Ennallistaminen on isänmaallinen teko
”Älä heitä Joulupukkia ulos kodistaan!” Näihin sanoihin kuumeni kesän eurooppalainen sanasota EU:n ennallistamisasetuksen yhteydessä.
Teksti Liisa Hulkko, kuva Oona Lohilahti
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 3/2023
Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa todella väitti, että ennallistamisasetus vaatisi Rovaniemen kuntaa purkamaan kaikki rakennukset alueeltaan ja palauttamaan maan niiden alta luonnontilaan. Ja siis ajamaan Joulupukinkin matkoihinsa.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen taas syytti maanpetoksesta niitä, jotka äänestäisivät ennallistamisasetuksen puolesta. Eri tahot väittivät ennallistamisasetuksen uhkaavan elintarviketurvaa, metsänhoitajia ja maanviljelijöitä – ja jopa koko Suomen taloutta.
Väitän toisin. EU:n ennallistamisasetuksen puolustaminen oli isänmaallinen teko. Siinä suojellaan suomalaista luontoa ja meitä suomalaisia. Maamme-laulussakin sanotaan, että ei ole laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa. Siinä lauletaan suomalaisesta luonnosta, jota voi suojella vain Suomessa. Ei lauleta polttomoottoreista, turpeenkaivusta tai metsätaloudesta.
Me ahkerat suomalaiset olemme aikojen saatossa muuttaneet koskemattomat erämaat talousmetsiksi ja ojitetuiksi soiksi. Niin paljon on muutoksia tullut, että jopa joka toinen luontotyyppi eli lajien elinympäristö on uhanalainen ja joka 9. laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Nyt on aika kääntää vipua taaksepäin. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi suo-ojien tukkimista, talousmetsien monipuolistamista ja patojen purkamista joista.
Ennallistaminen kannattaa meille suomalaisille. Siihen käytetty raha tulee takaisin maaseudun työpaikkoina, luontomatkailutuloina ja hiilinieluna. Sekä terveytenä ja hyvinvointina. Luontokato vaikuttaa suoraan ihmisten elinoloihin. Luonto on avainasemassa myös ilmastokriisin hidastamisessa ja siihen sopeutumisessa. Luonnon ennallistaminen auttaa ehkäisemään niin tulvia kuin kuivuuttakin. Se pitää loitolla metsätalouden hyönteistuhoja ja vakauttaa maataloutta. Väittäisinpä, että silloin Maamme-laulun sanoin maamme kukoistus puhkeaisi kuorestaan.
Lue uutissivuilta, mitä ennallistamisasetuksesta lopulta päätettiin. Entä millaisia uusia työpaikkoja vihreä siirtymä ja ennallistaminen tulevat luomaan? Syvenny tulevaisuuden vihreisiin ammatteihin sivuilla 10–14.
Upeaa suomalaista luontoamme juhlitaan jälleen kerran elokuun viimeisenä lauantaina eli 26.8.2023. Nostetaan lippu salkoon. Onhan Suomella ensimmäisenä maana maailmassa oma liputuspäivä luonnolle. Maamme-laulunkin voi kajauttaa.
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)
Lisätietoja
Viestinnän johtava asiantuntija Liisa Hulkko
- +358 40 553 9904
- liisa.hulkko(a)sll.fi
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa
Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto EU:n metsäkatoasetukseen liittyvästä laista
Lausuimme EU:n metsäkatoasetukseen liittyvästä laista maa- ja metsätalousministeriölle. Kiinnitämme huomiota esimerkiksi valvovan viranomaisen…
Lue lisääLausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Euroopan unionin hiilirajamekanismia koskevan asetuksen toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta
Suomen luonnonsuojeluliitto pitää hiilirajamekanismin toimeenpanoa kannatettavana ja tärkeänä toimena. Mekanismilla on toteutuessaan merkittävät…
Lue lisää