Lausunto Nanguniemen ranta-asemakaavaehdotuksesta
Yleistä:
Inarin Luonnonystävät ry (myöh. yhdistys) kiittää mahdollisuudesta kertoa näkemyksensä kyseisestä kaavasta.
Yhdistys on ollut jo pitkään huolissaan Inarijärven ranta-alueille kohdistuvasta matkailu- ja lomarakennuspaineesta. Erilaisia hankkeita on suunniteltu kahden eri yleiskaava-alueen osille, eikä Inarijärvelle suunniteltujen kaavojen yhteisvaikutusta ole arvioitu riittävästi.
Yhdistys on tyytyväinen Nanguniemen suunnitelmien pohjautumisesta ekologiseen ja luontoa kunnioittavaan asenteeseen, mutta muistuttaa, että matkailu syö aina ympäristöään, toteutettiin se miten tahansa. Yhdistys on myös käynyt keskusteluja kaavaa toteuttavien tahojen kanssa, mutta ei ole täysin vakuuttunut lopputuloksen vaikutuksista Inarijärven luontoon ja nykyiseen käyttöön.
Lähtökohtaisesti yhdistys pitää esitystä edelleen liian laajana. Kaavoitusta ajava taho on useaan otteeseen esittänyt ettei se tarvitse kuin maksimissaan 5000 neliötä hankkeensa toteuttamiseen, mutta jostain syystä, ilmeisesti maanhaltija Metsähallituksen painostuksesta kaavaan on esitetty noin 10 000 neliötä rakennuspinta-alaa. Nämä esitykset ovat ristiriidassa keskenään, ja vievät siten uskottavuutta hankkeen muiltakin perusteilta.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ja niiden toteuttaminen kaavan yhteydessä:
Yhdistys pitää nykyistä 2018 voimaan tullutta VAT:ia huomattavana heikennyksenä aiemmille VAT:in vaatimuksille. Yhdistys katsoo, etteivät ne enää toteuta alkuperäisen VAT:in henkeä yhteiskunnan rakentamisen ohjeena mm. kohti ilmastonmuutoksen hillintää sekä alueiden historiallisen käytön turvaamista. Ohjeet ovat lisäksi ympäripyöreitä ja helposti tulkittavissa haluttuun suuntaan.
Olisi outoa käsittää nykyisen VAT:in sisällöstä kokonaan kadonneen nämä nykyajalle äärimmäisen tärkeät sisältövaatimukset, vaikka niitä ei näin sanatarkasti siellä enää selitetäkään. Ja riippumatta VAT:ista – kaiken toiminnan keskeisenä vaatimuksena tulee olla ilmastonmuutoksen hillintä.
Aiempi VAT kielsi ehdottomasti laajemman rakentamisen nykyisen infrastruktuurin ulkopuolelle, kuten tässä tapauksessa joudutaan menettelemään. Yhdistys pitää hyvänä sitä, että kaavaa toteutetaan nykyiseen tiehen tukeutuen, mutta sähkön, vesijohto- ja viemäriverkoston puuttuminen luo melkoisia riskejä kaavaehdotuksen toteuttamiselle.
Nykyisen VAT:n (2018) keskeisimmät kansainväliset sidokset ovat mm. a) Pariisin ilmastosopimus ja b) YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, c) biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, d) maailman kulttuuri- ja luonnonperintöä koskeva yleissopimus. Mikäli näihin asiapapereihin perehtyy, on helppo havaita että kaavahanketta on esitettynä vaikea soveltaa niitten antamiin reunaehtoihin.
Natura-arvionnista:
Inarijärven historiallinen merkitys ikivanhaan paikalliskulttuuriin ml. saamelainen elämäntapa, paikallisten perinteinen käyttö, kotitarvekalastus, virkistäytyminen sekä alueet luonto- ja kulttuuriarvot muodostavat Inarijärvestä erityisen kohteen, johon useiden eri hankkeiden samanaikainen suunnittelu ja toeuttaminen ei voisi olla vaikuttamatta. Matkailupaineen lisääntymistä Inarijärven rannoille on havaittavissa miltei kaikista suunnista.
Nanguniemen kaavaehdotuksen tukena oleva Natura-arvio kaavan vaikutuksesta Inarijärven rantojensuojeluun pohjautuvaan Natura-alueeseen on sikäli riittämätön, ettei se ota huomioon jo toteutettujen ja suunnitteilla olevien hankkeiden yhteisvaikutusta.
Ranta-asemakaava-alueen sijoittuminen:
Yhdistys pitää Nanguniemen kärkeä hankalana paikkana onnistuneen hankkeen toteuttamisen kannalta. Alue on yksinkertaisesti liian keskeisellä mannerrannalla Inarijärven muuta käyttöä ajatellen.
Inarissa on perinteisesti vältetty rakentamista pohjois- ja koillistuulten armoille, tämä näkyy Inarijärven asumishistoriassa selkeästi, ja sama toistuu useimmiten myös pienemmillä järvillä. Asutus sijoittuu useimmiten vesistöjen pohjois- ja itärannoille, joille lankeaa luonnonkierrossa enemmän aurinkoa ja vähemmän kylmiä tuulia.
Nanguniemen kärki on kovilla pohjoistuulilla jopa vaarallinen rantaan sijoittuville saunatoiminnoille.
Jätevesien käsittely ja vedenotto:
Yhdistys pitää kaavaselostuksen näkemyksiä jäteveden käsittelystä ylimalkaisina. Yhdistyksen mielestä kaavaa ei pidä ryhtyä toteuttamaan ennen kuin jäteveden käsittelystä ja riittävyydestä on tehty luotettava ja puolueeton tutkimukseen perustuva analyysi.
Vedenotto puolestaan uhkaa alueen s-1 ja luo-2- kohteita eli alueen arvokkaita lähteitä sekä niistä lähteviä noroja, jotka 30 kuution vuorokausitarpeen vuoksi todennäköisesti kuivuvat, mikäli vedenotto tapahtuu niiden vaikutusalueella. Toisessa tapauksessa vedenotto tulisi tapahtumaan kaava-alueen ulkopuolelta eikä siihen ole ohjeistusta.
Tämän hetkinen suunnitelma vedenotosta on selvästi kesken, kuten jätevesiratkaisukin. Molempien selostaminen kaavaesityksessä on ylimalkaista ja arveluihin perustuvaa.
Yhdistyksen näkemys on, etteivät nykyiset selvitykset riitä kyseisten toimintojen riskittömälle toteuttamiselle.
Matkailupalveluiden toteuttaminen ja hankkeen ekologisuus:
Yhdistys on tyytyväinen kaavaselostuksessa esitettyihin näkemyksiin erilaisten matkailupalveluiden tukeutumisesta jo olemassaoleviin Inarijärven toimintoihin. Samoin yhdistys pitää hyvänä, että kaavaa toteuttava taho on sisäistänyt valaistuksen ja liikkumisesta aiheutuvan melun ongelmallisuudet ja että niiden aiheuttamat ilmiöt pyritään minimoimaan.
Kuitenkin kaavaselostus antaa mahdollisista oheispalveluista hyvin viitteellisen kuvan ilman sen tarkempaa konkretiaa. Sähkökäyttöiset laitteet ovat toki äänettömämpiä kuin bensakäyttöiset, mutta ekologisia ne eivät silti välttämättä ole. Todellinen hiilineutraalius toteutuu ainoastaan ihmisen (ja eläimen) lihastyönä tapahtuvassa liikunnassa.
Huomattavasti suurempi ekologinen ongelma muodostuu matkailijoiden paikalle saapumisesta, sillä on oletettavaa, etteivät he saavu Inariin hiihtäen tai polkupyörillä, vaan lentäen ja autokuljetuksilla. Tällöin vähin mihin pitää pyrkiä, on kompensoida tavalla tai toisella lentämisen ja autoilun hiilijalanjälki esimerkiksi maksamalla paikallisyhteisöä tukeva kompensaatioraha alueen vanhojen erämaametsien säilyttmiseksi hakkaamattomina.
Yhteenveto:
Yhdistys vaatii, että kaavaesitys palautetaan uudelleen valmisteluun, tai siitä luovutaan kokonaan.
Alueen rakennuspinta-ala on puolitettava, sillä kaavaa pyytänyt taho on itsekin tuonut esille tämänsuuntaisia näkemyksiä. Inarissa on jo tarpeeksi liian massiivisuuden pilaamia matkailuhankkeita.
Vedenotto, jätehuolto ja sähköistys, sekä alueella tapahtuva todennäköinen matkailupalveluiden laatu on kaavaesityksessä joko kokonaan selvittämättä tai se on viitteenomaista ja puutteellista. Nykyiset selvitykset eivät anna luotettavaa kuvaa toimintojen lopputuloksesta. Erityisesti vedenotto ja jätehuolto vaativat laaja-alaisempaa puolueetonta selvitystä.
Inarijärven matkailuhankkeiden yhteisvaikutus on selvitettävä ennen kuin kaavaa ryhdytään toteuttamaan. Matkailun oheispalveluiden vaikutus on selvitettävä luotettavasti.
Paikalle saapumisen hiilirasite on kompensoitava luotettavasti, esim. paikallisyhteisöä palvelevalla tavalla, jolloin toimintaan saataisiin laajempi winwin-tilanne. Muussa tapauksessa ekologisuudesta puhuminen on muuttuu viherpesuksi.
Kaavaesityksen kokonaisvaikutus Inarijärven perinteiselle käytölle on arvioitava perusteellisesti ja luotettavasti. Yhdistys esittääkin toiveen, että Metsähallitus ryhtyisi pikimmiten Inarin kunnan ja muiden sidonryhmien (saamelaiskäräjät, yhdistykset, elinkeinon harjoittajat, paliskunnat yms) kanssa laatimaan aiemmin suunnitellulle Inarin retkeilyalueelle tasapainottavaa Hoito- ja käyttösuunnitelmaa nykyisen tempovan maankäyttöpaineen vuoksi.
Mikäli kaavaa ajava taho oivaltaa näiden selvitysten merkityksen, ja kykenee mukauttamaan suunnitelmansa väistämättä esille nousevien ennalta arvioimattomien ongelmien myötä, niin kaavasuunnitelma saa helpommin yhteisön hyväksynnän.
Ivalossa 24.9.2020
yhdistyksen puolesta:
Ilkka Roininen, pj
Vesa Luhta, siht