Lintujen havainnointi rikastuttaa luontokokemuksen
Kun kiinnität huomion ensi kertaa lintuihin, kokemus luonnossa liikkumisessa muuttuu. Yhtäkkiä metsät, pellot, meri, järvenselkä ja taivas ovat täynnä lajeja, joilla on nimi, laulu ja oma tapa käyttäytyä.
Lintuharrastuksen aloittamiseen tarvitset lähinnä kiikarit ja lintukirjan, jonka voi myös lainata kirjastosta. Kirja on kuitenkin hyvä olla matkassa, sillä kirjan kautta on helpointa lähteä seulomaan oikeaa lajia esimerkiksi lukuisten, melko samannäköisten kahlaajien joukosta. Lintujen äänten tunnistamisen avuksi voi ladata esimerkiksi BirdNET-sovelluksen.
Kevätmuutto on helpoin aika aloittaa harrastus, mutta arkiympäristön lintuja kannattaa havainnoida jo talvella. Mitkä kaikki linnut talvehtivatkaan Suomessa? Kun muutto takaisin Suomeen alkaa, linnut jäävät usein paikoilleen esimerkiksi rannoille, jolloin kannattaa kavuta lintutorniin. Tornissa uskaltaudu kysymään neuvoa ja apua kokeneemmilta. Metsän pikkulintujen näkeminen onnistuu myös parhaiten keväällä, kun puissa ei ole vielä lehtiä. Toukokuussa metsään kannattaa mennä ihan vain kuuntelemaan lintujen upeaa konserttia.
Lintujen havainnointi on palkitsevaa, ja siinä kehittyy nopeasti. Ota tavoitteeksi nähdä vuoden aikana 50 tai 100 lintulajia. Itseään vastaan kilpailemisen ajatus voi kannustaa ottamaan kiikarit mukaan ulos lähtiessä. Havainnointi vaatii kärsivällisyyttä, pysähtymistä ja ympäristön tarkkailua kaikessa rauhassa. Samalla kuitenkin luonnossa vietetty aika kasvaa – ja hyvinvointi kohenee!
Luonnonkukkien perässä
ei tarvitse juosta
Kukkivien kasvien tunnistaminen on helppo, yllättävän koukuttava ja aivan ilmainen harrastus. Luonnonkukkien bongaaminen kannattaa aloittaa keväällä, kun ensimmäiset kasvit nousevat väriläiskinä lumikinosten viereltä kertoen kevään ilosanomaa.
Aluksi eri kasvilajeja nousee maasta rauhallista tahtia. Ensimmäiset lajit tunnistaa usein pelkästä kukinnosta, mutta kevään edetessä kannattaa tarkkailla ja kuvata myös lehtiä, vartta ja kasvupaikkaa. Kukkivien lajien kirjo lisääntyy loppukeväästä, mutta silloin ovat jo taidotkin karttuneet. Onneksi kasvit eivät juokse karkuun!
Kasvikirjat ovat hyvä pohja, samoin Luontoportti.fi:n sovellus kasvin tunnistamiseen. Nykyisin on olemassa myös erilaisia mobiilisovelluksia kuten iNaturalistin Seek. Pelkkään kännykkään ei kannata kuitenkaan turvautua, koska silloin ei opi, miksi on kyseessä vaikkapa juuri harakankello eikä kissankello.
Havainnot kannattaa jakaa muiden iloksi somessa tunnisteella #luonnonkukat. Someen voi tehdä myös vaikka digitaalisen kasvion, josta muut saavat oppia tai auttavat tunnistamaan lajeja.
Osallistu Luonto-Liiton Kevätseurantaan
Kevätseurannassa havainnoidaan kevään etenemistä keväisten kasvi- ja eläinlajien avulla. Mukana on 41 vakiolajia sekä vuosittain vaihtuvat teemalajit.
Tämän vuoden teemana on joutomaat. Joutomaat ovat paitsi kiehtovia ja omaperäisiä retkikohteita myös monelle lajille tärkeitä elinympäristöjä. Suojelu on kuitenkin erityisen hankalaa, koska harva ymmärtää alueiden merkityksen.
Kevätseurannan havaintoja voi ilmoittaa koska vain, mutta erityisen kiinnostuneita ollaan havainnoista, jotka tehdään Kevätseuranta-viikonloppuina. Havainnot ilmoitetaan sähköisellä lomakkeella. Tiedot tallentuvat Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaan, josta ne ovat saatavilla tutkimuskäyttöön.
Löydät ohjeet havaintojen lähettämiseen ja paljon mielenkiintoista tietoa Kevätseurannan nettisivuilta (kevatseuranta.fi). Lisäksi lapsille on tarjolla oma Kevätseuranta-kortti, jossa seurataan kahtatoista helposti tunnistettavaa lajia.
Kannustamme jakamaan havaintoja ja keväisiä kuvia myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #kevätseuranta ja @kevatseuranta.
Tule mukaan ihmettelemään kevään merkkejä!
