Ministeriö petti lupauksensa, kun se käynnisti suden kan­nan­hoi­dol­li­sen metsästyksen – vaarana susikannan romahdus

Riistakeskus myönsi maa- ja metsätalousministeriön loppuvuodesta antaman päätöksen jälkeen neljä kannanhoidollista poikkeuslupaa suden metsästykseen eri puolille Suomea. Yhteensä sallittiin 18 suden tappaminen. Tyrmistystä herätti erityisesti Kuhmon Saunajärvelle myönnetty lupa, joka olisi mahdollistanut kokonaisen susilauman kaatamisen syrjäisellä rajaseudulla.

Suden kannanhoidollisen metsästyksen oli määrä alkaa helmikuussa, mutta kaikista luvista valitettiin ennen kuin metsästys ehti alkaa. Luvat pantiin täytäntöönpanokieltoon. Valitusten käsittelyaikojen vuoksi sudenmetsästys on tältä talvelta peruuntunut. Luonnonsuojeluliiton piirejä ja yhdistyksiä oli mukana kaikissa kaatoluvista tehdyissä valituksissa.

Ruma päätös valmistelulle

Kannanhoidollinen metsästys haluttiin käynnistää kyseenalaisella tavalla. Metsästyksen pelisääntöjä valmisteltiin työryhmissä, joissa myös Luonnonsuojeluliitto oli mukana. Osapuolten kesken sovittiin, ettei metsästys voi alkaa ennen kuin suden suotuisa suojelutaso on määritetty.

Joulukuussa maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti suden kannanhoidollisen metsästyksen käynnistymisestä, vaikka työ suotuisan suojelutason määrittämiseksi on yhä kesken. Luonnonvarakeskus julkaisee viitearvon suotuisasta suojelutasosta vasta syksyllä 2022.

Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä kuvailee rakentavasti alkaneen valmistelutyön lopputulosta isoksi pettymykseksi. Toiveikkuutta herätti se, että yhteisymmärryksen löytymiseen vaikutti olevan tahtoa.

”Maa- ja metsätalousministeriö laittoi neuvotteluissa paljon arvovaltaa peliin, kunnes ministeri Jari Leppä päättikin edetä toisin kuin oli sovittu.”

Lisäksi Höltän mielestä Suomen riistakeskuksen myöntämien kaatolupien perustelut ontuvat. Saunajärven lupaa perustellaan Kuhmon kaupunkia hyödyttävällä metsästysmatkailulla.

”Ei sellaisista perusteista ole missään sovittu”, Hölttä arvostelee.

Vanhat virheet toistumassa

Metsästystä ollaan siis aloittamassa vastoin yhdessä sovittuja periaatteita. Vaarana on, että ennenaikainen metsästys johtaa susikannan romahdukseen. Näin kävi vuosina 2015–16, kun sutta edellisen kerran metsästettiin kannanhoidollisin perustein.

Yhdessä salametsästyksen kanssa kannanhoidollinen sudenpyynti johti tuolloin siihen, että Suomen susikannasta hävisi lähes kolmannes. Metsästys ei pysynyt hallinnassa, ja lukuisten alfayksilöiden tappamisen seurauksena susilaumat hajosivat ja pihavierailut lisääntyivät.

Hölttä näkee maa- ja metsätalousministeriön poukkoilevan susipolitiikan tulehduttaneen susitilannetta entisestään.

Luonnonsuojeluliitto on lähettänyt yhdessä WWF:n ja Luonto-Liiton kanssa Euroopan komissiolle kantelun maa- ja metsätalousministeriön joulukuisesta päätöksestä. Susi on erittäin uhanalainen ja tiukasti suojeltu laji. Euroopan unionin tuomioistuin on jo aiemmin linjannut, että suotuisa suojelutaso on edellytys suden metsästykselle.

Hallinnon uskottavuus mennyttä

Hölttä näkee maa- ja metsätalousministeriön poukkoilevan susipolitiikan tulehduttaneen susitilannetta entisestään. Hänen mielestään ministeriön vastuuasema susiasioissa pitäisi kyseenalaistaa.

”Seuraavissa hallitusneuvotteluissa pitäisi keskustella siitä, onko maa- ja metsätalousministeriö oikea taho huolehtimaan sudesta.”

Hölttä muistuttaa, että Suomen susikannan kokonaiskuva on valoisampi kuin aikoihin. Susia on nyt enemmän kuin sataan vuoteen.

Hän on silti harmissaan siitä, millaisia seurauksia sekavalla susipolitiikalla on tulevaisuuden kannalta. Höltän mielestä riistahallinto on sotkenut pahasti uskottavuutensa.

”Jos susikanta joskus kasvaa niin suureksi että se kestäisi metsästyksen, kuka enää uskoo lupien jakamisen menevän reilusti?”