Hattulan kunta ei lämmennyt kesähakkuukiellolle

Yhdistyksemme inspiroitui Ylä-Karjalan Luonnonystävät ry:n kesähakkuukieltoaloitteesta Nurmeksen kaupungille ja seurakunnalle. Ylen uutinen aiheesta tässä: https://yle.fi/a/74-20107919

Teimme marraskuussa 2024 vastaavan sisältöiset aloitteet toimialueemme kunnille ja evankelisluterilaisille seurakunnille, eli Hämeenlinnan kaupungille, Hattulan kunnalle, Hämeenlinnan seurakuntayhtymälle ja Hattulan seurakunnalle.

Hattulan kunta ehätti ensimmäisenä käsittelemään aloitteemme elinvoimalautakuntansa päätöksellä 29.4.2025 § 55.

Lautakunta hyväksyi päätöksellään aloitteeseemme seuraavan vastauksen ja katsoi samalla aloitteen loppuun käsitellyksi:

Hattulan kunta ymmärtää huolen, joka liittyy luonnon monimuotoisuuden, eläimistön hyvinvoinnin sekä metsänhoidon kestävyyden näkökulmiin. Kunta on kuitenkin arvioinut, että kesähakkuiden salliminen on perusteltua seuraavista syistä:

• Metsänhoidolliset ja taloudelliset näkökohdat: Kesähakkuut mahdollistavat joustavamman puunkorjuun ja voivat parantaa metsätalouden kannattavuutta. Ns. kesäleimikot ovat kaikkein kysytyimpiä, ja kesähakkuukielto saattaisi rajoittaa leimikoiden kilpailuttamismahdollisuuksia. Lisäksi metsänomistajille on tärkeää voida suunnitella hakkuut vuodenajasta riippumatta.
• Ekologiset näkökohdat: Vaikka hakkuilla on vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, oikeilla menetelmillä ja ajankohdan huolellisella suunnittelulla haittoja voidaan minimoida. Nykyiset metsänhoitosuositukset ja sertifiointivaatimukset ohjaavat hakkuut toteutettavaksi mahdollisimman ympäristöystävällisesti.

Kunnan tavoitteena on löytää tasapaino metsätalouden harjoittamisen ja ympäristön suojelun välillä. Hakkuut pyritään aina ajoittamaan kuvioittain siten, että juuristovaurioita ei synny. Lisäksi sulan maan aikana käytetään aina hakkuukoneen kaatopäässä lahontorjunta-ainetta. Lahontorjunta-aine levitetään kantoon puun kaadon tapahtuessa. On lisäksi huomioitava, että valtakunnallisesti vain äärimmäisen pieni osa metsistä on hakkuun piirissä kesän muutaman kuukauden aikana. Aloitteessa mainitut petolinnut ja niiden pesäpuut ovat jo rauhoitettuja ja niiden lähettyvillä metsän käsittelyä on jo voimakkaasti rajoitettu.

Kuten aloitteessa on mainittu, jatkuvapeitteinen kasvatus sopii menetelmälle sopivalle kasvupaikalle eli luonnontilaiseen metsään. Kunnan metsät ovat olleet useamman vuosikymmenen normaalin metsänhoidon piirissä, joten jatkuvalle kasvatukselle ei sopivia kohteita helposti löydy. Jatkuvassa kasvatuksessakin harvennetaan metsiä. Kertymät ovat pienempiä ja käsittelykertoja on useammin.

Yhdistyksemme on kiitollinen aloitteen saamasta ripeästä käsittelystä Hattulan kunnassa, ja luonnollisesti pettynyt laihaan lopputulokseen. Selvyyden vuoksi todettakoon, ettei aloitteessamme sentään todettu jatkuvapeitteisen kasvatuksen soveltuvan luonnontilaiseen metsään. Jos luonnontilaista metsää jostain löytyisi, sille ei sopisi minkäänlainen talousmetsänhoito.

Kasvupaikalla harjoitettu metsänhoidon muoto ei ole kasvupaikan ominaisuus. Argumentti, ettei jatkuva kasvatus sovellu kasvupaikalle, koska se on normaalin metsänhoidon eli jaksollisen kasvatuksen piirissä, on yhtä mielekäs kuin väite, ettei oikeanpuoleinen liikenne sovellu Englantiin, koska siellä ajetaan autoa vasemmalla puolen tietä.

– Juho Kalliokoski