Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

5 askelta luontopihan perustamiseen

Luontopihan perustaminen. Kuva: Pirjo Itkonen.

Luontopihan perustaminen ei ole vaikeaa, ja luonnon auttaminen on todella palkitsevaa. Kauniit luontoystävälliset kasvit tarjoavat hyönteisille ravintoa ja ihmisille silmäniloa ja terapeuttista hyvinvointia.

Teksti ja kuvat Pirjo Itkonen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2020

1. Valitse oikea kasvi oikealle paikalle

Aloita pihasuunnittelu kartoittamalla alueet, jotka sopivat istutusalueiksi. Valitse kasvit sen mukaan, miten ne menestyvät eri olosuhteissa (valo, varjo, paahdeympäristö). Myös kasvualustan oikealla syvyydellä on merkitys kasvien juuriston hyvinvoinnille.

Esimerkiksi paahteiselle viettävälle rinteelle voi perustaa monipuolisen ruokapöydän pölyttäjähyönteisille kasveista, jotka menestyvät suorassa auringon paisteessa ja eivät pidä talvimärkyydestä. Pölyttäjähyönteisiä houkuttelevan paahteisen rinteen kasveja ovat muun muassa mäkimeirami, kultapiisku, iisoppi, ahdekaunokki, päivänkakkara, kangasajuruoho ja monet matalat maksaruoholajit.

Suuret leveälehtiset nauhukset peittävät kasvupaikan nopeasti. Niille sopii varjoinen tai puolivarjoinen kasvupaikka. Kasvualusta noin 50 cm syvä ja hyvin vettä pidättävä. Loppukesän kukkijoina nauhusten korkeat keltaiset kukintovarret ovat erittäin tärkeä ravinnonlähde mm. kimalaisille ja perhosille.

2. Suosi kotimaisia perinneperennoja ja  luonnonkasveja

Suomalaiset perinnekasvit ovat kestäviä, kauniita ja usein myös pölyttäjähyönteisten suosiossa. Ne ovat kärsineet ulkomaalaisten näyttävien koristekasvien ryntäyksestä markkinoille. Luontopihaan erinomaisesti sopivia perinneperennoja ovat muun muassa ketoneilikka, mäkitervakko, rantatädyke, rantakukka, syysasteri, harmaamalvikki, myskimalva, syysleimu, rohtosuopayrtti, jalopähkämö, isotähtiputki, punalatva, lehtosinilatva ja lehtoängelmä.

Harmaamalvikki on helppohoitoinen ja kestää auringon paahdettakin. Vahva kasvi, joka talvehtii Pohjois-Suomen korkeudellakin. Erittäin runsas ja kaunis kukinta kestää pitkään heinäkuulta syyskuulle. Kukat vetävät puoleensa erityisesti mehiläisiä ja kimalaisia.

3. Varmista kukinta keväästä syksyyn

Keväällä horroksesta heräävät hyönteiset tarvitsevat ravintoa pystyäkseen lisääntymään. Perhosilla uusi sukupolvi nousee siivilleen usein vasta keskikesällä ja tarvitsee ravintoa pitkälle loppukesään ja syksyyn. Luontopiha tarjoaa ruokaa keväästä syksyyn saakka.

Palavarakkaus ja isotähtiputki kukkivat rintarinnan isohkossa kukkalaatikossa auringossa. Palavarakkaus kuuluu tervakkokasveihin ja kukinnot ovat erityisesti perhosten mieleen. Isotähtiputken kukinnoissa ruokailevat mielellään pienet päiväperhoset kuten sini- ja kultasiivet.

4. Istuta pihaan sopiva puu ja/tai pensas

Pihat ovat nykyään pienempiä, mutta kukkivista koristepuista ja pensasryhmistä saa kauniin ja luontoa auttavan elementin pieneenkin pihaan. Kuusamapensaat houkuttelevat hyönteisiä kukinnoillaan ja lintuja marjoillaan. Kiiltotuhkapensaan pienet, mitättömältä näyttävät kukinnot vetävät kimalaisia puoleensa magneetin tavoin. Jasmikkeet huumaavat tuoksullaan sekä hyönteiset että niitä kasvattavat puutarhurit. Aitalikusterin kukinnot kuhisevat hyönteisiä keskikesällä. Keväällä kukkivat riippapaju ja riipparaita mahtuvat hyvin pienelle pihalle.

Kasvutavaltaan perinteistä pihlajaa kapeampi pylväspihlaja sopii pienempään pihaan. Omalla pihalla jouduin luopumaan etupihan nurkassa olleesta kauniista koivusta sen juurien tunkeuduttua liian lähelle rakennuksen perustuksia. Koivun kasvupaikalle rakennettiin kivetyksestä muuri, jonka sisälle tuotiin kaivinkoneen kauhassa iso määrä multaa pilaripihlajaa ja sen ympärille istutettuja perennoja varten. Pihlajan ympärillä viihtyvät erinomaisesti tuoksukurjenpolvi ja rentoakankaali, jotka molemmat ovat erittäin hyviä pölyttäjähyönteiskasveja.

5. Älä käytä tuholaismyrkkyjä ja vahvoja kemiallisia lannoitteita

Luontopihan tuholaistorjujia ovat linnut, petohyönteiset kuten leppäpirkot ja puutarhuri itse. Haitalliset torjunta-aineeta kuten glyfosaatin voi unohtaa. Kasvualustassa kannattaa suosia multaa, jota ei ole kyllästetty kemiallisilla lannoitteilla. Mitä luonnonmukaisempi kasvualusta on, sen parempi, koska tällaisessa ympäristössä viihtyvät maaperää muokkaavat elintärkeät pieneliöt.

Luontopihasta apua hyönteiskatoon

Pölyttäjähyönteisten ruokailurinne mahtuu myös pieneen rivitalopihaan.

Viimeisimmän kattavan tutkimuksen mukaan maalla elävät hyönteiset ovat vähentyneet 25 prosenttia 1990-luvulta lähtien. Erityisen huolestuttavaa on hyönteiskadon nopeus Euroopan alueella. Tieto julkaistiin Science-tiedelehdessä tämän vuoden huhtikuussa.

Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon, mutta yhtä paha uhka ihmiskunnalle on lajien sukupuutto ja elinympäristöjen katoaminen. Ihmisten tulisi laajemmin tiedostaa, että pieneliöt pitävät meidät hengissä. Monokulttuuri on iso ongelma myös rakennetuilla alueilla. Yhä useammin vanhat pihapiirit saavat väistyä tehorakentamisen alta, ja monimuotoiset perinneperennoja kasvaneet puutarhat korvataan yksipuolisella kasvillisuudella, joka ei ylläpidä pieneliöelämää.

Suurista uhkakuvista huolimatta on luonnon monimuotoisuuden vaaliminen mahdollista meille kaikille. Elinvoimaiset pihapiirit ovat tärkeässä asemassa eri eliölajien turvapaikkoina.

Sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä runsas kasvipeitteinen piha toimii myös luonnonmukaisena sadevesien imeyttäjänä, ja puut tarjoavat suojaa auringon paahteelta. Kivipinnat ja erityisesti asfaltti varaavat lämpöä, minkä vuoksi tiheään rakennetuille kaupunkialueille on syntynyt ongelma, jota kansainvälisesti kutsutaan nimellä Heat Island Effect. Se kuvaa sitä, kuinka rakennettujen ympäristöjen lämpötila on korkeampi kuin vähemmän rakennettujen.

Voimaa luonnosta ja puutarhasta

Poikkeuskevät on saanut ihmiset etsimään tasapainoa luonnosta ja puutarhanhoidosta. Luonto- ja puutarhaterapiaa opiskelleet Luonnonsuojeluliiton työntekijät Johanna Mehtola ja Pirjo Itkonen kertovat, miten luonto on auttanut heitä vaikeissakin hetkissä.

Lue juttu

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija

”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”

Jaa sosiaalisessa mediassa