Iijoen raakkurouva hahmottaa maailmaa vesisuoniston kautta

Pirkko-Liisa Luhta on työskennellyt vapaan Iijoen, raakkujen, vaelluskalojen ja jokiluonnon puolesta yli 30 vuotta.
Teksti Jenni Hamara, kuvat Eero Moilanen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 1/2021
”Pahin on takana. Iijoen jatkorakentaminen on estetty moneen kertaan 1970-luvulta lähtien. Luottamuksen luominen vesivoimayhtiöihin vie kauan – siihen ei taida loppuelämäni riittää”, pohtii Luonnonsuojeluliiton pitkän linjan virtavesiaktiivi Pirkko-Liisa Luhta, joka työskentelee Metsähallituksen luonnonsuojelupuolen suunnittelijana.
Luhdan mukaan Suomen jokien sulkemisesta koitunutta vahinkoa ei vieläkään ymmärretä. Hän antaa esimerkin: Vaellussiian kudusta syntyy gramman painoinen poikanen. Se vaeltaa keväällä mereen. Siellä se kasvaa parikiloiseksi, kunnes nousee takaisin jokeen kutemaan. Suomen joissa kasvoi aikoinaan satoja tuhansia kaloja, jotka syntyivät pieninä ja palasivat jokiin 2000-kertaisessa koossa.
”Mikä ruokapumppu se on ollut koko Suomelle! Kuinka kuolleeksi koko Suomi on muuttunut. Ravinnonkierto on täysin muuttunut. Vaelluskaloilla on ollut valtava merkitys Suomen asuttamiselle ja elinkeinolle”, Luhta sanoo.
Salaperäiset jäljet hiekassa
Iijoen arvo ei piile ainoastaan vaelluskaloissa. Luhta kertoo muiston 1980-luvun lopulta:
”Asuin Iijoen yhden suurimman sivujoen Livojoen alaosalla, Kynkäänkosken rannalla. Kesällä oli vesi matalalla. Kosken alapuolella oli hiekkasaaria, joiden luo menimme uimaan. Katsoin, että mitä ihmeen tummia jälkiä veden hiekkapohjalla näkyy. Syvemmältä jäljen päästä löytyi pieni simpukka.”
Saman vuoden syksyllä hän oli taivalkoskelaisen miehen kanssa istuttamassa siianpoikasia.
”Erään joen rannalta mies, Paavo Vääräniemi, poimi simpukankuoren ja sanoi tutkivansa, onko se raakku. Ihmettelin, että ei kai täällä raakkuja. Kävi ilmi, että mies oli ollut ammattimainen helmenpyytäjä, kunnes vuonna 1955 jokihelmisimpukka rauhoitettiin.”
Sen jälkeen alkoivat jokihelmisimpukat kuulua Luhdan elämään. Hän on kartoittanut miehensä Eero Moilasen kanssa jokihelmisimpukoita yli 15 vuoden ajan ja kehitellyt menetelmiä uusien raakkukantojen löytämiseksi. Iijoen alueella on nyt tiedossa 30 raakkujokea ja -puroa.
Pirkko-Liisa Luhta toimi Ympäristöministeriön Jokihelmisimpukan suojelustrategiatyöryhmän sihteerinä. Niin kutsuttu raakkustrategia julkaistiin tammikuussa 2021.
Kallisarvoinen raakku
Pienvesiä on Suomessa kohdeltu huonosti. Jokihelmisimpukka on sateenvarjo, joka kätkee rikkaan lajiston. Jos joessa on pieniä raakkuja, se tarkoittaa, että siihen nousee myös taimen.
Luhta on laskenut, ettei Suomesta löydy toista lajia, jonka yksilöiden yhteenlaskettu luontoarvo olisi yhtä suuri kuin raakun, arviolta lähes 600 miljoonaa euroa.
Iijoen raakkukantojen elvyttäminen on Luhdan mukaan mahdollista, koska alkuperäinen lohi- ja meritaimenkanta ovat olemassa. Kunnostus on kuin leikkaus, jonka jälkeen potilas toipuu vähitellen. Taimenet kyllä löytävät kunnostetut puroalueet jo samana syksynä.
”Hahmotan maailmaa vesisuoniston kautta. Vesistöt ovat valtava hiussuonisto, joka yltää kaikkialle. Mietin aina kulkiessani, että minkä puron tai joen valuma-alueella kävelen.”

Pirkko-Liisan parhaat
”Iijoen valtava kevättulva on aivan spesiaali juttu. Tulva on luonnolle erittäin hyvä asia; se on vesistön oma puhdistautumismenetelmä. Ajankohtaa ei voi tarkasti tietää etukäteen. Kun hetki koittaa, laitamme kanootin vesille ja melomme pitkin metsiä. Olemme ajelleet myös perämoottorillisella kanootilla pitkin tien ojaa autojen ajaessa vastaan. Kevättulvan aikaan voi kulkea joelta ja järveltä toiselle kanootilla. Kevään valossa se on ihan mahtavaa!
Kesällä menen puroille. Kalastan vieraslaji puronieriää, joka on uhka paikallisille taimenkannoille. Sitä voi kalastaa niin paljon kuin sielu sietää, ja se on erinomainen ruokakala.”
Lisätietoa Iijoesta ja sen puolustamisesta: //iijokisoutu.net//
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa

Laajalla yhteistyöllä on laadittu välineitä vangittujen virtojen vapauttamiseen
Miltei kaikki Suomen joet on padottu sähkön tuotantoon. Vaelluskalat ja virtavesiluonto ovat ahdingossa. Tähän asti virtojen vapauttaminen…
Lue lisää