Presidentti Niinistön puhe il­mas­to­ko­kouk­ses­sa ei kertonut Suomen metsistä koko totuutta

Niinistön mukaan Suomen metsän kasvu on tuplaantunut 1950-luvulta lähtien. Tämä pitää paikkansa. Tasavallan presidentti unohti kuitenkin mainita, millä hinnalla tämä kasvu on tapahtunut. Luonnon monimuotoisuuden. Suomessa on esimerkiksi metsäojitettu soita lähes viisi miljoonaa hehtaaria. Puuta on nyt enemmän, mutta suoluonto on kärsinyt suuresti.

Yleisimmin Suomessa istutetaan puita avohakkuun jälkeen. Suuret istutusmäärät kertovat isoista avohakatuista aloista. Metsä pystyy monella kohteella myös uudistumaan luontaisesti, eikä istutusta tarvittaisi ollenkaan. Avohakkuu on puolestaan ilmaston kannalta huonoin vaihtoehto metsän uudistamiseen. Samalla, kun luontokato kasvaa, menetämme hiilinielun lisäksi sekä puiden että maaperän hiilivaraston.

Vaikka Suomessa istutettaisiin kuinka monta puuta, se ei poista sitä faktaa, että Suomessakin on metsäkatoa. Esimerkiksi Espoossa suunnitellaan luonnontilaisen Mynttilän metsän rakentamista. Erityisesti turvemaiden metsien raivaaminen maatalouden tarpeisiin on ilmastolle erittäin haitallinen suomalaisen metsäkadon muoto.

Puuston hyvä kasvu kertoo kovin vähän metsien kokonaistilasta. Suomalaisista mestäluontotyypeistä 76 prosenttia on uhanalaisia. Puiden istutus ei myöskään auta luonnon monimuotoisuuden kriisin ratkaisemisessa. Siihen auttaa esimerkiksi se, että jättäisimme vanhat metsät (kuten Mynttilän) kaatamatta, mutta esimerkiksi valtion metsiä hallinnoiva Metsähallitus tekee juuri nyt aivan päinvastoin.

Niinistön mielestä Suomen esimerkki osoittaa, että maa voi hyötyä metsistä taloudellisesti ja samalla lisätä myönteistä vaikutusta ilmastoon. Tämä maa ei kuitenkaan vielä ole Suomi. Suomessa metsien hakkuupaine on viime vuosina on ollut niin valtava, että joissain maakunnissa metsät ovat muuttuneet hiilen lähteiksi sen sijaan, että ne olisivat hiilinieluja. Suomalaisen metsäteollisuuden tuotepaletti ei pysty tällä hetkellä riittävästi korvaamaan hakkuista aiheutuvaa ilmastohaittaa.

Vaikka metsäteollisuus tuottaa myös Niinistön mainitsemaa kangasta, korkean jalostusasteen tuotteiden määrä koko tuotannosta on naurettavan pieni. Suomen metsäteollisuus tuottaa suurelta osin sellua ja lämpöä. Piste. Kemiin rakennettava jättimäinen biotuotetehdas tuottaa myös sellua. Sen Niinistö unohti mainita. Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi on siis investointi selluun, eikä pitkään hiiltä varastoiviin, korkean jalostusasteen tuotteisiin.

Lisäksi ilmastokriisiä ei voida ratkaista luonnon kustannuksella. Suomen metsäteollisuus on pääsyy siihen, että Suomen uhanalaisista lajeista kolmannes elää metsissä. Uhanalaisia lajeja on yli 800. Onko tämä merkki maailman parhaasta metsätaloudesta?

Ilmastokriisin torjunta ei saa siis pahentaa luontokatoa, mutta ei myöskään loukata ihmisoikeuksia. Niinistön mainitsema ja kehuma Finnfund on saanut kritiikkiä jälkimmäisestä. Tällaista “ilmastokriisin torjuntamallia” ei kannata viedä ulkomaille.

Suomen tulisi pikaisesti laajentaa suojelualueverkostojaan ja suojella erityisesti vanhat ja luonnontilaiset metsät. Metsänhoitomenetelmiä tulee monipuolistaa ja metsäluonnon hoito on muistettava kaikissa talousmetsissä. Metsien hakkuut tulisi rajata ilmaston ja luonnon kannalta kestävälle tasolle ja ohjata puu erityisesti pitkäikäisiin puutuotteisiin. Energiantuotannossa tulisi suosia kestäviä polttoon perustumattomia ratkaisuja ja puun poltolle tulisi asettaa tieteenmukaiset kestävyyskriteerit.

Oona Lohilahti

Tiedottaja

Liisa Toopakka

Suojeluasiantuntija

Lisätietoja