Valitus: Vaasan hallinto-oikeudelle Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunnan päätöksestä Peab Industri Oy:n maa-aines- ja ympäristölupa-hakemuksesta, Vantaanniemi, Arolammin kylä
–

Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys ry on lähettänyt 6.11.2023 Vaasan hallinto-oikeudelle valituksen Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunnan päätöksestä Peab Industri Oy:n maa-aines- ja
ympäristölupahakemuksesta, Vantaanniemi, Arolammin kylä
Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys on aikaisemmin tehnyt Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunnalle
17.3.2023 muistutuksen vireillä olevasta yhteislupahakemuksesta Vantaanniemen louhinta-alueelle /
Hyvinkää / Peab Industri Oy. Päätöksessään lautakunta ei ole katsonut aiheelliseksi ottaa huomioon
ympäristöyhdistyksen esittämiä seikkoja.
Tässä valituksessa Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys toistaa muistutuksessa esitetyt asiakohdat ja tuo
esiin uusia seikkoja, joiden pohjalta lupapäätös tulee kumota ja käsitellä uudelleen.
Maa-aineslain (24.7.1981/555) 3 §:n mukaan laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu:
1) kauniin maisemakuvan turmeltumista;
2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista;
3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai
4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden
vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.
Ympäristönsuojelulain (27.6.2014/527) 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei
toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään
tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:
1) terveyshaittaa;
2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa;
3) 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta;
4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän
muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella;
5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta;
6) olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perinteisiä
saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria taikka olennaista heikennystä kolttien elinolosuhteisiin tai mahdollisuuksiin harjoittaa kolttalaissa tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-
alueella.
Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys katsoo, että Hyvinkään ympäristölautakunnan 21.9.2023 myöntämä
yhdistetty maa-aines- ja ympäristölupa ei täytä maa-aineslain 3 §:n 3-4 kohtien ja ympäristönsuojelulain 4-kohtien edellytyksiä, koska näihin liittyviä seurauksia ei ole hakemuksessa riittävästi selvitetty eikä riittäviä
lupaehtoja annettu.
Louhinta-alue, Usminkallion Vantaanniemi sijaitsee Usmin-Kytäjän gabromassiivin itäosassa
jyrkkäreunaisena ympäristöstään maisemallisesti erottuvana, ja se on osa valtakunnallisesti arvokasta IV:n
luokan kalliomuodostumaa.
Tämä on osoitettu myös maakuntakaavassa Uusimaa 2050 vinoviivoituksella ja merkinnällä: Arvokas
geologinen muodostuma:
Kuvaus: Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan alueet, jotka sisältävät merkittäviä maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja. Merkinnällä osoitetaan esim. valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kalliomaisema-alueet,
Suunnittelumääräys: Alueidenkäyttö on suunniteltava niin, ettei aiheuteta maa-aineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja geologiset arvot.
Usminkallion Vantaanniemen geologista ja luontoarvoa osoittavat myös Kytäjän-Usmin osayleiskaava-
merkinnät ja määräykset kaavamerkinnällä MU-2 (maa- ja metsätalousalue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja luonnonsuojelullisia arvoja). Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa sijoittaa muita kuin maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Aluetta tulee hoitaa siten että ranta-alueiden maisemallinen luonne ja arvokas puusto säilyvät. Alueelle saa sijoittaa ulkoilureittejä. Alueen rakennuslain 4 §:n mukainen haja-asutusoikeus on siirretty kunkin maanomistus-yksikön muiden kaavamääräysten alaisille alueille.
Alueella on voimassa rakennuslain 124 §:n mukainen toimenpidekielto, joka koskee kaivamis-, louhimis-,
tasoittamis- ja täyttämistöitä, muuta maanpinnan rikkomista sekä sellaisia avohakkuita ja muita
metsänhoitotoimenpiteitä, jotka muuttavat huomattavasti alueen metsäluontoa tai maisemakuvaa (Liite 3)
Lupaa myönnettäessä näitä osayleiskaavan määräyksiä sekä maisemallisia ja geologisia arvoja ei ole
huomioitu.
Ulkoilureitti
Vantaanniemeä koskevassa päätöksessään 2013 hallinto-oikeus on rajannut Lemminkäinen Infra Oy:n
ottoaluetta pienemmäksi, mutta myös edellyttänyt Seitsemän veljeksen vaellusreitin siirtämistä
louhosalueelta kauemmaksi.
Samoin Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunta (26.9.2013, § 77 kohta 10) hallinto-oikeuden päätöksen
mukaisesti on velvoittanut hakijaa siirtämään nykyisen ulkoilureitin (Seitsemän veljeksen maakunnallisen
vaellusreitin) louhinta-alueelta riittävän etäälle, turvalliseen paikkaan. Ukoilureittitoimituksella tai kirjallisella sopimuksella hyväksytty ulkoilureitin muutossuunnitelma on toimitettava valvontaviranomaiselle ennen aloituskokousta.
Kuitenkaan siirtämistä on ei ole tehty ja louhinta-alueen läheltä pois, vaan kallioalueella ulkoilureitin osa on
vaarallisen lähellä sitä, osin jopa suunnittelualueella. Liitteenä 4. GPS-seurantalaitteen piirtämä kartta
maastossa kävellystä Seitsemän veljeksen reitistä louhosalueen kohdalta. Karttaan on myös merkitty
hakemuksessa esitetty toimenpidealueen raja punaisella. Reitti kulkee jopa suunnittelualueen sisällä.
Mitään muutosta reittiin hakija ei ole tehnyt eikä toimittanut kirjallista ulkoilureittisopimusta valvontaviranomaiselle / lautakunnalle. Ulkoilureittiä on siirretty kaupungin ulkoilutoimistuksella ainoastaan sivuun alueelle johtavalta tieltä metsään (rekka-autoliikenteen vuoksi) ennen Vantaanniemen kalliolle nousua. Peab Industri Oy:n hakemuksen karttakuva ulkoilureitin sijainnista ei vastaa todellista tilannetta maastossa kallion laella (Liite 5.). Luvan myöntäminen hakijalle on siten hallinto-oikeuden päätöksen vastainen eikä yhteislupaa louhintaan voi myöntää, eikä toimintaa voi aloittaa.
Melu ja pöly
Hakija esittää melun ja pölyn mittauspisteitä vain kaksi. Kumpikaan niistä ei sijaitse ulkoilureitillä lähimpänä
louhinta-aluetta kallion päällä. Lisäksi Usmin suositun ulkoilualueen suuntaan ei olemassa luonnollista suojaa melulta. Louhintatyön aikaansaa lyhytkestoisia monesti myös toistuvia korkeita äänentaajuksia. Yleisesti ja erityisesti ulkoilualueilla sellaiset äänet koetaan paljon häiritsevämpinä kuin matalammat äänentaajuudet, kuten liikenteen tasainen humina.
Tutkimusten mukaan lyhytaikaisen melualtistuksen seurauksena ihmisen pulssi nopeutuu, ihon ja sisäelinten verisuonet supistuvat, verenpaine nousee ja stressihormonien pitoisuus veressä lisääntyy. Pitkään jatkuva melualtistus voi lisätä sydän- ja verisuonitautien, kuten verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskiä. Myös melun yhteyttä aivohalvausriskin kasvamiseen tutkitaan. (Anu Haahla ja Marja Heinonen-Guzejev: Melun terveysvaikutukset ja ympäristömelun häiritsevyys, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 12/2012)
Loma- sekä luonnonsuojelu- ja ulkoilualueella melu ei saa ylittää 45 dB tasoa huomioiden louhinnan aiheuttama impulsiivinen -5 dB. Vantaanniemessä ulkoilureitin melutaso melukartoitusten mukaan ylittää
laajasti ilman liikennemelua 40 desibelin rajan jo 1. vaiheessa melukartoituksen mukaan. (Liite 6. ote
Rambollin meluselvityksestä). Vantaanniemen kallion päällä ulkoilureitin melutaso voi olla jo vaarallisen
korkea yli 70 dB. Näin tulee käymään, jos lupa myönnetään, sillä louhinta-alueen eteläosaan ei tule meluvallia. Lisäksi ulkoilureitillä kallion päällä ei ole melun- ja pölyn mittauspistettä. Molemmat luvassa
vaaditut tarkkailupisteet ovat kauempana kalliosta.
Vedet
Ympäristölaki edellyttää, että toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa muun muassa vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan
vaikutusalueella.
Hakemuksen toiminta-alue on hyvin lähellä Vantaanjokea (600-700 m), joka on mm. Helsingin kaupungin
varavesilähde. Louhosalueen hulevedet kulkeutuvat Vantaaseen, jossa purkupaikan kohdalla sekä alavirrassa on erittäin uhanalaisen meritaimen kutusoraikoita. Ne ovat uhattuina louhostoiminnan lisäämien hulevesien vuoksi. Lisäksi ilmastonmuutoksen aikaansaamat lisääntyvät talvisteet lisäävät hulevesivalumia sedimentteineen, jolloin kutusoraikot ovat vaarassa liettyä.
Kallioalueilla muodostuu kalliopohjavettä. Kallion rakoihin ja räjäytysten aiheuttamiin halkeamiin imeytyy
myös räjäytystöissä käytettyjä vaarallisia typpiyhdisteitä. Ne voivat kalliopohjavedessä kulkeutua kauaskin.
Kuljetus
Lisäksi maa-ainesten kuljetus tulee tapahtumaan kapean Pöölintien kautta, joka alittaa moottoritien erittäin kapeana. Tien levennys Vantaanjoen kohdalla on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Tien toisella reunalla on jyrkkä pudotus Vantaanjokeen ja toisella reunalla jyrkkä leikkaus moottoritien alla (Liite 7). Tien vahvistaminen kestämään raskasta maa-ainesten kuljetusta on Hyvinkään ympäristöyhdistyksen käsityksen
mukaan kutakuinkin mahdoton tehtävä. Lisäksi tie louhosalueelta laskeutuu alamäkeä Vantaanjokea kohti, ja tiessä on Vantaan rannalla erittäin jyrkkä mutka. Onnettomuudet tulevat varmasti johtamaan Vantaanjoen pilaantumiseen. Kapean Pöölintien kautta kulkee ulkoilijoita myös autoilla suosituille Usmin reiteille. Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen käsityksen mukaan Pöölintie on Vantaanjokea sivuavalta osaltaan sopimaton raskaille maa-aineskuljetuksille ja hakijan esitettävä uusi, ympäristöä vaarantamaton reitti kuljetuksille.
Muita näkökohtia
Vantaanniemen alue kuuluu myös maakunnalliseen Kytäjä-Usmin Salpausselän pohjoispuoliseen
ekokologiseen verkostoon ja louhos vaikeuttaa eläinten liikkumista metsäalueiden välillä. Kohdealueella on
tähän mennessä hakattu metsä, mutta suoritettu vain vähäistä louhintaa.
Vantaanniemen maa-ainesten ottoalue siirtyi Lemminkäiseltä Peab Industri Oy:lle. Kesällä 2021 Peab
Industri aloitti heti pienessä pohjoispään kulmassa pintamaan kuorimista kallion päältä ja räjäytti vähän
kalliota ikään kuin louhinta olisi aloitettu.
Lupaa toiminnan aloittamiseen ei ollut. Oikeuden päätöshän oli, että toiminnan saa aloittaa vasta, kun
Seitsemän veljeksen vaellusreitti, joka on myös osa Hyvinkään kaupungin ulkoilureittiä (Mustan kiven
kierros), on hakijan toimesta siirretty louhosalueen läheisyydestä.
Alueen geologiset ja viheryhteyksiin liittyvät arvot ovat kuitenkin vielä jäljellä, vaikka kaadettuun vanhaan metsään liittyvät luontoarvot ovat suuresti taantuneet. Metsään ja kasvillisuuteen ja sitä kautta eläimistöön
liittyvät arvot palaavat aikanaan, jos alue saatetaan uudelleen kasvulliseen tilaan. Hakemusta tulee käsitellä
kokonaan uutena, koska pian päättyviä maa-aines- ja ympäristölupia ei ole merkittävästi ryhdytty panemaan täytäntöön.
Ympäristönsuojeluyhdistyksen jo aiemmin hyvin puutteellisiksi toteamat luontoselvitykset ovat vuosilta
2008 ja 2013 (suppea täydennys). Meluselvitys on vuodelta 2011 ja koskee siten hanketta, jonka laajuutta
Helsingin hallinto-oikeus muutti päätöksellään 29.5.2015. Uudessa hakemuksessa mm. meluvallit ovat
erilaisia. Hakemus ei sisällä räjäytystöistä aiheutuvan tärinän ja haitallisten aineiden leviämisen
ympäristövaikutusarviointeja ylimalkaisia mainintoja syvällisemmin. Lähin asuintalo on 300 metrin päässä.
Asiakirjoissa ei ole otettu huomioon, että Usminkallio-Paarijoen kalliot -alue on osa hiljaisia tai suhteellisen
hiljaisia alueita, jotka on selvitetty Hyvinkäällä ja merkitty Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan liitekarttaan. Vantaanniemen toimenpide alue sijaitsee keskellä häiriintyviä luontokohteita tärkeällä Usminkallion ulkoilu- ja virkistysalueella. Lisäksi n. 150 metrin etäisyydellä ottamisalueesta on Riihimäen puolella merkitty kaavavaraus: Isosuon luonnonsuojelualue.
Yleisiä näkökohtia louhostoiminnasta Hyvinkäällä
Yleisesti Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys pitää huolestuttavana yhä uusien kiviainesten ottoalueiden
avaamista yksittäistapauksina ilman kokonaisvaikutusten arviointia. Usminkallion ja Vantaaniemen MU ja
M-2 alueilla on merkittäviä ympäristöarvoja ja sen tuottamat moninaiset ekosysteemipalvelut ovat tärkeitä
laajasti rakennetulla ja ihmisen toimesta muutenkin hyödynnetyllä Uudellamaalla. Alueella on suuri merkitys luonnolle ja virkistyskäytölle erittäin tiheään asutulla Uudenmaan alueella. Nykyisten lakien ja lupamenettelyjen pohjalta on mahdollista, että tällaisia kohteita tullaan etsimään ja avaamaan jo aiemmin luvitettujen ja nyt käsittelyssä olevien kohteiden lisäksi vielä jatkossakin. Hyvinkään ympäristön-
suojeluyhdistys pitää tilannetta hyvin huolestuttavana, koska kaupungilla on erittäin puutteelliset keinot ohjata viime vuosina huimasti lisääntynyttä louhostoimintaa.
Yksityiskohtaisia tietoja Vantaanniemen alueesta, mukaan lukien vaellusreitti ja melunmittaus, löytyy Jarmo
K. Salon lähettämästä mielipiteestä Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunnalle koskien kuulutusta 8.2.2023, joka koskee Peab Industri Oy:n yhteislupahakemusta koskien kallion louhintaa Hyvinkään
Vantaanniemen alueella (Liite 8).
Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys esittää, ettei Vantaanniemen alueen kalliolouhinnan yhteislupaa
myönnetä.
Edellä sanotun pohjalta Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys vaatii Hyvinkään kaupungin
ympäristölautakunnan 21.9.2023 § 63 tekemän Peab Industri Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta koskevan lupapäätöksen kumoamista sekä vaatii Hyvinkään
ympäristölautakunnan ratkaisun kumoamista maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n
mukaisista hakemuksista toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta.
Mikäli louhintalupa kuitenkin myönnetään Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys kiinnittää huomion
seuraavin seikkoihin:
- Louhostöiden päättymisajaksi on esitetty kello 18.00 maanataista torstaihin. Hyvinkään
ympäristönsuojeluyhdistys esittää, että päättymisajaksi asetetaan kello 17.00 jotta ulkoilijoiden
häiriintymätön virkistäytyminen olisi mahdollista mahdollisimman pian työajan päättymisen jälkeen. - Kuormaaminen ja kuljetus on luvassa sallittu kello 7.00-22.00. Kuormauksen äänet ovat erittäin
kauas kuuluvia ja kirskuvia. Kuormaus ja kuljetus tulee lopettaa viimeistään klo 18.00. - Lintujen pesintäaikaan 15.4.-15.7. ei louhostöitä tule sallia.
- Hakijan esitettävä uusi ympäristöä vaarantamaton reitti maa-aineskuljetuksille.
Hyvinkäällä 6.11.2023
Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen puolesta
Matti Nummelin, puheenjohtaja
Auli Hyyrynen, sihteeri
