Luontokato on todellisuutta myös meillä Suomessa

Uhanalaisuus jatkuu kaikissa elinympäristöissä emmekä voi siirtää sen pysäyttämistä muiden maiden vastuulle. Tämän ymmärtävät kasvavissa määrin myös elinkeinoelämä ja rahoituslaitokset. Politiikassa vaikuttaa vielä olevan parantamisen varaa todellisuuden hahmottamisessa.

Meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa ratkaistaan paljon. Luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä tarvitsee valtavasti konkretiaa tulevalta hallitukselta: vanhojen metsien suojelu, hiilinielujen pelastaminen, luontolaki sekä aiheuttaja maksaa -periaatteen käyttöönotto ovat välttämättömiä toteuttaa pikimmiten.

Hallitustunnustelija ja todennäköisin tuleva pääministeri, Petteri Orpo, on sanonut kannattavansa kaikkien vanhojen metsien suojelua. Kokoomus on myös näyttänyt varovaista vihreää valoa luontolaille. Hankalaa tulee olemaan, jos hallitus muodostuu yhdessä perussuomalaisten kanssa, jotka vaikuttavat vastustavan erityisesti kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

Jos hallitus ei toimi, kuluttajat ja järjestöt voivat osoittaa suoraan yrityksille, etteivät enää hyväksy toimintaa, joka pilaa ympäristöä. Yritysten on ymmärrettävä, että luonto- ja ilmastotoimien on oltava riittävät ja suoraan sidoksissa yrityksen ydintoimintoihin. Moni yritys haluaa nyt osoittaa olevansa luontokadon torjunnassa mukana. Oleellisinta olisi avata tuotantoketjujen vaikutukset luonnolle sekä lopettaa paremman, luontokatoa pysäyttävän lainsäädännön vastustaminen.

Myös luontohaittojen mittaamista kehitetään kovaa vauhtia. Yritykset voivat sitoutua selvittämään luontoon kohdistuvat vaikutuksensa ja asettamaan tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi. Ne voivat toteuttaa konkreettisia toimia ja raportoida ne avoimesti. Tällainen tavoite on esimerkiksi S-ketjulla sekä Jyväskylän yliopistolla.

Hallituspohjasta riippumatta kansalaisyhteiskunnalla tulee olemaan merkittävä rooli yhteiskuntamme uudistamisessa. Meidän roolimme on perinteisesti ollut virheiden, rikosten, saastuttamisen ja oman edun tavoittelun näkyväksi tekeminen. Jatkossa meitä tarvitaan tämän lisäksi yhä enemmän vaihtoehtoisten ratkaisujen hahmottamisessa. Luomme toivoa ja näkymiä pidemmälle kuin tuleva hallituskausi.