Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Lapin piiri Inarin yhdistys

Inari
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Miesniemen ranta-ase­ma­kaa­vas­ta, ehdotusvaihe 31.8.2022

Yleistä:

Inarin Luonnonystävät ry (myöh. yhdistys) kiittää mahdollisuudesta kertoa näkemyksensä kyseisen kaavan uudesta ehdotusvaiheesta, sekä saamastaan lisäajasta lausunnolle 21.11.2022 saakka.

Yhdistys on tyytyväinen, että aiempien kaavaluonnosten (kevättalvi 2021, syksy 2021) puutteisiin on kiinnitetty huomiota, ja että kaavan vaikutukset alueen luonnonoloihin on selvitetty hyvin.

Yhdistys pitää kuitenkin ongelmallisena mm. sitä, että kaava-alue on tavoitteellisesti muodostettu niin suureksi, että hehtaaria kohden rakennuslaskelma näyttää pieneltä. Rakentaminen on keskitetty käytännössä kuitenkin hyvin pienelle korttelialueelle Inarijärven rannan tuntumaan, ja on itse rakennusalueella ylitehokasta. Lisäksi tuo rakennuskokonaisuus sijaitsee kokonaisuudessaan Valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi luokitellulla alueella.

Yhdistys on huolissaan lisääntyvän matkailun hiilipäästöistä, ja vaatii kaikilta uusilta matkailuyrityksiltä selvää laskelmaa yrityksen toiminnan ja siellä käyvien matkailijoidan matkansa tuottamista hiilipäästöistä, sekä suunnitelmaa niiden kompensoimisesta.

Yhdistys on huolissaan myös naapuruston antamiin lausuntoihin häiriön lisääntymisesta erityisesti kaava-alueelle johtavan tieuran suhteen. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on noin 20 kesämökkiä sekä lupa noin 10 uudelle mökille.

Yhdistys pitää myös erittäin ongelmallisena kaava-alueen kuulumattomuutta yleisen infrastruktuurin yhteyteen, ja pitää sen vuoksi kaavasuunnitelmaa Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) vastaisena.

Kuitenkin kaikkein suurimpana ongelmana yhdistys pitää sitä, että kaava on sekä Pohjois-Lapin maakuntakaavan että alueen yleiskaavan vastainen (2020).

 

Yleiskaavan vastaisuus

Inarijärven yleiskaavassa (hyväksytty 24.6.2020) kaava-alueelle on merkitty matkailupalveluiden alue, jossa rakennuspinta-alaksi on sallittu 500 neliömetriä. Yleiskaava kertoo merkinnän olevan seuraava: ”Yleiskaavan perusteella voidaan rakentaa enintään luvun osoittama määrä 500 k-m2 tai 300 k-m2 matkailua palvelevia rakennuksia, kuten lomakyliä palvelutiloineen”.

Nyt esitellyssä ranta-asemakaavaehdotuksessa on samalle alueelle esitetty rakennettavaksi 5750 k-m2, joka on siis 11,5-kertainen määrä. Ero on niin valtava, ettei sitä voi selittää mikään sattuma.

 

Maakuntakaavan vastaisuus

Pohjois-Lapin lainvoimainen maakuntakaava on vuodelta 2008.

Voimassaolevan maakuntakaavan yleismääräyksissä lukee selvästi, että ”rakennuksia tai muita huomattavia rakenteita ei tule suunnitella sijoitettavaksi maisemallisesti aroille paikoille”. Ohjetta seuraavassa luettelossa ei mainita maisema-alueita, mutta niiden suunnittelu aloitettiinkin vasta 2014. On päivänselvää, että virallinen lainvoimainen maisema-alue on edellä mainitun tyyppinen alue.

Vaikka kaavoitettavat rakennukset pyritään peittämään maastoon katoaviksi, käy kaavaselostuksesta ja havainnekuvista ilmi, että täysin tämä ei tule onnistumaan. Lisäksi kaavaselvityksessä ei ole otettu riittävästi huomioon alueelta leviävän valosaasteen vaikutusta lähi- ja kaukomaisemaan – alueen matkailu ei tule perustumaan kynttilänvaloon.

 

Kaavakikkailulla hanke saadaan näyttämään paremmalta

Kaava-alueeksi on laskettu erikoisella tavalla varsinaista rakennettavaa aluetta 23 kertaa suurempi alue. Kyseinen seikka on ilmiselvää kaavakikkailua rakentamisen aluetehokkuudella, jonka avulla rakennusten määrää voidaan samalla kertaa pitää mahdollisimman suurena ja vastaavasti vaikutuksia vähäisinä sillä alueella, johon matkailua palvelevia rakennuksia ylipäätään suunnitellaan, sillä maaston topografian vuoksi rakentaminen muualle ei ole helposti sovellutettavissa. Oikeasti vaikutus on siis 23-kertainen varsinaisella rakennettavalla alueella.

Onko tavoite siis selittää yleiskaavan tarjoamaan neliömäärään verrattuna 11,5-kertainen rakentaminen 23-kertaisella alueella? Muistutukseksi, että kaava-alue on varsinaista rakennettavaksi suunniteltua aluetta lukuun ottamatta rakentamiskelvotonta topografiansa ja luonnonolojensa puolesta.

 

Rakentaminen Valtakunnallisesti Arvokkaalle Maisema-alueelle (VAMA)

Rakentaminen sisältyy Maankäyttö ja rakennuslain mukaiselle Valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle; Inarijärven ja Juutuanjoen maisemat.

Päätös alueen perustamiseksi tapahtui 18.11.2021. Päätös astui voimaan 1.3.2022. Päätöksessä lukee lisäksi, että ”päätöksen voimaan tullessa valmisteilla oleva kaava voidaan hyväksyä päätöksen estämättä 31.8.2022 mennessä, mikäli kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville ennen päätöksen voimaantuloa. Päätöksen voimaantullessa valmisteltavana oleva muu päätös tai toimenpide voidaan tämän päätöksen estämättä tehdä 31.8.2022 mennessä”.

Kaavaesityksestä ei ole ollut tuohon päivämäärään mennessä esillä kuin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sekin juuri 31.8.2022. Mitään päätöstä vireille tulleesta uudesta kaavaesityksestä ei oltu tehty tuohon päivämäärään mennessä.

Näin ollen yhdistys muistuttaa, että kaavasta vastaavien viranomaisten ja päättäjien on siten otettava huomioon Inarijärven ja Juutuanjoen maisemat-alueen viralliset velvoitteet ja vastuut.

 

Hankkeen hiilijalanjälki on arvioitava hankkeen olemassaolon ajaksi ja hiilijalanjälki on kompensoitava

Koko mailmaa käsittelevistä ongelmista suurimpia on uhka vakavasta ilmastonmuutoksesta, joka ennusteiden mukaan tulee tuottamaan erittäin suuria ongelmia myös Suomessa. Maailman ilmastopaneelin tuoreiden tutkimusten mukaan kaikessa ihmistoiminnassa on jatkossa huomioitava niiden hiilijalanjälki.

Yhdistys vaatii arvion tehtäväksi myös Miesniemen ranta-asemakaavan toteuttamisen suhteen, ei ainostaan itse rakentamiseen liittyvien, vaan myös paikalle houkuteltujen matkailijoiden osalta, sekä suunnitelmaa siihen liittyvän kokonaishiilijalanjäljen täydellisestä kompensaatiosta.

Osa kompensaatiosta on mahdollista toteuttaa kaava-alueen puuston ja maaperään sitoutuneen hiilen rauhoittamisella hakkuilta ja muilta maanpintaa ja puustoa muuttavilta toimilta pysyväksi ja kasvavaksi hiilivarastoksi, ja todennäköinen loppuosa muilla vastaavilla tavoilla.

 

Muita huomioita:

  • hankkeen toteuttamiseen kuuluvan kunnallisteknisen infran, kuten jätteiden käsittelyn toteuttamisen aikataulu, toteuttamistapa ja erityisesti mitoituksen riittävyys ovat puutteellisesti arvioidut, sillä varsinaisten matkailijoiden lisäksi alueella lisääntyy myös muu kulkeminen ja jätekuormitus (työssäkävijät, huolto, taksiliikenne yms).
  • vaikutuksia Inarijärven perinteiseen käyttöön kaava-alueen läheisyydessä ei ole arvioitu, vaikka alueen vaikutusalueela ovat Inarijärven Natura-alue sekä Inarin kylän asukkaiden ja inarinsaamelaiselle kulttuurille tärkeä perinnekäyttöalue
  • selvitys siitä, miten hanke toteuttaa Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita
  • selvitys siitä miten hankkeen oheispalvelut (esim. kaavaselostuksessa mainitut koiravaljakot) vaikuttavat lähialueen luontoon ja jo olemassaolevaan käyttöön (esim. poronhoito, kotitarvekalastus, virkistys-)
  • tarkka arvio naapuristolle aiheutuvasta häiriöstä nykyisen tieuran ja muun suunnitellun infran riittävyydestä lisääntyvän yksityisautoilun ja taksi- ja bussiliikenteen lisääntyessä moninkertaiseksi.
  • lisäksi olisi saatava tietää tarkasti mikä instanssi tai kuka on kunnasta ottanut yhteyttä kaavan saattamiseksi uudelleen arvioitavaksi?

 

Yhdistyksen esitys

Yhdistys esittää, että kaavahanke joko hylätään tai palautetaan uuteen valmisteluun yleiskaavan mukaisessa muodossa.

Lisäksi yhdistys pidättää itselleen mahdollisuuden täydentää lausuntoa.

 

20.11.2022

yhdistyksen puolesta nimenkirjoittajat

 

Ilkka Roininen, puheenjohtaja

Vesa Luhta, sihteeri