Muistutus yhteislupahakemuksesta Karjulamminvuoren louhinta-alueelle / Hyvinkää Kytäjärven kylä / Asfalttikallio Oy

Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys ry on lähettänyt 3.11.2026 Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunnalle muistutuksen vireillä olevasta yhteislupahakemuksesta Karjulamminvuoren louhinta-alueelle / Hyvinkää Kytäjärven kylä / Asfalttikallio Oy

Hankkeen tiivis kuvaus (kuulutuksen 30.9.2026 pohjalta)

Asfalttikallio Oy on toimittanut ympäristölautakunnalle maa-aines- ja ympäristönsuojelulakien mukaisen yhteislupahakemuksen, joka koskee maa-ainesten ottamista ja murskausta kiinteistöillä Karjulamminvuori (106–405–1–822.) Suunnitelma-alue sijaitsee Hyvinkään kaupungin Kytäjärven kylässä, Karjulamminvuoren kallioalueella. Asfalttikallio Oy:llä on voimassa oleva maa-aineslupa (Ympla 26.1.2017 / § 5) maa-aineksen ottoon ja ympäristölupa kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen (Ympla 26.1.2017 / § 4) kiinteistöllä Rajala 106–405–1–728. Kiinteistön omistaja on muuttunut kesällä 2026 ja lohkomisen myötä kiinteistön rajaus muuttui jonkin verran. Kohdekiinteistön nimi ja tunnus on nyt Karjulamminvuori 106–405–1–822.

Maa-aineslupa on voimassa 28.2.2027 asti (10 vuotta), mutta ympäristöluvalla ei ole päättymispäivää. Uutta yhteislupaa haetaan nyt15 vuodeksi. Lisäksi alueelle haetaan lupaa muualta tuotavien puhtaiden ylijäämämaiden vastaanottoon alueen loppumaisemointia varten enintään 49 000 t/a. Alueelle haetaan myös lupaa aloittaa hakemuksen mukainen toiminta vakuutta vastaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa (MAL 21 §, YSL 199 §).

Lupaa haetaan 11,2 hehtaarin ottamisalueelle, josta louhintaa tehdään 8,2 hehtaarin ottoalueella. Alueelta otettava kalliokiviaineksen kokonaisottomäärä on 1 025 000 m3ktr. Viidentoista vuoden lupa-ajalla vuotuinen keskimääräinen ottomäärä olisi noin 68 000 m3ktr. Alueelta irrotettua kalliolouhetta murskataan keskimäärin 100 000 t/a ja maksimissaan 300 000 t/a. Ottamisalue ei laajene aiemmin myönnettyyn lupaan verrattuna eivätkä louhintatasot muutu. Kalliokiviaineksen vuosittaiset ja jaksottaiset murskausmäärät pysyvät nykyisen luvan mukaisina. Hakemuksessa esitetään muutoksia vaiheistuksiin ja toiminnan etenemissuuntiin.

Toiminnasta aiheutuvat melu- ja hiukkaspäästöt eivät aiemman ympäristölupapäätöksen mukaisesti tehtyjen mittausten mukaan ylitä raja- ja ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Hakemusta
varten on päivitetty hulevesien hallintasuunnitelmaa ja melumallinnusta. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjavesi- ja tärinätarkkailua esitetään jatkettavan aiemman lupapäätöksen mukaisesti. Hakemuksen mukainen toiminta ei lisää ympäristövaikutuksia. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat ottoalueen länsipuolella noin 320 metrin etäisyydellä, luoteispuolella noin 380 metrin etäisyydellä. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat ottoalueen rajalta mitattuna noin 360 metrin etäisyydellä alueen pohjoispuolella ja noin 460 metrin etäisyydellä alueen itäpuolella.

Hakija esittää toiminta-ajoiksi seuraavaa:
Murskaus ma-pe 7–20
Poraus ja rikotus ma-pe 8–18
Räjäytykset ma-pe 10–15
Kuormaus ja kuljetukset: ma-to klo 7–22 ja pe klo 7–20
Louhintaa ja louheen murskaustoimintaa ei tehdä 15.6.–15.8. välisenä aikana. Kuormauksia ja
kuljetuksia tehdään louhinnan ja murskauksen kesätauon aikana (15.6.–15.8) arkipäivisin ma-pe klo
7.00–16.00.

Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen muistutus

Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys ry (jatkossa yhdistys) esittää, ettei Karjulamminvuoren alueen kalliolouhinnan uutta yhteislupaa myönnetä ainakaan anotun laajuisena eikä kymmentä vuotta pidemmäksi aikaa, koska Hyvinkään kaupungilta puuttuu kokonaisvaltainen suunnitelma kallioalueiden louhoskäytöstä ja yleiskaavat ovat vanhentuneet. Laajat kallioalueet tulisi saattaa toimenpidekieltoon yleiskaavojen uudistamisen ja louhoskäytön kokonaisvaltaisen suunnitelman laatimisen ajaksi.

Hakemukset tulisi hylätä anotussa muodossaan myös siksi, ettei niitä varten ole päivitetty aiempia
luontoselvityksiä. Hakija ei ole laatinut hankkeesta maisemaselvitystä eikä kunnollista maisemointisuunnitelmaa, vaikka ottotoiminnan tuloksena maastoon syntyy nykytilanteeseen verrattuna jopa 20 m syvä jyrkkäreunainen kuoppa. Hakemuksen leikkauspiirustuksissa näkyy kaaviomainen jyrkännereunojen täyttö, mutta siihen käytettävistä maa-aineksista, täytön muotoilusta, rakenteista ja lujuudesta sekä kelvollisuudesta uudelleen metsitykseen ei ole selvitystä. Hakija ei ole myöskään käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, vaikka haettu kiviaineksen ottomäärä voisi laajimmillaan ylittää YVA- vaikutusarvioinnin raja-arvon 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Aiempi v. 2017 myönnetty 10 vuoden maa-aineslupa käsitti vain osan nyt haetusta alueesta (vaihe 1) ja siinä ottomäärä oli 550 000 m3ktr ja vuosittainen otto keskimäärin 55 000 m3ktr. Lupaa myönnettäessä YVA- selvitystä ei pidetty tarpeellisena. Nyt uudessa hakemuksessa ilmaistaan vain louhinnan kokonaismäärä 1 025 000 m3ktr ja vuotuinen keskimääräinen vuosiottomäärä noin 68 000 m3ktr viidentoista vuoden lupa-ajalla, muttei vuotuista ylärajaa. Kalliolouheen murskausmääräksi sanotaan keskimäärin 100 000 t/a ja maksimissaan 300 000 t/a. Tämä viittaa maksimissaan alle 120 000 m3ktr louhintamäärään vuodessa, mutta tätä tietoa hakemus ei sisällä. Lupaa ei yhdistyksen mielestä voi myöntää haetussa muodossa ilman YVA-selvitystä.

Louhittaville alueille tulisi tehdä vaiheistus ja laatia kunnollinen maisemasuunnitelma ja aikataulutettu ennallistamissuunnitelma. Anotun suuruista yhteislupaa ei tulisi myöntää kerralla, vaan antaa kohteeseen vaiheistuksen mukainen huomattavasti rajoitetumpi yhteislupa. Mikäli ympäristölautakunta kuitenkin nyt päätyy myöntämään kiviaineslouhinnan yhteisluvan, ei sitä tulisi myöntää uuden hakemuksen mukaisesti muutoksenhausta riippumatta. Lupaehtojen laadinnassa tulisi ottaa huomioon Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen esittämät seikat.

Kaavoitustilanteeseen liittyvät perustelut

Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys pitää erityisen huolestuttavana yhä uusien kiviainesten ottoalueiden avaamista Kytäjän kylän metsäalueille, jotka ovat merkittävä osa maakunnallisesti merkittävistä yhtenäisistä vihervyöhykkeistä. Karjulamminvuori on keskellä Uudenmaan liiton Zonation- menetelmällä tunnistettua korkean prioriteetin ekologista käytävää, joten sen mahdollinen kiviainesten otto tulisi suunnitella huolellisesti ja vaiheistaa ekologisen käytävän arvoja säilyttäen.

Asfalttikallio Oy:n hakemusalueella on maakuntakaavan lisäksi voimassa Kytäjän oikeusvaikutteinen osayleiskaava vuodelta 1995. Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys huomauttaa, että voimassa oleva vuoden 1995 osayleiskaava ei anna riittävää tukea kiviainesten oton säätelyyn. Karjulamminvuoren ottamisalue sijaitsee pääosin MU-alueella (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai muita ympäristöarvoja). MU-alueelle on kaavassa osoitettu ulkoilureitti, joka kulkee kiviainesten ottoalueen läpi. Maa- ja kiviainesten oton laillisuusharkinnan näkökulmasta suurin ongelma on siinä, että maakuntakaavat tai sen selvitykset eivät syrjäytä oikeusvaikutteista yleiskaavaa, vaikka Hyvinkään
maaseutualueiden osayleiskaavat ovat ilmiselvästi vanhentuneita erityisesti maa- ja kallioainesten ottamisen näkökulmasta. Aiempien oikeuden päätösten pohjalta Asfalttikallio Oy:n kalliolouhinnalle ei tällä hetkellä näyttäisi olevan kaavallisia esteitä, kun alue hakemuksen mukaan palautetaan metsätalouskäyttöön ottamistoiminnan jälkeen. Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys korostaa kuitenkin, että alueen merkitys luonnolle ja virkistyskäytölle on erittäin suuri tiheään asutulla Uudenmaan alueella.

Hankkeen vaikutuksiin liittyvät perustelut

Yhdistys toteaa, ettei Asfalttikallio Oy ole päivittänyt hakemuksen luontoselvitysasiakirjoja. Nyt
maa-aineshakemuksen kohteena olevaa aluetta hiukan laajemman alueen lähinnä luontotyyppejä
kartoittanut luontoselvitys on tehty v. 2015. Siinä todetaan yhteenvetona, että louhintaan tarkoitettu
kohdealue soveltuu luontoarvojensa puolesta maa-ainesten ottotoimintaan. Maastoselvityksessä ei
havaittu uhanalaisia tai luontodirektiivin II, IV ja V liitteiden lajeja. Selvitysalueen länsiosan metsäalue saattaa soveltua liito-oravan elinalueeksi, mutta tälle alueelle ei ole suunniteltu ottotoiminnan ulottuvan. Viitasammakolle soveltuvaa elinympäristöä selvitysalueella ei esiintynyt. Yhdistyksen mielestä jo yli 10 vuotta vanha luontoselvitys tulisi uuden maa-aineshakemuksen myötä uusia ja siinä tulisi ottaa huomioon laajemmin nisäkkäät, linnusto ja hyönteiset.

Melun, vesien, ilmanlaadun ja päästöjen osalta hakemukseen on liitetty tuoreemmat selvitykset ja
aiempien lupien vaatimat seurantatiedot. Hakemuksessa ei esitetä muutoksia nykyisen luvan
tarkkailu- ja raportointivelvoitteisiin. Melun leviämisen seurantaan pitää kuitenkin jatkossakin asettaa raja-arvot ja antaa tarkka mittausohjelma. Alueelta kertyvän huleveden puhtaudelle pitää asettaa raja-arvoja sekä tarkka seuranta, koska kyseessä on hyvin suuri avolouhos, joka laskee louhinnan jatkovaiheessa hulevedet kahteen suuntaan. Jatkossa osa hulevesistä laskee Nukarinojan ja Koirajoen kautta herkkään Kytäjärveen. Hakemus ei sisällä räjäytystöistä aiheutuvan tärinän ja haitallisten aineiden leviämisen ympäristövaikutusarviointeja. Tärinän, pölyn ja muiden haitta-aineiden leviämisen seurantaan pitää asettaa raja-arvot ja antaa tarkempi mittausohjelma. Ekologisia yhteyksiä tai ihmisiin ja yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia (virkistys, liikennehaitat, kulkuyhteydet) ei ole selvitetty lainkaan. Eläinten tulee voida siirtyä ekologisten yhteyksien kautta metsäalueelta toiselle ja ihmisten tulee voida liikkua alueen tiestöllä turvallisesti.

Haettu ottamistoiminta on laajaa ja pitkäkestoista, mikä aiheuttaa pysyvän haitan ympäröivälle asutukselle sekä alueen elinkeinotoiminnoille ja virkistyskäytölle erityisesti raskaan kuljetusliikenteen aiheuttaman liikenneturvallisuusriskin ja tiestön kulumisen vuoksi. Tästä hakemuksessa mainitaan ainoastaan, että arvioidut kuljetusmäärät tulevat olemaan keskimäärin noin 20 autoa vuorokaudessa arkisin. Kuljetusmäärät vaihtelevat kuitenkin suuresti kysynnän mukaan. Todellisuudessa voi esiintyä pitkiäkin kausia, jolloin kuljetuksia ei käytännössä ole lainkaan. Kuljetusmäärät eivät muutu nykyisestä. Kiviaineskuljetukset ohjautuvat ottamisalueelta itään Koreamäentietä ja Suopellontietä pitkin Kytäjäntielle (1361), johon on ottamisalueelta noin 3,2 km. Kytäjäntiellä kuljetukset suuntautuvat pääosin itään Hyvinkään suuntaan, mutta jonkin verran myös länteen. Millään näistä väylistä ei ole turvallisia olosuhteita kävelijöille ja pyöräilijöille raskaiden kuljetusten aikana.

Aiemmissa lupakäsittelyissä on tullut ilmeiseksi, ettei tiestön laatu, turvallisuus tai kunto ole juridisesti luvan myöntämiseen vaikuttava seikka, mutta yhdistyksen mielestä maa-ainesten ottotoimintaa harjoittavat yritykset voisivat sitoutua yhteistyöhön väyläviraston, Uudenmaan elinvoimakeskuksen ja Hyvinkään kaupungin kanssa tiestön parantamiseksi. Erityisesti Kytäjäntielle tarvittaisiin erillinen kevyen liikenteen väylä puuttuville osille.

Lupien myöntämiseen liittyviä muita näkökulmia

Mikäli maa-aines- ja ympäristöluvat kuitenkin päätetään myöntää, Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys haluaa nostaa esiin seuraavat seikat:

Kiviaineksen louhinta aiheuttaa erityisen pitkäkestoista haittaa ja rasitusta niin ympäröivälle luonnolle kuin alueen asukkaille, joten on erittäin tärkeätä asettaa kullekin kohteelle riittävät ympäristöä ja asutusta suojaavat lupaehdot, joiden noudattamista valvotaan aktiivisesti. Hyvinkään aiempien maa-aineskohteiden osalta tässä ei ole onnistuttu kunnolla. Hakemuksen mukaan pölyämistä voidaan torjua louhosalueen kastelulla ja melua mm. louhintarintausten suunnittelulla ja kiviaineksen pudotuskorkeuden säätelyllä. Mahdollisesti räjäytyksiä ja meluisimpia murskaustoimia pitää kuitenkin rajoittaa lintujen pesintäaikana. Melun rajoitus lintujen pesintäaikana tulee ottaa lupaehtoihin.

Hakemuksissa esitetään louhosten toiminnan tapahtuvaksi maanantaista perjantaihin. Poraaminen ja
rikotus tapahtuisi ma – pe klo 8-18, murskaus ma-pe klo 7-20, räjäytykset ma – pe klo 10-15 sekä
kuormaaminen ja kuljetus ma-to klo 7– 22 ja pe klo 7-20. Louhintaa ja louheen murskaustoimintaa
ei tehtäisi 15.6.–15.8. välisenä aikana. Kuitenkin kuormauksia ja kuljetuksia tehtäisiin tällä aikavälillä arkipäivisin ma-pe klo 7–16. Nämä aikavälit ovat metsävyöhykkeen luonnon, asutuksen ja laajan virkistyskäytön kannalta selvästi liian väljät. Mitään meluavaa toimintaa ei tulisi harjoittaa klo 18 jälkeen ja raskaat aineskuljetukset klo 17 jälkeen tulee kieltää lupaehdoissa kokonaan ottaen huomioon kapeat maantiet. Kuljetusten melu- ja liikenneturvallisuusvaikutukset heijastuva kauas itse louhosalueilta yksityis- ja paikallistieverkkoon, jonka varrella on runsaasti asutusta. Puuttuvat pyörätieosuudet lisäävät onnettomuusriskiä.

Hyvinkäällä 3.11.2026

Matti Nummelin, puheenjohtaja

Ilkka Holmila, varapuheenjohtaja