Kolme lupausta uuteen vuoteen

Tärkeää on tehdä päätöksiä, jotka muuttavat enemmän arkea kuin yksittäisiä juhlapäiviä.
Teksti Liisa Hulkko
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 4/2022
Kiiltäviin papereihin käärityt muovilelut ja jouluherkut kolkuttavat monen ympäristöihmisen omaatuntoa – mutta ehkä hieman turhaan. Tärkeämpää on tehdä päätöksiä, jotka muuttavat enemmän arkea kuin yksittäisiä juhlapäiviä. Ota siis joulu iisisti, mutta tee muutoksia jotka todella vaikuttavat. Samalla säästyy rahaa, kunto kohenee ja olo kevenee. Luonnonsuojelija-lehti esittelee kolme uuden vuoden lupausta.
Sijoita ruokasynnit juhliin, ei arkeen
Tiesitkö, että ruoantuotanto tuottaa jopa kolmanneksen kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä? Se on myös pääsyy luontokatoon. Tee siis uudenvuodenlupaus, jolla otat askeleita kohti ilmastoystävällisempää ruokavaliota – ja verisuonesi sanovat halleluja!
Jos olet sekasyöjä, voisit vaikkapa luvata puolittaa punaisen lihan ja tuplata kasvisten määrän. Tämä ohje tulee planetaarisen ruokavalion mallista. Helpotusta voi tuoda se, että ruokavalio ei kiellä mitään ruoka-ainetta kokonaan. Tärkeintä on kohtuus.
Jotta muutokset pysyvät, ota käyttöön selkeä malli: jos olet sekasyöjä, syö lihaa enää esimerkiksi kerran viikossa tai kuukaudessa. Tai jos olet kasvissyöjä, vähennä maitotuotteiden määrää ja korvaa niitä kasvispohjaisilla valmisteilla. Kalaa syövä voi vaihtaa vaikkapa lohen järvikalaan.
Luo muistisääntöjä, jotka auttavat suunnittelemaan viikon ruokavalion: sopisiko pitsaperjantain oheen kasviskeskiviikko ja terveystorstai tai lihaton lauantai?
Voit tehdä myös päätöksen, että syöt lounaiksi vain vegaanista ruokaa tai muutat aamupalatottumukset ilmastoystävällisemmiksi vaihtamalla leikkeleen tai juuston vegaanilevitteeseen ja jugurtin kasvispohjaiseksi. Tärkeää on, että lupaus ei ole liian vaikea tai varsinkaan vastenmielinen, jotta muutos säilyy.
Pyllistä pikamuodille ja ryhdy ostolakkoon
Ylikulutus on juurisyy kaikkiin ympäristöongelmiin, ilmastokriisiin ja luontokatoon. Luonnonvarat eivät riitä eikä maapallo kestä jatkuvasti kiihtyvää kulutustamme. Yksi kuluttamisen hullutus on pikamuoti.
Pikamuoti ja siihen liittyvä muotiteollisuus tuottaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kansainvälinen lentoliikenne ja meriliikenne yhteensä. Muotiteollisuus kuluttaa myös toiseksi eniten maailman vesivarantoja. Suomessa heitetään pois yli 80 miljoonaa kiloa tekstiilejä joka vuosi. Luku on järkyttävä.
Tee siis päätös, että et tue vuoden aikana pikamuotia millään tavalla. Miten se onnistuu? Edulliset vaatteet ostetaan usein hetken mielijohteesta. Kannattaakin käydä läpi vaatekaappi ja tutkia, mitä oikeasti tarvitsee tulevan vuoden varrella. Jos vaatekaappi pursuaa vaatteita, voit myös kokeilla, miten pitkään pärjäät ostamatta yhtään uutta vaatetta. Voitko ostolakkoilla jopa koko vuoden?
Kun vähennät turhaa kulutusta, kiittää lompakkosi. Voit käyttää säästyneet rahat vaikkapa palveluihin tai kulttuuriin. Mieti jo etukäteen, miten palkitset itseäsi, kun olet päässyt irti turhasta kuluttamisesta.
Pyöräile ja kävele kaikki lyhyet matkat
Suomalaiset ovat edelleen autoilukansaa. Jopa puolet lyhyistä alle kolmen kilometrin matkoista lähikauppaan, koululle ja harrastuksiin tehdään autolla. Mielenkiintoista on, että alle kilometrinkin matkoista viidennes kuljetaan autolla. Syynä ei ole isolle osalle palvelujen etäisyys, sillä pääkaupunkiseudullakin liikutaan paljon autolla. Suurimmalla osalla suomalaisista on lähikauppaan alle 1,5 kilometriä ja pääkaupunkiseudulla keskimäärin vain 700 metriä.
Henkilöautoliikenteestä syntyy noin viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja kolmannes energia-alan päästöistä. Minkä verran päästöt vähenisivätkään, jos kaikki liikuntakykyiset kävelisivät ja pyöräilisivät lyhyet matkat?
Tee siis uuden vuoden lupaus ja sitoudu kävelemään tai pyöräilemään kaikki alle kolmen tai viiden kilometrin matkat. Tai jos pyöräilet jo nuo matkat, niin miksi et nostaisi tavoitetta 10 kilometriin? Kunto nousee vuoden varrella, kun päivittäinen hyötyliikunta lisääntyy.
Jos kuskattavaa on enemmän, kannattaa ehkä satsata laatikkopyörään tai pyörän peräkärryyn. Niillä kuskaa myös lapset, lemmikit ja ruokaostokset.
Pyörän sähköistäminen taas madaltaa kynnystä polkea pyörällä pidempiäkin matkoja. Sähköpyörällä on kevyt porhaltaa vaikka vastatuuleen loskan läpi.

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)