Ympäristölle merkittävät lait taitekohdassa

Luonnonsuojelulakia ei olla usein muutettu; ensimmäinen luonnonsuojelulaki sorvattiin 1920-luvulla, minkä jälkeen sitä uudistettiin vasta Suomen EU-jäsenyyden myötä vuonna 1997.

”Nyt 25 vuotta vanhassa laissa on paljon päivitettävää”, sanoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola. ”Luontotyyppien suojelua on saatu eteenpäin uudessa versiossa, mutta yksin sillä ei luontokatoa pysäytetä. Nyt ei avata lainkaan metsälakia, vaikka metsä kattaa kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Päivitettiin vain luonnonsuojelu- ja vesilakeja.”

Hallituksella on työpöydällään myös kaivoslain uudistaminen. Kaivoslakiin saatiin malminetsintäkielto kansallis- ja luonnonpuistoihin. Uutta on niin ikään kaivosten kaavapakko, joka antaa kunnille mahdollisuuden estää kaivoshankkeet alueellaan. Luonnonsuojeluliiton ajamaa yhden luukun menettelyä, eli lupahakemusten keskittämistä yhdelle virastolle, ei saatu läpi.

Rakentamislain valmistelussa kaavoitusta säätelevät pykälät jätettiin pois ja jäljelle jäivät vain rakentamista koskevat asiat. Uuden lain myötä energiatehokkuus paranisi. Ympäristöjärjestöjen mahdollisuutta vaikuttaa rakentamiseen heikennettiin laajentamalla rakentajien mahdollisuutta toimia pelkän rakennusluvan turvin.

Eduskunta käsittelee parhaillaan ilmastolain uudistamisen toista osaa muutoksenhausta eli kansalaisten oikeusturvan vahvistamisesta.

”Suomen ilmastotoimien osalta olemme tilanteessa, jossa ilmastolakiin kirjattu hiilineutraaliustavoite on vaarantunut, mutta Marinin hallitus ei vaikuta halukkaalta toimimaan. Kyse on siitä, kuka voi hakea oikeutta, mikäli valtion viranomaiset rikkovat ilmastolain määräyksiä vastaan”, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Ilmastolain uusimpaan versioon on tulossa kunnille vaatimus tehdä ilmastosuunnitelma. Järjestöjen muutoksenhakuoikeus ilmastolain mukaisiin päätöksiin avaisi yhdistyksille vaikutusmahdollisuuden edistää keskustelua.

”Se muodostaa päättäjille pelotteen, sillä siitä seuraa oikeus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tämä perustuu perustuslakiin, joka takaa kansalaisille yhdenvertaisen mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon. Se on vahtikoiramahdollisuus piireille ja yhdistyksille”, Veistola sanoo.