Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Sanna Marinin hallituksen ilmastoperintö punnitaan nyt

Pääministeri Sanna Marinin hallitus neuvottelee keväällä mahdollisista uusista ilmastotoimista ja viimeistelee ilmastolain uudistuksen. Näissä neuvotteluissa ratkeaa pitkälti, minkälaisen ilmastoperinnön Marinin hallitus jättää, arvioi Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho kolumnissaan.

Teksti Hanna Aho, kuva Mauri Mahlamäki
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 1/2022

Kevättalven hanki hohtaa aamuauringossa. Lapset sovittavat suksia monoihinsa päiväkodin pihalla. Esikoiseni istuu pulkassa. Kädet vispaavat innostuksesta. Lapset ovat saaneet nauttia kuluneena talvena lumileikeistä ja talviurheilusta. Se on tälle sukupolvelle yhä harvinaisempaa herkkua. Silti paljon on vielä heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa sukupolvien päätäntävallassa.

Helmikuussa julkaistiinkansainvälisen ilmastopaneelin uusin arvio ilmaston kuumenemiseen sopeutumisesta. Tutkijoiden viestit ovat vuosi vuodelta hälyttävämpiä. Ilmastotoimilla on kiire.

Onkin osuvaa, että maaliskuun alussa ratkeaa Sanna Marinin hallituksen oleellisin ilmastoperintö. Hallituspuolueet neuvottelevat mahdollisista uusista ilmastotoimista tutkijoiden arvion pohjalta sekä viimeistelevät ilmastolain uudistuksen. Hallitusohjelman ilmastotavoitteet saivat kansainvälistäkin huomiota. Mutta ratkaisevaa on, ovatko hallituksen ilmastotoimet riittäviä.

Syksyllä 2021 hallitus antoi tutkimuslaitoksille tehtäväksi arvioida suunniteltujen ilmastotoimien riittävyyttä suhteessa Suomen ilmastotavoitteisiin. Suomen ilmastopaneelin mukaan hallituksen tulisi osoittaa lisätoimia päästöjen vähentämiseksi noin 1 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin edestä vuoden 2030 taakanjakosektorin tavoitteen saavuttamiseksi. Merkittäviä päästövähennyslisäyksiä voidaan tehdä erityisesti maataloudessa ja liikenteessä.

EU-pöydissä Suomi ajoi vahvaa yhteistä päästövähennystavoitetta, mutta on harannut vastaan monissa yksityiskohdissa.

Tähän mennessä hallitus on onnistunut suuntaamaan huomattavan määrän EU:n elvytysvaroja ilmastoon ja tekemään useita ilmaston kannalta myönteisiä veroratkaisuja, kuten luopumaan teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmästä. Hallitus on vauhdittanut liikenteen sähköistymistä ja öljylämmityksestä luopumista. Turpeen osalta päätökset ovat olleet ristiriitaisia. EU-pöydissä Suomi ajoi vahvaa yhteistä päästövähennystavoitetta, mutta on harannut vastaan monissa yksityiskohdissa. Ratkaisematta ovat yhä ilmastolain kohtalo, turvepeltojen päästövähennykset, liikenteen päästöjen ennustettava ja tehokas hintaohjaus ja vaikuttaminen moneen tärkeään EU-aloitteeseen.

Kysymys kuuluu, jääkö demarien johtama hallitus historiaan käänteentekevänä. Vai vesittääkö keskusta demarien tuella vahvat ja sitovat ilmastotoimet? Jääkö nuorten ilmastolakkolaisten käteen katteettomia lupauksia ja hienoja tavoitteita vailla todellista muutosta?

Lapsi palaa päiväkodista väsyneenä, mutta tyytyväisenä. Katsoessani häntä tiedän työlläni olevan merkitystä. Tunnit erossa ovat välillä raskaita, mutteivät turhia.

Esikoiseni ei osaa vielä muodostaa lauseita. Mietin, kysyvätkö hänen lapsensa aikanaan minulta, ”mummo, mitä lumi on?” Vai kuitenkin ”kerro, miten lumileikit pelastettiin?”

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija

”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)

Lisätietoja

Suojeluasiantuntija Hanna Aho

Jaa sosiaalisessa mediassa