Martta Helvi Toivosen rahasto

1 § Rahaston määrittely

Rahaston nimi on Martta Helvi Toivosen rahasto. Se on perustettu Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n yhteyteen, jota jäljempänä kutsutaan yhdistykseksi, opettaja Martta Helvi Toivosen testamentin kautta saadun arvokkaan omaisuuden vaalimiseksi ja pääoman avulla saatavien varojen ohjaamiseksi lahjoittajan tarkoittamalla tavalla maakuntamme luonnonsuojelun hyväksi.

2 § Rahaston sijainti ja pääoma

Rahaston kotipaikka on Hämeenlinna ja se toimii Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n sisäisenä rahastona. Rahaston peruspääoma muodostuu osakehuoneistosta, joka sijaitsee osoitteessa Hämeentie 2 A 6, Hämeenlinna; sen omistuspohja muodostuu Asunto Oy Hämeenlinnan Hämeentie 2 osakkeista no:t 836 – 1215.

3 § Rahaston tarkoitus

Rahaston tarkoitus on tukea taloudellisesti luonnonsuojelutyötä, jota tehdään yhdistyksen toimialueella.

4 § Rahaston varainhankinta

Rahasto toteuttaa tarkoitustaan vaalimalla parhaalla mahdollisella tavalla testamentilla saadun huoneiston hyödyntämistä vuokrakäytössä ja vuokratuloina saatavien varojen tarkoituksenmukaista tallettamista rahaston nimeä kantaville tileille tai parempituottoisiin sijoituksiin. Varoja käytetään rahaston tileiltä jäljempänä yksilöityjä periaatteita noudattaen yhdistyksen toimialueen luonnonsuojelutyön tukemiseen.

Mikäli testamentilla saatu huoneisto aioitaan myydä tahi hyödyntää muulla tavoin yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi, edellyttää se asian käsittelyä ja hyväksytyksi tulemista yhdistyksen kahdessa peräkkäisessä yleisessä kokouksessa.

Rahastolla on oikeus ottaa vastaan lisälahjoituksia ja kartuttaa omaisuuttaan muillakin yhdistyslain sallimilla tavoilla.

5 § Hoitokunta

Rahaston asioita valvoo ja sitä edustaa kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu hoitokunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä. Molemmille jäsenille valitaan varajäsenet. Hoitokunnan jäsenet valitaan yhdistyksen jäsenistöstä. Hoitokunnan valitsee yhdistyksen hallitus.

Hoitokunnan toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi järjestetään jäsenten erovuoroisuudet siten, että ensimmäisen toimintavuoden päättyessä tulee erovuoroon yksi, toisen vuoden jälkeen yksi ja kolmannen vuoden kuluttua yksi hoitokunnan jäsen. Ensimmäisillä kerroilla erovuoroisuuden, jäsenyysaika alle kolme vuotta, ratkaisee arpa.

Uudet jäsenet erovuoroisten tilalle valitaan edellä esitettyä menettelytapaa noudattaen. Hoitokunta valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Rahaston käytännön asioita hoitaa yhdistyksen taloudenhoitaja ja yhdistyksen hallitus.

6 § Hoitokunnan kokoukset

• Hoitokunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Vuosikokous on pidettävä tammikuun aikana. Puheenjohtaja toimii kokoonkutsujana ja hän voi kutsua hoitokunnan koolle muulloinkin, jos rahaston asioiden etu niin vaatii.
• Kutsu hoitokunnan kokouksiin on toimitettava joko kirjeitse tai puhelimitse vähintään viisi päivää ennen kokousta.
• Hoitokunnan varajäsenet saavat osallistua kokouksiin.
• Hoitokunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja ja yksi jäsen.
• Hoitokunnan kokouksista on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kaikki kokoukseen osallistuneet hoitokunnan jäsenet.

7 § Hoitokunnan tehtävät

Rahaston hoitokunta on valvova, edustava, aloitteita tekevä ja mahdollisiin epäkohtiin puuttuva elin.

Hoitokunta ei siis tee varsinaisia päätöksiä rahaston asioista. Ne tehdään joko yhdistyksen hallituksessa tahi yhdistyksen yleisessä kokouksessa. Hoitokunta raportoi toiminnastaan yhdistyksen hallitukselle ja/tai yhdistyksen yleiselle kokoukselle.

8 § Nimen kirjoittaminen

Rahaston nimi kirjoitetaan yhdistyksen sääntöjä noudattaen.

9 § Tiliasiakirjat ja tilintarkastus

Rahaston tilintarkastustoimi liitetään yhdistyksen muiden tilien tarkastuksen yhteyteen, joten rahaston tilikausi noudattaa yhdistyksen sääntöjen määrittämää aikajännettä. Tilintarkastajina toimivat emoyhdistyksen tilintarkastajat. Rahaston vuosittaisesta toiminnasta on annettava riittävän selkeä kuva yhdistyksen toimintakertomuksessa ja tiliasiakirjoissa.

10 § Tilintarkastajien lausunto

Mikäli tilintarkastajien kertomus antaa aihetta, on rahaston hoitokunnan ja yhdistyksen hallituksen kokoonnuttava viipymättä päättämään niistä toimenpiteistä, joita tilintarkastukertomus aiheuttaa.

11 § Varojen säilyttäminen ja jaettavat erät

Rahaston pääoman tuottamat kuukausittaiset tulot on eriytettävä yhdistyksen muusta rahaliikenteestä omille pankkitileilleen, jotka kantavat tämän rahaston nimeä. Vuosittaisesta tuotosta voidaan käytää korkeintaan 75 % sopivaksi katsottujen luonnonsuojeluhankkeiden toteuttamiseen. Rahaston kassavaroja kartutetaan pitkäjänteistä toimintaa ja tulevaisuuden haasteita varten vähintään 25 % suuruisella rahaerällä, jonka laskuperuste on niin ikään pääoman vuotuinen tuotto.

12 § Rahoituskohteen määrittely ja esimerkkejä

Rahaston varoja käytettäessä on aina muistettava kunnioittaa Martta Helvi Toivosen testamentin velvoittavaa määrettä siitä, että varat ohjautuvat mahdollisimman suoraviivaisesti ja tehokkaasti kentällä tehtävän luonnonsuojelutyön hyväksi.

Rahoituskohteita voivat esimerkiksi olla

• suojeltavien puiden ostaminen pystyyn
• pienialaisten suojelualueiden hankkiminen
• perinnemaiseman hoitoon liittyvät pienehköt osa-alueet
• linnunpönttöverkostojen rakentaminen,
• opas- ja rauhoitustaulujen valmistaminen ja asentaminen (silloin, kun sitä ei voida osoittaa selkeästi yhteiskunnan vvelvollisuudeksi)
• suojelua edistävien erityisjulkaisujen painattaminen
• nuorisolle myönnettävät apurahat (hankkeen on liityttävä tavalla tahi toisella yhdistyksen toimialueeseen)
• rantaluhtien, perhosketojen, lähdebiotooppien, kaakkurilampien jne. entisöinti- ja parannustyöt
• laitehankinnat, jos niiden pitkäaikainen ja tehokas käyttö on selkeästi todennettavissa ja hyöty koituu käytännön luonnonsuojelutyön edistämiseen
• informaatiotaulujen, karttojen, postereiden ja kuvien valmistaminen näyttely- ja messutoimintaa varten
• ympäristökasvatuksen edistäminen

Rahaston varoja ei saa käyttää yhdistyksen tahi sen lähellä olevien tahojen taustatyön tukemiseen, eikä rahaston resurssit selvästi ylittäviin hankkeisiin. Näin ollen rahavaroja ei voida käyttää esimerkiksi

• yhdistyksen hallintorutiinien maksamiseen
• jäsenten kurssi- tai kokousmatkojen menoihin
• kokouspalkkioiden maksamiseen
• huoneistojen vuokriin
• suurisuuntaisiin ilma-, pohjavesi-, myrkky-, jäte-, liikenne-, vesistö- ja metsähankkeisiin, joihin liittyvän suojelutyön on katsottava kuuluvan yhteiskunnan ja suuryritysten toimenkuvaan ja rahoituksen piiriin (koskee myös mahdollisesti rahastolta haettavia apurahoja)
• ulkopuolisten asiantuntijoiden ja konsulttien palkkioihin tai palkanmaksuun
• rinnakkaisjärjestöjen ja oman alue- tai kattojärjestön toiminnan tukemiseen
• näyttelymaksuihin
• jäsenhankintakampanjan kuluihin

Mikäli rahoituskohde osoittautuu rajatapaukseksi näiden sääntöjen ja lahjoittajan testamentin henkeä tulkittaessa, ratkaisee asian rahaston hoitokunta yhdessä yhdistyksen hallituksen kanssa.

13 § Talousarvio

Rahastolle on laadittava vuosittain selkeä talousarvio, johon varojen suunnitelmallinen käyttö perustuu. Talousarviossa on otettava huomioon myös pitkän aikavälin säästötavoite, joka tähtää rahaston varojen kartuttamiseen tulevaisuuden suojeluhankkeita varten.

14 § Sääntöjen muuttaminen

Rahaston sääntöjen muutos samoin kuin rahaston toiminnan mahdollinen lopettamien toteutetaan yhdistyksen yleisen kokouksen päätöksellä.

Annettu Hämeenlinnassa 11. päivänä huhtikuuta 2000.

Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen hallitus psta

Heikki Tiainen, puheenjohtaja
Seija Lehtinen, sihteeri

Säännöt vahvistettu yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa 11.4.2000 Hämeenlinnassa.