Kaattasjärvi Natura-alue.

Uutisointi ja keskustelu keskittyvät lähinnä kaivoksien tuomiin hyötyihin. Haitoista ei juuri puhuta. Ympäristöhaittojen lisäksi kunnille tulee myös sosiaalisia ongelmia ja kaivoskunnat velkaantuvat, koska malmietsintä- ja kaivostyöntekijät tarvitsevat palveluja: ensin mm. asunto- ja vapaa-ajanpalveluja ja myöhemmin perheen mahdollisesti saapuessa päiväkoti-, koulu- ja terveyspalvelujapalveluja.

Kaivoskunnissa menot ovat etupainotteisia eli tulot tulevat vasta vuosien kuluttua. Esimerkiksi Kittilän kunta ei saa Suurkuusikon kaivoksesta vielä lainkaan yhteisöveroja vaan verotulot tulevat ainoastaan ansiotuloista. Kittilässä vain 50 % kaivostyöntekijöistä asuu vakituisesti Kittilässä, joten puolet tuloveroista menee muille kunnille. Lisäksi kunnan asuntojen hinnat ovat tuplaantuneet. Pula asunnoista on kova. (Anna Mäkelä kaivosseminaarissa 1.11.11.)

Vaikka Kittilän kunnan tuloveroprosentti vuonna 2010 oli vain 19 ja vuoden tilikausi oli ylijäämäinen, näyttäisi siltä, että näennäisesti hyvä tulos on saavutettu lainarahalla, koska muut tunnusluvut ovat suorastaan hälyttäviä. Tilastokeskuksen mukaan Kittilän kunnan lainakanta/asukas  oli 3216€/asukas vuonna 2010 kun se koko maassa oli 1957 € ja Lapin kunnissakin vain 1949 €. Omavaraisuusaste oli vuonna 2010 vain 46,7 % kun se koko maassa oli 64,9% ja Lapissakin 56,5%. Alle 50 % omavaraisuusaste kielii jo lähes kriisikunnasta. Suhteellinen velkaantuneisuus oli Kittilän kunnassa 56,8 % kun se koko maassa oli 44,5 % ja Lapissa 42,8 %. Mitä pienempi luku on, sitä parempi. Kriisikunnan yksi tunnusmerkki on kun suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 %.

Kaivokset tietävät myös lisääntyviä terveydenhoitokuluja kunnille. Pienen kunnan terveysbudjetti voi mennä hetkessä sekaisin jo muutamasta poikkeuksellisen kalliista leikkauksesta tai hoidosta.

Greenpeacen julkaisussa Uraanilouhinnan riskit – tapaus Areva kerrotaan mm. seuraavaa: Espanjassa 30 km säteellä Andujarin uraanimalmin rikastamosta asuvat sairastuvat leukemiaan 30 % tavallista useammin ja 15 km säteellä Giudad Rodrigon malminrikastamosta asuvat 70 % useammin. Keuhkosyöpien esiintyminen on samoilla alueilla lisääntynyt 10 % a munuaissyöpien 40 %. USA:ssa uraanikaivosten jätteiden lähellä eläville äideille syntyi synnynnäisesti epämuodostuneita lapsia 80 % tavallista useammin (molemmissa on viittaukset tieteellisiin julkaisuihin). Yhdysvaltain ympäristösuojeluviraston (EPA) mukaan uraanikaivosten hylättyjen jätepintojen lähistöllä asuvista 40 ihmistä tuhannesta sairastuu keuhkosyöpään jätteistä vapautuvan radonin takia.

Myös ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Talvivaaran nikkelikaivos on surullisin esimerkki siitä. Kannattaa tutustua mm. Ari Kanasen kokemuksita Talvivaaran lähinaapurissa ja Asko Koivuahon selvityksiä Kevitsan vaikutuksista kaivostyöntekijöihin. Etenkin Ari Kanasen havainnollistaviin videoihin kannattaa tutustua.

On myös syytä pohtia, mitä useat kaivoshankkeet yhdistettynä muihin hankkeisiin vaikuttavat maamme hiilidioksidipäästöihin. Keskimääräinen turvesuohehtaari sisältää yli 4000 tonnia hiilidioksidia (GTK 1993, Suomen turvevarat), joten ilmastovaikutuksena on ratkaisevaa, säilyykö tämä varasto suon uumenissa vai päästetäänkö se ilmakehään. Metsäojitusten, suopeltojen viljelyn ja turpeenpolton takia turvemaiden hiilidioksidipäästöt ovat muutamassa vuosikymmenessä nousseet jo yli 20 miljoonan tonnin tasolle vuodessa. Nyt pitäisi laskea, mikä on tulevien kaivoshankkeiden lisä hiilidioksidipäästöihin.

Vesienhoidon EU:n laajuisena tavoitteena on saattaa kaikki pinta- ja pohjavedet vähintään hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Erinomaisiksi tai hyviksi luokiteltujen vesien tila ei saa heiketä. Kaivoshankkeet heikentävät vääjäämättä ainakin lähivesien hyvää tilaa. Ja esimerkiksi Hannukaisen YVA-ohjelmassa todettiin, että Torniojoen elinvoimaisin meritaimenkanta todennäköisesti tuhoutuu hankkeen toteutuessa. Onko alueen ja alajuoksun asukkaat ja mökkiläiset tietoisia tällaisista asioista?

Lisäksi on muistettava, että esimerkiksi suot ovat hyviä vesivarastoja ja vesivirtaamien tasaajia. Mitä enemmän valuma-alueella tuhotaan soita, sen enemmän on odotettavissa tulvien aiheuttamia vahinkoja. Eri hankkeiden yhteisvaikutukset on otettava yhä paremmin huomioon myönnettäessä ympäristölupia.

 

Tietoa Lapin kaivoshankkeista

Toiminnassa
•    Kittilän kultakaivos
•    Pahtavaaran kultakaivos
•    Kevitsan kupari- ja nikkelikaivos (kulta, PGM)
•    Kemin kromikaivos

Suunnitteilla
•    Suhangon palladium-, platina-, nikkeli- ja kuparikaivos
•    Kolari-Pajalan rautakaivos (Ruotsissa Kaunisvaara ja Tapuli, Suomessa Hannukainen)
•    Kolarin Ruonaojan kalkkikivikaivos
•    Taivalkosken ja Posion vanadiini- ja rautakaivos
•    Savukosken Soklin uraanifosforikaivos (uraani sitoutunut fosforiin)
•    Sodankykän Sakatin kaivos (Viiankiaapa)
•    Ylitornio-Rovaniemi Rompaksen, Karsikkovaaran ja Kaunismaan kulta- ja uraanikaivos

Kittilän kaivosseminaarin antia marraskuussa 2011

• www.temtoimialapalvelu.fi > Toimialaraportit > Tilaisuuksien esitykset > Asiantuntijaseminaarit 2011 > Kaivosala

• em. osoitteesta löytyy mm. alla olevat esitykset, joita kannattaa vilkaista
  Kaivosklusteri Suomen kansantaloudessa, tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi, Etla Tieto Oy
• Kaivoksen vaikutus Kittilän kunnan kehityksessä, kunnanjohtajan Anna Mäkelä  (HUOM! esittelee vain positiivisia lukuja)
• Kaivosalan katsaus, Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo (TÄRKEÄ TUTUSTUA)

Tutkimustietoa

• Marja Ylösen väitös 2.12.2011: Saastumisen kontrolli toimii yritysten ehdoilla
• ”Suomalaista vesien saastumisen ja vesirikosten kontrollin ideologiaa luonnehtivat valvojien ja valvottavien välinen luottamus, teknologiakeskeisyys ja yritysvalta. Ideologia vaikeuttaa saastumisen kontrollia ja vaarantaa hyvän hallinnon ja viranomaistoiminnan periaatteet, kuten läpinäkyvyyden, tasavertaisen kohtelun ja yleisen edun edistämisen. Lisäksi kontrollin tekninen painotus epäpolitisoi saastumisen teknisiksi kysymyksiksi. Tämä mitätöi demokratiaa, oikeudenmukaisuutta sekä riskien ja vastuiden jakoa koskevat laajat kysymykset.”

Rompas, Karsikkovaara ja Kaunismaa Ylitornilla ja Rovaniemellä

• Metsähallitus (MH) on tehnyt tutkintapyynnön poliisille syksyllä 2011, koska Mawson Energi Ab on tehnyt luvatta malminetsintätöitä Romppaan suojelualueella mm. voimaperäisiä avauksia, jotta ovat päässeet kallioperään ottamaan näytteitä
• Tukesin päätös 31.10.2011: lupa tehdä kevyitä geofysikaalisia etsintämenetelmiä Natura-alueilla
• MH ja  Lappilaiset Uraanivoimaa vastaan ovat valittaneet Tukesin myöntämästä malminetsintäluvasta
• MH:n valitusperusteina mm.:  METSO-ohjelmaan kuuluvalle Palokkaan suojelumetsälle ei Tukes antanut tarkkoja määräyksiä etsintämenetelmistä
• Mawson Energi Ab:n verkkosivuilla kerrotaan mm. seuraavaa: The Company's flag ship property is the Rompas gold project in Finland, a new discovery with bonanza gold where samples up to 22,723 g/t (373 oz/ton) gold and 43.6% uranium have been identified.

• Mawsonin toimitusjohtaja Michael Hudson toteaa: "Tämä kauppa käytännössä kaksinkertaistaa Mawsonin malminetsintäportfolion ja lujittaa yhtiön asemaa eräänä Euroopan merkittävimmistä uraaninetsijoistä. Toivotamme AREVA:n, yhden maailman suurimmista integroiduista ydinteknologiayhtiöistä, tervetulleeksi yhtiömme suurimpien osakkaiden joukkoon.
• Ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet jo vuosia Arevan toiminatapoja mm. Ranskassa, Nigeriassa, Kanadassa, USA:ssa ym.

Sakatin kaivoshanke Viiankiaavan Natura-alueelle

• Soidensuojelulailla suojeltu (30.9.1988/851)
• Natura-alue
• Anglo-American saanut YM:ltä luvan syväkairaukseen talvella Natura-alueella
• Ensimmäisen vuoden jälkeen todettiin maastoon jäävän maasoijan haitallisuus Viiankiaavan kasvillisuudelle, joten MH vaati, että se kerätään pois
• Olen käynyt paikalla marraskuussa 2011 ja maastossa näkyi n. 40-50 cm pitkiä ja halkaisijaltaan 10-15 cm suljettuja putkenpäitä. Maasoijaa ei näkynyt.
  
• Englantilainen ihmisoikeusjärjestö War on Want on järjestänyt mielenosoituksia mm. Anglo Americanin kaivosyhtiötä vastaan sloganilla Anglo-Shame. Järjestö kritisoi kaivosyhtiön toimintaa mm. Etelä-Afrikassa http://www.waronwant.org/
• Englantilainen Colombia Solidarity Campaign –järjestö kertoo myös, miten Anglo American on loukannut ihmisoikeuksia Columbiassa
  

 

 

 

Tietoa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä myöntää lupa Kemijoki Oy:lle rakentaa Sierilän voimalaitos.

Esitetty Oikaraisen ala-asteella to 16.6.2011 Sierilä-tapahtumassa. ESITYS verkkotekstinä.

Sierilä-liikkeen omat verkkosivut: Sierilän luonnon puolesta.

Negawattineuvonta - energianeuvonnalla ja kartoituksella pysyviä säästöjä

Luonnonsuojeluliiton, Tapiolan ja Motivan energianeuvontahankkeessa kannustetaan taloyhtiöitä ja asukkaita ympäri Suomen toteuttamaan taloudellisesti kannattavia energiansäästöinvestointeja. Viestiä tuodaan esiin valtakunnallisesti osoittamalla energiansäästön kannattavuus toteutettujen esimerkkitapausten avulla. Energiatehokkuutta ja säästöjä voidaan saavuttaa myös hyvin vähäisillä kustannuksilla - talotekniikan lyhyet huoltovälit ovat tärkeitä.

Haemme kartoitettavia kohteita - lähinnä asunto-osakeyhtiöitä mutta joukkoon mahtuu myös joitakin pientaloja.

Lapista kohteita otetaan 1-2

Hankkeeseen osallistuminen ei maksa mitään, ja valitut kohteet saavat:

• kevyen energiakartoituksen, sisältäen lämpökamerakuvauksen
• koulutusillan asukkaille
• Energiaeksperttikoulutuksen (koulutettava voi olla asukas, isännöintiyrityksen edustaja tai huoltoyhtiön edustaja)
• 10:een valittuun pilottikohteeseen asennetaan lisäksi reaaliaikainen kulutuksenmittaus

Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.negawatti.fi

Sivustolta löytyy myös ilmoittautumislomake.

Hanke on osa TEM:n ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010 - 2011.

Lisätietoja myös:
Janne Käpylehto, energiatehokkuusasiantuntija
Negawattineuvonta
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
janne.kapylehto@sll.fi, puh. 050-5353205

tai

Tarja Pasma, Lapin energianeuvoja

lappi@sll.fi, puh. 040 823 2443

 

 

Rovaniemen lintuatlas -projekti tiedottaa

Pesimälinnuston kartoituksen loppukiri alkaa Rovaniemellä

Rovaniemen lintuatlas -projekti käynnistyi vuoden 2009 lopulla. Projektin lintukartoittajien ohella kaikki lintu- ja luontohavainnoijat voivat osallistua Rovaniemen lintuatlakseen. Lintuhavaintoja Rovaniemen kaupungin alueelta voi ilmoittaa käyttämällä projektin internet-sivustolta

tulostettavia karttoja ja havaintolomakkeita. Projektin toteutuksesta vastaavat Arktisen keskuksen luontoselvitys- ja YVA-palveluiden tutkijat. Projektipäällikkönä toimii Jukka Jokimäki (p. 0400 138 802, jukka.jokimaki(at)ulapland.fi) ja projektitutkijana Marja-Liisa Kaisanlahti (p. 0400 138 801, marja-liisa.kaisanlahti(at)ulapland.fi).

Kuva: Jukka Jokimäki, lapintiira.

 

 

 Lapin luonnonsuojelupiirillä nyt profiili Facebook:ssa!

 Ilmoittaudu kaveriksi!   http://www.facebook.com/

 

Ei uraanikaivosta Sokliin!

Savukosken Soklin alueelle suunnitellaan fosfaattikaivosta, jossa kaivettaisiin myös muita malmeja kuten uraania. Soklin alue sijaitsee Itä-Lapissa, Urho Kekkosen kansallispuiston ja Värriön luonnonpuiston välissä. Sen läheisyydessä sijaitsevat Korvatunturi ja Tuntsan kuuluisa erämaa-alue sekä kolme Natura-alueverkostoon kuuluvaa kohdetta. 

Toteutuessaan hanke estäisi kaiken muun toiminnan alueella, se muuttaisi pysyvästi alueen luontoa ja vesistöjä sekä vaarantaisi poronhoidon, matkailun, kalastuksen ja virkistyskäytön harjoittamisen alueella.

Luonnonsuojeluliitto ja Lapin luonnonsuojelupiiri vastustavat kaivoshanketta! Kokonaista seutukuntaa ei ole järkevää eikä taloudellista tuhota lopullisesti nyt tavoitellun parinkymmenen vuoden työllisyyshyödyn takia. 

• Lue lisää Soklista: www.save-sokli.com
• Anna tukesi Sokli erämaana -liikkeelle Facebookissa

 

Luonnonsuojeluliitto kampanjoi metsäluontomme helmien puolesta!

Suomessa hävitetään jatkuvasti arvokkaita metsäalueita. Syynä tähän on usein tiedon puute:

Arvokkaita metsiä ei tunnisteta eikä siksi saada suojelun piiriin.

Suomen valtio on METSO-ohjelman kautta varannut lähivuosiksi merkittäviä summia metsien ostamiseksi suojelualueiksi.  Valtio ei kuitenkaan tee selvityksiä arvometsien sijainnista. Toimiakseen järjestelmä edellyttää sitä, että maanomistaja saa tavalla tai toisella tiedon siitä, että hänen omistamansa metsä on suojelun arvoista.

Luonnonsuojeluliiton metsäkampanjalle kertyneillä lahjoitusvaroilla paikannetaan suojelua kipeästi tarvitsevia metsäalueita ja edistetään niiden suojelua yhdessä metsänomistajien ja viranomaisten kanssa.

• Lue lisää: www.sll.fi/metsakampanja

Pohjois-Suomi

Pohjois-Suomessa metsien suojelu tukee usein metsätaloudelle vaihtoehtoisia elinkeinoja, kuten luontomatkailua ja poronhoitoa.

Maamme laajimmat aarniometsäalueet ja erämaat ovat Pohjois-Suomessa: linjan Pello - Rovaniemi - Ranua - Vaala - Kajaani - Kuhmo pohjoispuolella. Osa näistä alueista on suojeltu, osa on edelleen suojelematta. 

Hakkuut ovat suojelemattomien alueiden suurin uhka.

Esimerkiksi Savukosken valtionmailta hakattiin äskettäin 300-vuotiasta aarniometsäpuuta suoraan Stora Enson sellukattiloihin.

Kampanjalahjoituksina saatavia varoja käytetään sekä suojelunarvoisten metsien paikallistamiseen että niiden luontoarvojen ja uhanalaisten lajien esiintymien selvittämiseen.

Maan eteläosista poiketen tällä alueella selvitetään pääosin valtion omistamia metsäalueita, sillä valtio on Pohjois-Suomessa suuri metsänomistaja. Laajimmat suojelemattomat vanhan metsän alueet ovat

myös valtion mailla.

Lisätietoja Metsä-Lapin suojelemattomista erämaametsistä saa osoitteesta http://www.forestinfo.fi/metsalappi.