Malttia puunpolttoon

Suomen metsät ovat olleet viime vuodet valtavan paineen alla. Metsähakkuut ovat kasvaneet ennätyslukemiin, ja hiilinielut ovat romahtaneet. Samalla metsien hiilinielujen rooli Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttämisessä on korostunut. Koska Suomen uhanalaisista lajeista joka kolmas elää metsissä, metsien käytön eri tavat ovat nousseet myös keskusteluun.

Tehometsätalouden lisäksi metsiämme uhkaavat siirtyminen fossiilisista polttoaineista puun polttoon sekä monien materiaalien korvaaminen puupohjaisilla raaka-aineilla.

Kivihiilikielto, väistämättä edessä oleva turpeen polton lopettaminen sekä luopuminen muistakin fossiilisista polttoaineista eivät saa johtaa siihen, että lämmityskattiloihin syötetään turpeen sijaan runkopuuta.

Ilman varta vasten tehtyjä toimenpiteitä näin kuitenkin käy. Tämän estäminen on Sanna Marinin hallituksen tärkeimpiä ympäristötehtäviä.

Puun poltto ei ole ekoteko

Puun hyödyntäminen voi kuulostaa ympäristöystävälliseltä – kasvaahan uutta puuta koko ajan lisää. Puun polttaminen tarkoittaa kuitenkin lisää metsähakkuita, eivätkä hakkuut ole nykyisinkään kestävällä tasolla. Metsäluonto uhanalaistuu ja hiilinielut heikkenevät.

Suomen ilmastopaneelin sekä Euroopan ympäristöakatemioiden mukaan metsäbiomassan energiakäyttö ei ole hiilineutraalia. Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho toteaa yksiselitteisesti, että lisääntynyt puun polttaminen energiaksi voi vauhdittaa ilmaston kuumenemista.

”Puun polttaminen vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia ja aiheuttaa metsiimme hiilivelan, jota maksetaan vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja. Samaan aikaan ilmasto kuumenee. ”

Sitran tuoreen työpaperin mukaan turpeen polton korvaaminen täysimääräisesti puunpoltolla tarkoittaisi kuuden miljoonan kuutiometrin lisäystä puun käyttöön. Se on paljon. Se heikentäisi hiilinieluja ratkaisevasti hetkellä, jolloin nielua olisi kasvatettava.

”Silloin hypättäisiin ojasta allikkoon. Vaikutus hiilinieluihin on niin suuri, että se on vain jonkin verran pienempi kuin turpeen polton haitallinen ilmastovaikutus”, Aho sanoo.

Toimenpiteitä tarvitaan

Sipilän hallituksen ympäristölle ja ilmastolle vahingollisen biotalouskärkihankkeen jälkeen odotukset Marinin hallitukselle ovat kovat. Hallitus linjaakin hallitusohjelmassa viisaasti: ”On pidettävä huolta siitä, ettei ainespuuta ohjaudu polttoon.”

Mutta linjaus ilman keinoja toimeenpanoon on tyhjä lupaus.

Onneksi on olemassa ratkaisuja. Koronakriisin jälkeisessä talouden elvytyksessä hallituksella on mahdollisuus sekä luoda työpaikkoja että torjua ilmastokriisiä luomalla edellytyksiä luopua turpeenpoltosta. Polttoon perustumattomien uusiutuvien energiamuotojen edistäminen on yksi keino. Sitä voidaan edistää investointituella tai kilpailutuksella. Kivihiilestä luopujille on jo vastaava 30 miljoonan euron vuosittainen tuki.

Jotta turpeesta ei siirrytä polttamaan puuta, puunpoltolle tarvitaan vero. Tätä ehdotti myös ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen Ylen haastattelussa heinäkuussa. Ollikaisen mukaan biomassan, eli esimerkiksi puun, kysyntä voi kasvaa räjähdysmäisesti, jos ohjauskeinoja ei ole. Ilman ohjauskeinoja hiilinielut romahtavat, metsäluonnon uhanalaisuuskehitys jyrkkenee ja virkistysalueetkin ovat enenevässä määrin kasvavan hakkuupaineen alla.

Sitran työpaperissa arvioidaan, että turpeen polton lopettaminen pelkästään siirtymällä kestävään biomassaan ei onnistu, sillä kestäviä biomassajakeita ei ole tarjolla riittävästi. Lisäpainetta metsiin syntyy myös kivihiilestä luopumisesta, öljyn käytön vähentämisestä liikenteessä ja muista uusista metsähankkeista. Ilman lisäohjausta kattilaan voisi joutua enemmän runkopuuta, kantoja, lahopuuta ja tuontipuuta. Vaikka Suomessa on paljon hehkutettu hakkuutähteiden polttamista, tässä ollaan vahvasti harmaalla vyöhykkeellä. Hakkuutähteiden kerääminen metsistä sekä heikentää monimuotoisuutta että hiilivarastoa.

”Nyt pitää varmistaa, että ilmastolle haitalliset jakeet, kuten runkopuu, kannot ja lahopuu, eivät päädy polttoon. Paras keino tähän on verottaa niitä jakeita. Metsähake ei tarvitse enää tukea, eli tukien epääminen haitallisilta jakeilta ei toimi ohjauskeinona. Siksi niitä pitää alkaa verottaa”, Aho sanoo.