Malttia puunpolttoon

Kun Juha Sipilän hallitus teki biotaloudesta kärkihankkeen, ympäristöjärjestöt varoittivat metsien kasvavien hakkuiden vaikutuksesta luontoon ja hiilinieluihin. Sanna Marinin hallituksen on nyt varmistettava, ettei fossiilisia polttoaineita korvata puunpoltolla.
Teksti Oona Lohilahti, kuvitus Jussi Kaakinen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 3/2020
Suomen metsät ovat olleet viime vuodet valtavan paineen alla. Metsähakkuut ovat kasvaneet ennätyslukemiin, ja hiilinielut ovat romahtaneet. Samalla metsien hiilinielujen rooli Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttämisessä on korostunut. Koska Suomen uhanalaisista lajeista joka kolmas elää metsissä, metsien käytön eri tavat ovat nousseet myös keskusteluun.
Tehometsätalouden lisäksi metsiämme uhkaavat siirtyminen fossiilisista polttoaineista puun polttoon sekä monien materiaalien korvaaminen puupohjaisilla raaka-aineilla.
Kivihiilikielto, väistämättä edessä oleva turpeen polton lopettaminen sekä luopuminen muistakin fossiilisista polttoaineista eivät saa johtaa siihen, että lämmityskattiloihin syötetään turpeen sijaan runkopuuta.
Ilman varta vasten tehtyjä toimenpiteitä näin kuitenkin käy. Tämän estäminen on Sanna Marinin hallituksen tärkeimpiä ympäristötehtäviä.
Puun poltto ei ole ekoteko
Puun hyödyntäminen voi kuulostaa ympäristöystävälliseltä – kasvaahan uutta puuta koko ajan lisää. Puun polttaminen tarkoittaa kuitenkin lisää metsähakkuita, eivätkä hakkuut ole nykyisinkään kestävällä tasolla. Metsäluonto uhanalaistuu ja hiilinielut heikkenevät.
Suomen ilmastopaneelin sekä Euroopan ympäristöakatemioiden mukaan metsäbiomassan energiakäyttö ei ole hiilineutraalia. Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho toteaa yksiselitteisesti, että lisääntynyt puun polttaminen energiaksi voi vauhdittaa ilmaston kuumenemista.
”Puun polttaminen vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia ja aiheuttaa metsiimme hiilivelan, jota maksetaan vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja. Samaan aikaan ilmasto kuumenee. ”
Sitran tuoreen työpaperin mukaan turpeen polton korvaaminen täysimääräisesti puunpoltolla tarkoittaisi kuuden miljoonan kuutiometrin lisäystä puun käyttöön. Se on paljon. Se heikentäisi hiilinieluja ratkaisevasti hetkellä, jolloin nielua olisi kasvatettava.
”Silloin hypättäisiin ojasta allikkoon. Vaikutus hiilinieluihin on niin suuri, että se on vain jonkin verran pienempi kuin turpeen polton haitallinen ilmastovaikutus”, Aho sanoo.
Toimenpiteitä tarvitaan
Sipilän hallituksen ympäristölle ja ilmastolle vahingollisen biotalouskärkihankkeen jälkeen odotukset Marinin hallitukselle ovat kovat. Hallitus linjaakin hallitusohjelmassa viisaasti: ”On pidettävä huolta siitä, ettei ainespuuta ohjaudu polttoon.”
Mutta linjaus ilman keinoja toimeenpanoon on tyhjä lupaus.
Onneksi on olemassa ratkaisuja. Koronakriisin jälkeisessä talouden elvytyksessä hallituksella on mahdollisuus sekä luoda työpaikkoja että torjua ilmastokriisiä luomalla edellytyksiä luopua turpeenpoltosta. Polttoon perustumattomien uusiutuvien energiamuotojen edistäminen on yksi keino. Sitä voidaan edistää investointituella tai kilpailutuksella. Kivihiilestä luopujille on jo vastaava 30 miljoonan euron vuosittainen tuki.
Jotta turpeesta ei siirrytä polttamaan puuta, puunpoltolle tarvitaan vero. Tätä ehdotti myös ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen Ylen haastattelussa heinäkuussa. Ollikaisen mukaan biomassan, eli esimerkiksi puun, kysyntä voi kasvaa räjähdysmäisesti, jos ohjauskeinoja ei ole. Ilman ohjauskeinoja hiilinielut romahtavat, metsäluonnon uhanalaisuuskehitys jyrkkenee ja virkistysalueetkin ovat enenevässä määrin kasvavan hakkuupaineen alla.
Sitran työpaperissa arvioidaan, että turpeen polton lopettaminen pelkästään siirtymällä kestävään biomassaan ei onnistu, sillä kestäviä biomassajakeita ei ole tarjolla riittävästi. Lisäpainetta metsiin syntyy myös kivihiilestä luopumisesta, öljyn käytön vähentämisestä liikenteessä ja muista uusista metsähankkeista. Ilman lisäohjausta kattilaan voisi joutua enemmän runkopuuta, kantoja, lahopuuta ja tuontipuuta. Vaikka Suomessa on paljon hehkutettu hakkuutähteiden polttamista, tässä ollaan vahvasti harmaalla vyöhykkeellä. Hakkuutähteiden kerääminen metsistä sekä heikentää monimuotoisuutta että hiilivarastoa.
”Nyt pitää varmistaa, että ilmastolle haitalliset jakeet, kuten runkopuu, kannot ja lahopuu, eivät päädy polttoon. Paras keino tähän on verottaa niitä jakeita. Metsähake ei tarvitse enää tukea, eli tukien epääminen haitallisilta jakeilta ei toimi ohjauskeinona. Siksi niitä pitää alkaa verottaa”, Aho sanoo.
Uusiutuvan energian direktiivi
- Uusiutuvan energian direktiivin päivityksestä neuvoteltiin EU:ssa vuoteen 2018 asti.
- Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että EU:n energiankäytöstä vähintään 32 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2030 mennessä. Valitettavasti tämä tavoite ei kuitenkaan riitä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Ympäristöjärjestöjen, ja monien muiden tahojen mukaan tarvitaan vähintään 50 prosenttia uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä.
- Direktiivissä otetaan kantaa myös metsäbiomassaan ja biopolttoaineisiin sekä niiden kestävyyskriteereihin.
- Yli 800 ympäristötutkijaa vetosi Euroopan parlamenttiin, jotta se parantaisi komission ehdotusta niin, että vain hakkuutähteisiin ja -jätteisiin perustuva metsäenergia laskettaisiin hiilineutraaliksi.
- Tutkijoiden vetoomus ei tuottanut tulosta. Ympäristöjärjestöt kutsuivat kestävyyskriteerejä viherpesuksi, joka johtaisi metsien tuhoon ympäri maailmaa.
- Suomi on toimeenpannut EU:n uusiutuvan energian direktiivin biomassan kestävyyskriteerit lailla biopolttoaineista ja bionesteistä. Lain valmistelua varten perustettiin työryhmä, jonka raportissa todetaan, että tavoitteista huolimatta esityksen positiiviset vaikutukset ympäristön tilaan ovat rajalliset. Työryhmä ei kuitenkaan esittänyt kansallisia lisäkriteerejä. Työryhmässä ei ollut lainkaan tutkijoiden tai ympäristöjärjestöjen edustajia.

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)