Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Näin se tehdään – kohti vapautettujen virtojen Suomea

Uhanalainen taimen yrittää nousta padon yli kutualueilleen lisääntymään. (Kuva: Petteri Hautamaa)

Suomessa on noin 207 vesivoimalaa, jotka tuottavat sähköä valtakunnan verkkoon. Vain pienellä osasta vesivoimaloista on toimivat kalatiet. Niistä 150 on pien- ja minivoimaloita, joista pienimmillä ei ole merkittävää roolia sähköntuotannossa. Pienikin voimalaitos on suuri haitta vaelluskaloille ja raakulle. Vesivoimaa säätelevä lainsäädäntö on päivitettävä turvaamaan uhanalaista virtavesiluontoa, ei voimayhtiöitä

Teksti  Liisa Hulkko ja Virpi Sahi
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 1/2021

Ei uusia vesivoimapatoja

Uuden vesivoiman rakentaminen ei ole nykypäivää. Siksi Kemijoen Sierilään ei pidä rakentaa sinne suunniteltua vesivoimalaa. Myöskään pieniä voimalaitoksia ei tule rakentaa. Pieni voimala ei ole pieni haitta luonnolle.

Kuva: Johannes Sipponen

Toimiva kalankulku voimalan ohi

Suomessa on noin 50 alle 5 MW voimalaa, joissa ei ole lainkaan kalatalousvelvoitteita. On myös lukuisia voimaloita, joissa on kalatalousvelvoite, mutta kalatietä ei silti ole rakennettu. Riittämättömät velvoitteet on päivitettävä ja kalatiet toteutettava viipymättä.

Parantalankosken voimala Kiimasjärvellä. (Kuva: D100a CC BY-SA 3.0)

Riittävä ja jatkuva virtaus

Kaikkiin toiminnassa oleviin voimaloihin on tehtävä kalatiet – ja mielellään luonnonmukaiset ohitusuomat. Niihin tarvitaan myös riittävä ja jatkuva virtaama. Esimerkiksi Iijoella ja Kemijoella on olemassa vanhoja luonnonuomia, jotka ovat kuivana ison osan vuodesta. Kuiva uoma on kuollut uoma.

Kuivauoma. (Kuva: Matti Nieminen)

Pien- ja minivoimaloita purkuun

Hiitolanjoella ollaan purkamassa kolmea voimalaitosta. Myös esimerkiksi Paimionjoen voimalaitokset voitaisiin purkaa. Pienistä voimalaitoksista luopuminen ei vaikuta merkittävästi Suomen sähköntuotantoon, mutta auttaa uhanalaista jokiluontoa.

Askala, Paimionjoki. (Kuva: Virpi Sahi)

Tule mukaan vapauttamaan virtoja!

Jaa tietoa ja vapauta virrat!

Suomalaisille jokiluonnon heikko tila on jäänyt etäiseksi. On tärkeää, että autat meitä jakamaan tietoa. Jaa Luonnonsuojeluliiton sosiaalisen median postauksia. Minkä virran sinä haluaisit vapauttaa? Käytä omia kuviasi tai kuvia sll.fi/vapautavirrat sivulta. Käytä somessa tunnusta #vapautavirrat.

Anna kuntavaaleissa #ääniluonnolle

Äänestä kunnallisvaaleissa ehdokasta, joka tukee jokiluonnon vapauttamista. Kunnilla on monia keinoja. Jos kunta omistaa vesivoimalan, se voi vaatia kalan kulun parantamista. Kunta voi myös kartoittaa vaellusesteet ja ennallistaa vesiään. Entä voitaisiinko kuntaasi saada jokitalkkari pitämään huolta kunnan virtavesistä?

Raakulla on asiaa, auta!

Sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla vilahtelee kevään aikana raakku eli jokihelmisimpukka. Raakulla on paljon sanottavaa virtavesiluonnon tilasta. Se ei nimittäin tule toimeen ilman lohikaloja ja puhdasta, virtaavaa vettä. Auta uhanalaista raakkua ja ryhdy kuukausilahjoittajaksi: sll.fi/lahjoita.

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija

”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)

Jaa sosiaalisessa mediassa