Metsämikrobeista terveyttä
Biodiversiteettihypoteesin mukaan kosketus luontoon suojaa sairauksilta, sillä mikrobialtistus vahvistaa immuunipuolustusta. Päiväkotilapsilla tehty tutkimus osoitti, että jo kuukauden kestävä toistuva metsämaakosketus riittää parantamaan immuunijärjestelmää.
Tarjoa siis lapsille luontoaltistusta ja työnnä omatkin sormet mahdollisimman usein multaan, nurmikkoon tai metsänpohjaan. Kuralätäkköleikkeihin kannattaa tämän tiedon valossa kieltämisen sijaan pikemminkin kannustaa. Metsässä möyrimisen tai vaikka marjojen poiminnan jälkeen ei välttämättä kannata käyttää käsienpesuun lainkaan saippuaa, jos haluaa maksimoida metsämikrobien hyödyt.
Aistit auki luontoon
Mitäpä jos kokeilet tutkia luontoa uudella tavalla? Jos normaalisti nappaat kiikarit mukaan luontoon lähtiessäsi, kokeile joskus jättää kiikarit kotiin. Mikäli tykkäät valokuvata luonnossa, koita tehdä luontoretki ottamatta yhtäkään valokuvaa. Ota käyttöön vain omat aistisi: katsele lähelle ja kauas, haistele, tunnustele, sulje silmäsi ja keskity vain kuuntelemaan. Jätä älykello ja mieluusti tavallinenkin kello kotiin, unohda hetkeksi arki, kiire, rutiinit ja ole läsnä hetkessä.
Tutkimuksen mukaan luonto elvyttää ja lisää hyvinvointia sitä enemmän, mitä enemmän huomiota suuntaa ympäristöön, omiin ajatuksiin sekä tunteisiin luonnossa liikkuessa. Myös metsän laadulla on väliä: vanhat metsät elvyttävät enemmän kuin nuoret talousmetsät.
Jätä stressi avantoon
Oletko kuullut ihmisestä, joka on aloittanut avantouinnin, mutta ei ole jäänyt siihen koukkuun? En minäkään. Sen sijaan olen kuullut lukuisilta avantouintia harrastavilta ihmisiltä, kuinka nautinnollista ja rentouttavaa kylmässä vedessä uiminen on. Kylmävesiuinnilla on todistettuja terveysvaikutuksia: verenpaine laskee, stressi lieventyy, verenkierto ja kudosten aineenvaihdunta paranee.
Jos jääkylmä vesi kauhistuttaa, otollisin aika aloittaa kylmävesiuinti on syksyllä, kun vedet hiljalleen jäähtyvät. Näin voi vähitellen totutella kylmenevään veteen. Tällä harrastuksella euforia on taattu ja voi se auttaa suojautumaan talven flunssakierteeltäkin.
Rohtoja moneen vaivaan
Muistatko, kun lapsena haavan päälle painettiin piharatamon lehti? Vanhan kansan konsti toimii, sillä piharatamossa on tulehdusta ehkäiseviä sekä ihon uusiutumista nopeuttavia aineita. Aiheeseen perehtyvä voikin löytää luontoäidin aarreaitasta apuja monenlaisiin isompiin ja pienempiin vaivoihin.
Katajanmarjat estävät kipua ja tulehdusta, keto-orvokki sisältää bakteereja torjuvia ainesosia ja auttaa erilaisiin ihovaivoihin, kultapiisku voi auttaa reumaattisiin vaivoihin ja kihtiin. Orapihlaja alentaa verenpainetta. Pajunkuorta taas käytetään esimerkiksi erilaisiin kroonisiin kiputiloihin. Nokkosesta tehdyllä hiushuuhteella voi rauhoittaa ärtynyttä, kutisevaa tai hilseilevää päänahkaa.
Tutuimpia ja turvallisimpia käyttää ovat tietysti kotoisat mustikka ja puolukka. Maailman terveellisimmäksi marjaksi taas on kutsuttu tyrniä. Säännöllisesti syötynä marjat suojaavat muun muassa sydän- ja verisuonitaudeilta.
Luontoterapiaa
Puutarhanhoidon mieltä hoivaava vaikutus on tunnettu jo pitkään, ja tietoa on sovellettu muun muassa rakentamalla mielisairaaloiden yhteyteen puutarhoja. Puutarhaterapia ei hoivaa pelkästään mieltä, vaan parantaa myös sosiaalisia suhteita, itsetuntoa ja auttaa kuntoutumaan itsenäiseen elämään. Käsien multaan työntäminen tarjoaa jo aiemmin mainittua tärkeää mikrobialtistusta. Vahvat tunteet ja yhteyden kokemukset luonnossa auttavat ihmistä käsittelemään omia tunteitaan ja voivat vahvistaa itsensä tiedostamista ja hyväksymistä.
Luontoyhteyden tunne lisää tutkimusten mukaan tyytyväisyyttä elämään, joten luontoyhteyttä kannattaa jo tästäkin näkökulmasta vahvistaa ja vaalia kaikin tavoin. Kävelyretki lähimetsään, kalliolle, joenvarteen tai merenrannalle on helppo ja ilmainen mielenterveysteko. Toteuta mieluiten joka päivä, yksin tai yhdessä.
