Maaliskuussa marssitaan luonnon puolesta

Talouden luontovaikutuksia ja luonnon talousvaikutuksia arvioivassa Dasguptan raportissa* todetaan, että luonnon monimuotoisuus on viime vuosikymmeninä huvennut nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Taloutemme on perustunut oletukselle, että yhteiskunnat toimivat erillään luonnosta. Sillä on ollut vakavat seuraukset ihmisen terveydelle, toimeentulolle ja taloudelle.

Ympäristöjärjestöjen mukaan näin ei voi jatkua. Ne järjestävät 18. maaliskuuta eri puolilla Suomea luontomarsseja, joilla vaaditaan, että vaalikaudella 2023–2027 Suomen eduskunnan ja hallituksen on tehtävä päätökset, jotka varmistavat riittävän tilan luonnolle ja takaavat riittävät päästövähennykset kaikilla sektoreilla.

”Kulutamme luonnon pääomaa niin paljon, että luonto ei enää pysty uusiutumaan riittävän nopeasti. Nyt on aika alkaa elvyttää luontoa suojelemalla ja ennallistamalla. Muutoin taloudeltammekin putoaa pohja”, Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen sanoo.

Luontomarssilla halutaan osoittaa, että fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta, jossa luonto elpyy, on mahdollinen. Jotta tähän päästään, on seuraavan hallituksen suojeltava viimeiset luonnon- ja vanhat metsät sekä 30 prosenttia Suomen maa- ja vesialueista. Riittävä luonnonsuojelu- ja ennallistamisrahoitus on turvattava sitomalla se yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. On säädettävä ilmastolakia vastaava luontolaki ja uudistettava metsälaki ilmasto- ja luontotavoitteiden mukaiseksi.

Luontomarssilla vaaditaan myös, että seuraava hallitus siirtyy ilmastotavoitteista ilmastotekoihin. Sen on laadittava hiilinielujen pelastuspaketti ja rajoitettava metsien hakkuita. Taloudelliset ohjauskeinot on korjattava saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisiksi.

Kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentaminen vaatii ajattelutapaa, jossa luonto nähdään laajemmin kuin vain hyödyntämisen näkökulmasta. Tämä oli keskeinen sanoma hallitustenvälisen luontopaneelin IPBESin heinäkuussa 2022 julkaisemassa raportissa, todetaan Suomen luontopaneelin tiedotteessa.

”Pysäyttääksemme luontokadon tarvitsemme kaikkien eri yhteiskunnan osa-alueiden osallistumista sekä yhteisesti jaetun ja tutkittuun tietoon pohjautuvan tilannekuvan luonnon tilasta ja siihen vaikuttavista ilmiöistä”, Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho sanoo.

*The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review