Ukrainan aroilta
”Kahlasimme yöllä kuunvalossa matalissa rantavesissä noutamassa rengastusta odottavia sirrejä ja vikloja, uimme Asovanmeressä ja Dnjeprissä”, muistelee Luonnosuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä vuosikymmenten takaista Ukrainaa.
Teksti Harri Hölttä, kuva Juha Metso
Kolumni julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2022
Kävin Ukrainassa tutustumassa maan luontoon ja lintuihin 20 vuotta sitten, alkusyksystä 2002.
Nukuimme teltoissa avarissa aromaisemissa Ukrainan eteläosissa, missä Krimin niemimaa yhtyy manner-Ukrainaan. Kahlasimme yöllä kuunvalossa matalissa rantavesissä noutamassa rengastusta odottavia sirrejä ja vikloja, uimme Asovanmeressä ja Dnjeprissä. Saslik kypsytettiin ensin pikkubussin takaosassa kuoppaisilla teillä ja sitten maakuopassa.
Aurinko paistoi päivästä toiseen. Lintuja oli valtavasti, etenkin kahlaajia, vesilintuja, lokkeja ja tiiroja. Kääpiömerimetson perään juostessani kompastuin kengännauhoihini keskellä vilkasta autotietä ja polvethan siinä menivät ruvelle, mutta siitäkin selvittiin. Mennen tullen pysähdys Kiovassa. Yöjuna oli niin hieno ettei VR ole päässyt siihen vieläkään, tuskin pääseekään.
Tilanne Ukrainan eteläosissa ja Krimillä on ollut jo vuosia hyvin toisenlainen kuin 2002. Tänä keväänä alue on ollut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja kansanmurhan taistelukenttä.
Sodan jalkoihin jäävät niin ihminen kuin luontokin, mutta lopulta aseet myös vaikenevat. Jälleenrakennusvaiheessa jatkuu toivottavasti nyt alkanut tuki Ukrainalle, jotta myös luonnolle ja ympäristölle aiheutuneet vahingot saadaan korjattua. Esimerkiksi Etelä-Ukrainassa on lukuisia kansainvälisesti tärkeitä lintualueita (IBA), joiden kautta osa meidänkin muuttolinnuistamme muuttaa: muuttolintujen suojelu ei onnistu, jos ne eivät voi paitsi pesiä, myös tehdä muuttomatkaansa rauhassa. Erityisiä kohteita ympäristövahinkojen kannalta ovat myös Ukrainan ydinvoimalat sodassa kärsineestä Tshernobylistä alkaen.
Kansalaisjärjestöt ovat osa toimivaa demokratiaa. Suomen luonnonsuojeluliitto on tehnyt pitkään yhteistyötä Venäjällä ja venäläisten kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden kanssa. Nyt tosin EU-rahoituksella toteutetut yhteistyöhankkeet ovat tauolla sodan vuoksi, eikä jatkonäkymistä ole varmuutta.
Yhtenä tämän yhteistyön tarkoituksena on luonnonsuojelun edistämisen ohella ollut sikäläisen kansalaisyhteiskunnan tukeminen. Venäjän vallanpitäjien silmissä kansalaisliikkeet ovat epäilyttäviä. Sota heikentää tilannetta entisestään. Myös Valko-Venäjällä valtiovalta kielsi alkuvuodesta BirdLife-järjestön toiminnan vääränlaisten mielenilmausten vuoksi.
Venäjän aloittamalla sodalla on ollut monenlaisia vaikutuksia ympäristöön niin meillä Suomessa kuin muuallakin. Olennaisinta joka tapauksessa on saada aseet vaikenemaan ja sota loppumaan.
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa
Hosuen ei hyvää tule
”Kuka vielä muistaa Perämeren rannikon luontohelmen, 555 hehtaaria maa- ja vesialueita, luonnontilaisia rantakallioita, lehtoja,…
Lue lisääLuonnonsuojeluliiton lausunto lunastuslaista
Luonnonsuojeluliitto ei kannata lunastuslakiin esitettyä lunastuskorvauksen 25 %:n korotusta. Hallituksen esitys ei edistä luontokadon pysäyttämistä,…
Lue lisää