Lausunto Ivalon alueen yleiskaavasta
Inarin Luonnonystävät ry c/o inarinluonnonystavat@gmail.com
Lausunto Ivalon alueen yleiskaavasta, osat 1, 2 ja 3.
1. Yleistä
Inarin Luonnonystävät ry kiittää mahdollisuudesta lausua Ivalon alueen yleiskaavan siitä osasta, jonka aiempi esitys kaatui hallinto-oikeudessa puutteellisen Natura-selvityksen vuoksi.
Yhdistys on edelleen huolissaan laajamittaisen matkailu- ja lomarakentamisen vaikutuksista erityisesti Inarijärveen ja sen Natura-suojeluarvoihin. Yhdistys on huolissaan myös uuden Natura-arvion ja siihen liittyvien selvitysten riittävyydestä sekä rakentamisesta Rantojensuojeluohjelma- (RSO) alueen sisälle. Lisäksi yhdistys on havainnut Inarijärven vanhojen rantamaisemametsien poistuneen kolmessa kohdassa ja muuttuneen tavalliseksi metsätalousalueeksi.
2. Nanguniemen ja Nellimin RM-kohteet
Nanguniemen RM-kohteessa on ensiksi pohdittava täyttääkö se nykyisten Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteitten keskeisiä ehtoja, joita ovat mm.:
”Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta.
Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä.
Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta.
Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsä-alueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä.”
Inarijärvi on maamme merkittävimpiä luonto- ja kulttuuriympäristökohteita. Järvi on myös tärkeä alue saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta. Siksi tulee vakavasti harkita onko Nanguniemen kärki, alue, jonne ei toistaiseksi ole tehty mitään infrastruktuuria, oikea paikka tämän mittaluokan matkailurakentamiselle. On vaara, että alueesta muodostuu matkailuslummi vailla yhteyttä todelliseen inarilaiseen elämään. Tästä syystä matkailu, myös luontomatkailu tulisi keskittää olemassa olevien kylien yhteyteen, kuten kaavoitusprosessin aikana on jo luonnollisesti tapahtunut.
Matkailukylän sijoittaminen Nanguniemen kärkeen, ”keskelle-ei-mitään” oli Inarin kunnan 2006 suorittaman matkailukyselytutkimuksen tietoinen väärä tulkinta. Tutkimuksen mukainen matkailijoiden toive ”majoittua pieniin kyliin, joissa on vähintään ravintolatason palvelut” tarkoittaa eläviä todellisia kyliä, jonkalaisiin (Nellimiin, Inariin) on Ivalon kaavan eri vaiheissa kasvanut jo aivan ilman kaavaohjailua omasta painostaan se, josta Inarin kunta haaveksi 13 vuotta sitten.
Yhdistys on tyytyväinen että suurimpien RM- alueiden rakennusneliömäärää on laskettu aiemmasta esityksestä, mutta se on vieläkin niin suuri, että sen vaikutukset Inarijärven käyttöön ja suojeluun tulevat olemaan huomattavia. Lisäksi RM- alueiden sisällä on sekä Nanguniemessä että Konkeloniemessä molemmissa neljä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeätä aluetta (luo) ja niihin rajoittuu lisäksi suoraan kaksi vastaavaa aluetta lisää. Näistä luo-alueista ainakin kolme on vastaavia alueita kuin mitä ovat viereisen Inarijärven Natura-alueen perusteluina olevat luontotyypit ”Fennoskandian lähteet ja lähdesuot” sekä ”Vaihettumissuot ja rantasuot”. Niiden luulisi olevan yhtä tärkeitä myös varsinaisen Natura-alueen ulkopuolella.
Natura-arvioinnissa Nanguniemen RM-alueen vaikutus Inarijärven Natura-alueeseen arvioidaan lähinnä sen Natura-luontotyyppien perusteella. Selvittämättä jää mikä vaikutus RM-alueiden matkailupalveluilla ja matkailijoiden omatoimisella liikkumisella on Inarijärven muulle perinteiselle käytölle ja veden kuormitukselle, ottaen huomioon miten keskeisellä paikalle Nanguniemi on saavutettaessa kaukaisempiakin järven osia.
Kyseisten luo-alueiden ja järven muun perinteisen käytön turvaamiseksi on välttämätöntä vähintään puolittaa Nellimin RM-alueen mitoitus, joka silloinkin takaisi alueelle tuhansia vuodepaikkoja. Esitetyssä kokoluokassa mökkialueet vuodepaikkoineen olisivat eräitä maamme suurimmista matkailuhankkeista suoraan suuren Natura-alueen kupeessa, jota on esitetty myös kansallispuistoksi.
On lisäksi huomioitava Nanguniemen uuden yhteystarpeen tyydyttämiseksi rakennettava uusi tieyhteys, joka vähintään kahdeksan kilometrin mittaisena jättää alleen huomattavan osan poronhoitoon ja metsätalouteen tarkoitettua aluetta (ojineen 10 metrin levyisenä 8 ha).
Uusi tieyhteys lisäksi toisi melkoista häiriötä toistaiseksi tiettömälle alueelle muuttaen samalla koko Veskoniemen ja Nanguniemen kärjen luonnonolosuhteita.
Yhdistys esittääkin, että Nanguniemen RM-alueesta luovutaan. Lisäksi yhdistys toivoo, että matkailun kehittämisessä Ivalon yleiskaava-alueella suunnataan laajemmin katse vähähiilisyyteen, puurakentamiseen sekä luonnonmukaiseen liikkumiseen ilman polttomoottoreita, ja pääosa liikkumisesta suoritettaisiin joukkoliikennevälineillä.
3. Virtaniemen RM-alue
Yhdistys katsoo, että alueen rakentaminen tehdään siten, että kiinteät muinaismuistot rauhoitetaan riittävän etäältä, mieluummin 50 metriä.
4. Rakentaminen rantojensuojeluohjelma-alueelle
Kaavaehdotuksessa on osoitettu useita rakennuspaikkoja RSO-alueelle. Yhtä lukuun ottamatta paikat ovat yksityisillä mailla ja niiden perusteina on maanomistajien tasapuolinen kohtelu.
Rakentamisen myöntäminen RSO-alueelle on aina ongelmallista. Paksuvuonon kohteet Nellimissä sijaitsevat kuitenkin jo melkoisen taajaan rakennetulla alueella, eivätkä siten aiheuta alueelle erityisempää maiseman kuin käyttöpaineen muutosta.
Sen sijaan Lusmanuoraan ja Peskanlahdenperään merkityt rakennuspaikat on poistettava kaavasta, vaikka niistä onkin ollut merkintä jo vanhassa Inarijärven yleiskaavassa. Tämän jälkeen voimaan astunut Rantojensuojeluohjelma on yksiselitteisesti alueen nykyinen pääsääntöinen maankäyttömuoto. Rovaniemen hallinto-oikeus on jo tästä syystä kumonnut Paavisvuono-Apajalahden ranta-asemakaavan. Lisäksi nämä kaksi kohdetta ovat käytännössä rakentamattomalla alueella (yksi mökki yksityismaalla arviolta 20 rantakilometrin matkalla) ja toinen kohteista lisäksi valtion maalla. Peskalahden rakennuspaikka sijaitsee lisäksi epäilyttävästi moottorikelkkareitin varrella viitaten muuhun kuin lomailutarpeeseen.
5. Muu lomarakentaminen (RA-alueet)
Yhdistys hyväksyy pääosin lomarakentamisen jo mökitetyille alueille kuten Nanguvuono ja Sarmivuono sekä Sarmijärvi. Yhdistys esittää kuitenkin Kirvesvarsiniemen (6 kpl) ja Mustavaaran (1 kpl) RA-kohteitten poistamista kaavasta alueen poikkeuksellisen kauniiden luonnonolojen vuoksi säästettäväksi jokamiehen nautintaan, muutoin ahtaasti rakennetun vuonoalueen sisällä. Samoin yhdistys esittää poistettavaksi puolet Kivijärven ja Keskimmäisen Kivijärven mökkimääristä alueen luonto- ja kulttuuriarvojen vuoksi.
6. Inarijärven vanhat maisemametsät
Yhdistys tervehtii ilolla näiden vanhojen suojelumetsien VR-1/v- merkintää. Näillä alueilla sallitaan kaavaesityksen mukaan ainoastaan ”yleistä virkistystä sekä poronhoitoa ja muita luontaiselinkeinoja palveleva rakentaminen”. Merkintään nähden on kyseenalaista, että sille sijoittuu erittäin runsaasti uusia RA-merkintöjä. Siksi yhdistys vaatiikin, että vähintäänkin Kirvesvarsiniemen ja Mustavaaran seitsemän lomamökkipaikkaa jätetään pois, jotta edustavin osa Nanguvuonon etelärantaa jää rakentamatta.
Lisäksi yhdistys esittää, että VR-1/v-merkintöjen alueelle ei saisi rakentaa uusia teitä, ja että useimmille mökeille jouduttaisiin kulkemaan vesitse. Lisäksi mökit velvoitetaan rakentamaan mahdollisimman pitkälle puusta. Nämä kaikki hiilivarastojen kartuttamiseksi.
Yhdistys vaatii lisäksi, että VR-1/v merkinnät alueet vastaavat täsmällisesti vanhoja rantasuojelumetsiä. Näin ei kuitenkaan ole Mustavaaran, Äägisvaara-Haukanpesävaaran ja Sahavaaran kohdilla, joissa vyöhykettä on kavennettu tuntuvasti, Mustavaarassa eniten. Kyseiset metsäalueet ovat edelleen merkittäviä luonnonmetsiä ja tärkeitä karttuvia hiilivarastoja. Yhdistys on tietoinen Metsähallituksen metsätalouden halusta pienentää alueita metsätalouden eduksi, mutta näillä näkymin metsätalouden merkitys on muutoinkin jo katoamassa Inarista erityisesti työllisyysvaikutuksiltaan, joten vanhat rantametsien rajat on palautettava kaavaan. Vanhojen suojelualueiden purkaminen metsätalouden eduksi ei ole enää tätä päivää. (Näistä poikkeamista erillinen karttaesitys liitteenä 1).
21.4.2019 Inarissa
________________________ _________________________
Ilkka Roininen, pj Vesa Luhta, sihteeri