Valitus Riutan malminetsintäluvasta

Valituksen kohteena oleva päätös: TUKES 31.3.2026 ML2025:0023 Riutta
Vaatimus: Valittajat vaativat, että TUKESin 31.3.2026 Swedish Minerals Oy:lle myöntämä malminetsintälupa ML2025:0023 Riutta kumotaan.

Valitus jätetty Itä-Suomen hallinto-oikeuteen toukokuussa 2026.

Perustelut

TUKESin päätöksen perusteet ovat monilta osin riittämättömiin selvityksiin perustuvia ja ne eivät täytä kaivoslain edellyttämiä vaatimuksia. Kyseisen malminetsintäalueen luontoarvoihin sisältyy lukuisia luonnonsuojelulainsäädännöllä suojeltuja luontotyyppejä ja välittömässä läheisyydessä olevia suojelualueita sekä uhanalaisia ja/tai tiukasti suojeltuja eläinlajeja, joiden elin- ja lisääntymisympäristöjä malminetsintä vaarantaisi.

Luonnonsuojelualueet ja muut arvokkaat luontokohteet

Malminetsintälupa-alueen pohjoisimman osan välittömässä läheisyydessä on kolme arvokasta kallioaluetta: Kuljunvaara – Paakinvaara (KAO070002), arvoluokka 3, hyvin arvokas kallioalue; Hiisvaara (KAO070003) arvoluokka 3, hyvin arvokas kallioalue ja Pahakallio – Uuro (KAO070071), arvoluokka 4, arvokas kallioalue. Lisäksi lupa-alueen pohjoisosan välittömässä läheisyydessä ovat Lähivaaran luonnonsuojelualue (YSA207210) ja Hiisvaaran luonnonsuojelualue ML2025:0023 3 (20) (YSA206508) sekä Paukkajanpään erityisesti suojeltavan lajin suojelualue (ERA204229). Lupa-alueen eteläisimmän osan välittömässä läheisyydessä ovat Kuusojan lähteikön luonnonsuojelualue (YSA200705) ja Kuusojan lähteikön luonnonsuojelualue 2 (YSA205718) sekä Louhelan luonnonsuojelualue (YSA205907) ja Huuhkajanvaarassa sijaitseva Huuhkajanvaaran luonnonsuojelualue (YSA205411). Lisäksi eteläisimmän osan välittömässä läheisyydessä on erityisesti suojeltavan lajin suojelualue Riuttaranta (ERA204232). Lupa-alueen eteläisimmän osan välittömässä läheisyydessä on myös Palokankaan (0727652, I luokka) pohjavesialue sekä Novikka, arvokas harju- tai moreenialue. Lisäksi itse malminetsintäalueella on useita metsälakikohteita, mm. kuivia lehtoja ja reheviä korpia, samoin kuin uhanalaisia suoluontotyyppejä.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen 16.12.2025 lupahakemukseen antaman lausunnon mukaan malminetsintäalueella esiintyy tavanomaista runsaammin luonnonsuojelun kannalta arvokkaita luontokohteita. ELY-keskus katsoo, että malminetsinnästä luonnonympäristöön kohdistuvien merkittävien haitallisten vaikutusten aiheutumista ei voida sulkea pois ottaen huomioon alueella sijaitsevat lukuiset arvokkaat luontokohteet. Lisäksi kaivosyhtiö ei ole tehnyt kattavaa selvitystä luonnontilaisten tai senkaltaisten pienvesiluontotyyppien esiintymisestä lupa-alueella. Riutan lupa-alue on topografialtaan monimuotoista, jyrkkiä rinteitä ja rotkoja on runsaasti, joten alueelta voi hyvällä syyllä olettaa löytyvän kartoissa ja paikkatiedoissa esiintymättömiä lähteitä, puroja ja noroja, joiden osalta on otettava huomioon vesilain (587/2011) säännökset vesiluontotyyppien suojelusta sekä vesitaloushankkeiden luvanvaraisuudesta (VL 2:11, 3:2 ja 3:3). Luonnontilaisten tai sen kaltaisten pienvesiluontotyyppien (norot, lähteet) luonnontilaa ei saa vaarantaa ilman vesilain mukaista poikkeuslupaa vaarantamiskieltoon. Laaja tutkimus, jossa kehitettiin maastomenetelmä uusien lähteiden kartoitukseen (Saari 2025, Saari ym. 2025) toteaa, että merkittävä osa pienvesiluontotyypeistä ei näy peruskartoilla, paikkatiedoissa tai muissa valvontaviranomaisen käytettävissä olevissa aineistoissa. Lisäksi lähteiden ja tihkupintojen tunnistaminen maastossa vaatii usein lähdekasvillisuuden, kuten lähdesammalten, tunnistamista eli varsin erikoistunutta lajintuntemusosaamista. Myöskään luonnontilaisten norojen tunnistaminen ei välttämättä onnistu malminetsintää tekevältä henkilöstöltä. Tämä lisää riskiä vaarantaa näiden vesiluontokohteiden luonnontilaisuus vesilain vastaisesti. Maastossa tunnistamattomien lähteiden osalta malminetsintä lisää myös riskiä pohjavesien pilaamisesta ympäristönsuojelulain 17 §:n vastaisesti kairauksen suoja-aineilla ja kairauksessa syntyvällä hienojakoisella uraania ja muita metalleja sisältävällä kiviaineksella.

Vaadimme, että malminetsintälupa on kumottava koko lupa-alueen kattavan ja perusteellisen maastoselvityksen puuttuessa kartoissa ja paikkatietoaineistoissa esiintymättömien lähteiden ja norojen osalta. Luvan mukainen malminetsintä ei rajaa alueellisesti vesilailla suojeltujen pienvesityyppien esiintymiä malminetsinnän ja siihen tarvittavan vedenoton ulkopuolelle. TUKESin päätös ei ota huomioon vesilain (587/2011) vesiluontotyyppien suojelua koskevia säännöksiä, vesitaloushankkeiden luvanvaraisuutta (VL 2:11, 3:2 ja 3:3) eikä ympäristönsuojelulain 17 §:n tarkoittamaa pohjaveden pilaamiskieltoa.

Linnut

Uhanalaisista linnuista malminetsintäluvassa mainitaan vain vaarantunut hiirihaukka, jonka pesinnän turvaaminen on otettava huomioon toiminnan rajoituksilla. Swedish Minerals Oy ei ole tehnyt linnustoselvityksiä alueella, mutta viimeisimmän eli 2022-2025 toteutetun pesimälinnuston lintuatlas-kartoituksen (www.lintuatlas.fi) tulokset viittaavat siihen, että lupa-alueella ja lähiympäristössä on runsas linnusto, jossa on useita uhanalaisia ja EU:n lintudirektiivin lajeja. Lintuatlaskartoituksen 10 x 10 km ruutuun Kaltimonjärvi 697:365, jonka koillisnurkassa on Ala-Paukkajanjärven eteläosa, itärajalla Vanha Kaltimo, kaakkoisnurkassa Louhioja ja länsirajalla Kyykkä, sijoittuu suurin osa malminetsintälupa-alueesta. Tällä atlasruudulla on havaittu pesivänä kolme erittäin uhanalaista metsälajia eli mehiläishaukka, hömötiainen ja tervapääsky sekä samoin erittäin uhanalainen törmäpääsky. Hiirihaukan lisäksi atlasruudulta löydettiin pesivänä seitsemän muuta vaarantunutta lintulajia (haapana, pyy, varpuspöllö, valkoselkätikka, virtavästäräkki, pensastasku, töyhtötiainen). Lisäksi Kaltimonjärven atlasruudun pesimälinnustoon kuuluu kahdeksan silmälläpidettävää pesimälajia (metsälajeista mm. kanahaukka, helmipöllö, käenpiika ja pohjansirkku). EU:n lintudirektiivin liitteen I lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien lisääntyminen ja eloonjääminen niiden levinneisyysalueella. Näistä direktiivilajeista Kaltimonjärven ruudussa eli malminetsintäalueella tai lähiympäristössä pesii vähintään 12 lajia, joista metsälajeja ovat mm. mehiläishaukka, varpus-, viiru-, lapin- ja helmipöllö, kehrääjä, palokärki, pohjan- ja valkoselkätikka sekä pikkusieppo.

Koska erityisesti isot petolinnut ovat arkoja pesimäaikaiselle häirinnälle ja mm. kairauksessa syntyvälle melulle, vaadimme malminetsintäluvan kumoamista. Etsintäalueen linnusto, erityisesti uhanalaisten ja lintudirektiivin liitteen I lajien esiintyminen on selvitettävä ennen etsintäluvan myöntämistä.

Rupimanteri ja viitasammakko

Lupa-alueen välittömässä läheisyydessä on erityisesti suojeltavan lajin, erittäin uhanalaisen rupimanterin (luvassa lajiin viitataan lajin aiemmalla nimellä rupilisko), suojelualueet Paukkajapää (ERA204229 ja Riuttaranta (ERA204232), jotka on perustettu parikymmentä vuotta sitten aloitetussa rupimanterin suojeluohjelmassa (Vuorio 2009). Rupimanterin esiintyminen aiheuttaa merkittäviä rajoitteita malminetsintään. Lajin lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty suoraan luonnonsuojelulain (9/2023) 77 §:n nojalla. Lisääntymislammen hävittämiseksi ja heikentämiseksi katsotaan lammen veden määrään tai laatuun vaikuttaminen ja levähdysalueeksi tulkitaan 75 m leveä vyöhyke lammen rannasta, missä ei saa liikkua moottoriajoneuvolla sulan maan aikana ja lisäksi kaikki maahan kajoava tutkimustoiminta on kielletty. Rupimanteria on tavattu myös suppalammissa em. suojelualueiden ulkopuolella ja lajille on myös kunnostettu joitakin pieniä suppalampia, joista ei ole muodostettu suojelualueita. Lajille sopivia kalattomia suppalampia on alueella useita. Koska lisääntymislammen hävittämiseksi ja heikentämiseksi katsotaan lammen veden määrään tai laatuun vaikuttaminen (käytännössä vedenotto tai kairausjätteen ja apuaineiden pääsy veteen) ja levähdysalueeksi tulkitaan 75 m leveä vyöhyke lammen rannasta, missä ei saa liikkua moottoriajoneuvolla sulan maan aikana ja lisäksi kaikki maahan kajoava tutkimustoiminta on kielletty, luvanhakijan tulee selvittää jo ennen malminetsintää, missä malminetsintäalueen muut rupimanterin lisääntymis- ja levähdysalueet sijaitsevat, jotta niitä ei hävitettäisi tai heikennettäisi malminetsinnässä.

Rupimanterin lisäksi luonnonsuojelulain 78 §:n tarkoittamiin EUn luontodirektiivin liitteen IVa tiukkaa suojelua edellyttäviin eliölajeihin kuuluu myös viitasammakko, jota esiintyy malminetsintäalueella (Markkola – Suontama , Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikkö, puhelinkeskustelu 6.5.2026), vaikka havaintoja lajista ei olekaan kirjattu tietokantoihin. Lajille sopivaa elinympäristöä on kaikkialla malminetsintäalueen lampien, jokien ja purojen tulvarannoilla sekä soilla. Viitasammakkoesiintymät ovat estäneet kaivostoimintaa muun muassa Paltamossa Mondo Mineralsin talkkikaivoshankkeessa ja aiheuttaneet kaivosyhtiölle rajoituksia toimintaan sekä seuranta- ja elinympäristön kunnostusvelvoitteita mm. Kokkolassa Keliber Oy:n litiumkaivoksella. Muistutamme, että myös viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen tai hävittäminen on kielletty luonnonsuojelulain (9/2023) 77 §:n nojalla. Malminetsintäkairausten vaatima vedenotto, alueella liikkuminen moottoriajoneuvolla, kairauskoneen melu – ja myös kairauksen apuaineet ja kairauksessa syntyvää hienojakoista kiviainesta ja mahdollisesti myös uraania sekä muita metalleja sisältävä kaivannaisjäte ympäristöön joutuneena – voivat vaikuttaa heikentävästi sekä rupimanterin sekä viitasammakon aiemmin tunnistamattomiin lisääntymis- ja levähdysalueisiin.

Vaadimme, että malminetsintälupa kumotaan, koska kattavat selvitykset EUn luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen tiukkaa suojelua edellyttävien eliölajien rupimanterin ja viitasammakon esiintymisestä lupa-alueella puuttuvat, mikä aiheuttaa erittäin todennäköisen vaaran näiden lajien lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittämiselle tai heikentämiselle.

Virtavesien luontoarvot

Malminetsintäalueella sijaitsee maakunnallisesti arvokas pienvesikohde Kuusoja ja lähteet, jolla on luonnonsuojelullisia ja kalataloudellisia arvoja. Pielisjokeen laskevalla Kuusojalla on luontaisesti lisääntyvä taimenpopulaatio, harjusta ja erittäin runsas kanta jokirapua. Salmilammenpurolla ja Kuusojan Kankikosken alueella on viime vuosina tehty kalataloudellisia kunnostuksia. Lisäksi Ala-Paukkajan järvestä Sirkanpuroon johtavan uoman pohjapato on korjattu siten, että vaelluskalat pääsevät padon yläpuolelle ja padon alapuolisia osia on kunnostettu (Haakana 2026). Myös Sirkanpuro laskee Pielisjokeen. Kuusojassa elää myös tiukasti suojeltu ja erittäin uhanalainen koskikorento, vantaankorri, sekä samoin tiukasti suojeltu kirjojokikorento. Myös Kontiolahden kunta korostaa malminetsintälupahakemukseen antamassaan lausunnossa (1.12. 2025) Kuusojan luontoarvoja ja kalataloudellisia arvoja. Kunnan lausunnossa muistutetaan Kuusojan laskevan Pielisjokeen, joka on äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen viimeisiä elinalueita. Kunta edellyttää lausunnossaan, että uraanipitoisten vesien pääsy Itä-Suomen vesistöihin on estettävä täysin. ELY-keskuksen ja Kontiolahden kunnan lausuntojen perusteella luvanhakija onkin rajannut sekä Paukkajanpuron että Kuusojan uoman malminetsinnän ulkopuolelle. Näin tehden Swedish Minerals Oy myöntää, että jo malminetsintä aiheuttaa riskin vesieliöstölle ja erityisesti uhanalaisille lajeille.

Toisin kuin valituksen kohteena olevassa luvassa mainitaan, Kuusojaa ei ole kokonaan rajattu malminetsintäalueen ulkopuolelle, vaan Kuusojan virtavesikokonaisuuteen kuuluu myös sen koko valuma-alue eli Kuusojaan vetensä laskevat purot. Kuusojan luontaisesti lisääntyvällä taimenella on elinvoimainen kanta myös valuma-alueen puroissa eli keskellä malminetsintäaluetta, samoin jokirapua esiintyy näissä puroissa. Pelkän Kuusojan uoman poistaminen etsintäalueesta ei siten riitä, vaan myös valuma-alueen purot on poistettava malminetsintäluvasta. Kuusojaan laskevat Urkkalammenpuron alajuoksu sekä Mataripuro kulkevat malminetsintäalueen läpi, joten ne voivat myös tuoda Kuusojaan ja edelleen Pielisjokeen uraania ja muita metalleja sisältäviä kairausjätevesiä.

Vaadimme, että malminetsintälupa kumotaan. Joka tapauksessa lupa-alueesta tulee poistaa Paukkajanpuroon ja Kuusojaan laskevat Urkkalammenpuro ja Mataripuro valuma-alueineen sekä muut malminetsintäalueen läpi laskevat purot.

Malminetsinnän vaikutukset pinta- ja pohjavesien laatuun

Malminetsintä kairauksineen ja niissä käytettävine apuaineineen sekä mahdollisen uraani- ja metallipitoisen hienojakoisen kaivannaisjätteen leviämisen myötä aiheuttaa riskin pintavesien laadun heikkenemiselle ja pohjavesien pilaantumiselle erityisesti rikkonaisen kallioperän alueella. Ympäristönsuojelulain 17 §:n mukaan pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton.

Vaadimme malminetsintäluvan peruuttamista pintavesien laadun heikkenemisriskin ja pohjavesien pilaantumisriskin vuoksi. Toimitamme perusteet tälle vaatimukselle täydennyksenä.

Uraanikaivostoiminnalla on Pohjois-Karjalassa voimakas vastustus

Suomessa uraania on aiemmin louhittu vain koeluontoisesti ja lyhytaikaisesti Askolassa ja nyt käsiteltävän malminetsintälupa-alueen pohjoisosassa sijaitsevassa Paukkajanvaarassa. Paukkajanvaaran vain pari vuotta toiminut uraanikaivos suljettiin vuonna 1961, mutta jälkikäsittelyä ei tehty asianmukaisesti vaan rikastushiekka-alueet, sivukivikasat ja kaivosjätevesialtaat jäivät peittämättä maastoon 1980-luvun loppuun asti. Tuolloin havaittiin, että kaivokselta tulevaa puroa/ojaa pitkin uraania ja muita radioaktiivisia aineita oli kulkeutunut ja sedimentoitunut kolmeen alapuoliseen lampeen, Isoon Hiislampeen, Pieneen Hiislampeen ja Saarilampeen. Kaivosjätteet peitettiin maa-aineksella 1990-luvun alussa, mutta äskettäisissä tutkimuksissa näiden lampien pohjasedimenteissä, vedessä ja eliöstössä on yhä merkitsevästi korkeammat pitoisuudet
uraania ja eräitä muita metalleja kuin Suomessa keskimäärin (Ylönen 2026, Kankaanranta 2025).

Vuonna 2006 Pohjois-Karjalassa syntynyt, paikallisia asukkaita laajasti koonnut Uraaniliike (Kainulainen & Aho 2019) onkin aktivoitunut uudelleen vuonna 2025. Vuonna 2005 Arevan omistama Euro Skandinavium Uranium AB alkoi ajaa uraanikaivoksen perustamista lähes samoille Riutan alueille, kuin käsillä oleva Swedish Minerals Oy:n ehdotus. Voimakas paikallinen vastustus, joka perustui huoleen ympäristön pilaamisesta, synnytti Uraaniliikkeen ja oli osaltaan vaikuttamassa malminetsinnän peruuntumiseen vuonna 2013. Liike keräsi nimiä uraanikaivosta vastustavaan adressiin, vetosi päättäjiin monin eri tavoin, järjesti retkiä ja tapahtumia uraaninetsintäalueelle paikalliseen luontoon tutustumiseksi. Kansalaiset Joensuun, Enon ja Kontiolahden alueelta ovat uudelleen järjestäytyneet Pohjois-Karjalan uraanikaivosten vastaseksi liikkeeksi herätelläkseen paikallisia päättäjiä tiedostamaan uraaninetsinnän uhat alueen väestölle ja luonnolle sekä laajemmin Itä-Suomen vesistöihin. On myös huomattavaa, että Kontiolahden kunta ei malminetsintälupaa koskevassa lausunnossaan puoltanut lupaa hakemuksen eteläisimmälle alueelle erittäin merkittävien pohjavesi- ja uraaniriskien vuoksi. Pohjois-Karjalan asukkaat vastustavat uraanikaivoksia myös luontomatkailuun ja muihin paikallisiin elinkeinoihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten vuoksi. Kaivostoiminta nähdään selkeässä ristiriidassa malminetsintäalueen poikkeuksellisen monimuotoisen luonnon, tärkeiden retkeilyreittien, virkistyskäytön, toteutettujen ja suunniteltujen virtavesien kunnostusten sekä soiden ennallistamisen kanssa sekä etenkin uhanalaisten vaelluskalojen kantojen suojeluun tähtäävän toiminnan kanssa. Tutkimusten mukaan Pohjois-Karjalassa onkin suurempi uraanikaivostoiminnan vastustus kuin Kainuussa ja Lapissa, joissa myös on ollut suunnitteilla uraanikaivoshankkeita (Jartti 2022).

Suomen luonnonsuojeluliitto, Pohjois-Karjalan piiri ry
Enon Luonnonystävät ry
Kontiolahden Luonnonystävät ry
Joensuun Seudun Luonnonystävät ry
Pohjois-Karjalan uraanikaivosten vastainen liike