Luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi huomasi hakkuut ulkoillessaan Träskändassa, joka on kuusivaltaisen luonnonmetsän ja historiallisen kartanopuiston muodostama kokonaisuus.
Träskändassa on kaadettu puita ennenkin, esimerkiksi kartanopuiston maiseman säilyttämiseen vedoten. Uusimmat hakkuut kuitenkin tyrmistyttivät paitsi kokoluokkansa, myös luonnonmetsään kohdistumisen vuoksi.
Hakkuista ovat uutisoineet paikallislehti Länsiväylän ja Helsingin Sanomat, joka on julkaissut myös Luonnonsuojeluliiton entisen puheenjohtajan Heikki Simolan mielipidekirjoituksen.
”Suuri osa Träskändan luonnonmetsästä on ikääntyvää kuusikkoa, eikä tehty hakkuu valitettavasti pysäytä kirjanpainajaa”, Simola kirjoittaa.
Espoon kaupunki on perustellut hakkuita kirjanpainajan torjunnalla ja turvallisuudella: Kuoriaisen tappamat puut on koettu vaaraksi etenkin metsässä ulkoileville koululaisille. Ely-keskus oli myöntänyt luvan hakkuille, joissa tarkoitus kuitenkin oli poistaa kymmenistä kuolleista puista koostuvia ryhmiä.
Lopulta satoja puita kaadettiin elävinä. Espoo joutuukin nyt selvittämään ely-keskukselle, miksi hakkuut paisuivat suunnitellusta.
Tähänastiset perustelut eivät tyydytä Sahia: Kirjanpainaja kuuluu kuusiaarnioon, eikä luonnonmetsän normaalia kiertokulkua pidä luonnonsuojelualueella estää.
Sahin mielestä Espoolta puuttuu tahtotila suojella luontoa, eikä vuosien keskustelu kaupungin kanssa ole estänyt ylilyöntejä.
“Nyt on aika katsoa oikeusteitse mikä on luonnonsuojelulain ja rauhoitusmääräyksen merkitys, vai eikö sellaista ole”.
