Talvi jota ei tullut
”Lumettomuus ja jäättömyys muuttavat Suomea”, kirjoittaa päätoimittaja Matti Nieminen Luonnonsuojelija-lehden pääkirjoituksessa.
Teksti Matti Nieminen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 1/2020
Suomeen syntyi tänä vuonna uusi jakolinja: lumeton Etelä-Suomi ja runsasluminen Pohjois-Suomi. Kyseessä ei ole hetkellinen vaan koko talven kestänyt tilanne. Uudelle vuodenajalle voi alkaa keksiä nimeä.
Viime vuosina Salpausselkä on ollut usein selvänä lumirajana, kuin Hämeen lumien salpalinjana. Nyt Lahdessa järjestettävä Finlandia-hiihto peruttiin ensimmäistä kertaa. Hiihtäminen on ollut hankalaa Kuopiossa asti. Puijon huipulla on ollut sentään ohut lumilakki. Lohtua tuo tieto, että Pohjoisnavan jäälakeuden yllä on kylmää.
Lumettomuus ja jäättömyys muuttavat Suomea. Matalamielisyys kolkuttaa oville. Ikkunasta kajastaa viihde-elektroniikan valonkajoa. Miksi lähteä ulos? Ongelmaksi muodostuneista kaamosoireista kärsii jopa neljännes aikuisista.
Kun jäämme vaille lumen tuomaa valoa vaihtelua, kaamosoireet pitkittyvät ja voimistuvat. Elintavat ovat tällöin vaarassa repsahtaa, opastaa Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuslaitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen. Hän suosittaa liikuntaa. Luontoretkeily sopinee hyvin.
Ilmastokriisin ratkaisua etsitään kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Suomessa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma on edistyksellinen ja pyrkii vastaamaan haasteeseen. Hallituksen sisällä on ollut railoa erityisesti Vihreiden ja Keskustan välillä, kun on pyritty sopimaan toimenpiteistä. Tuloksia odotetaan.
Suomi nousi maabrändejä vertailevassa FutureBrand Country Index 2019 -tutkimuksessa maailman viidenneksi parhaaksi maaksi. Ympäristöystävällisyys ja luonnon kauneus todettiin koulutuksen ohella Suomen valteiksi. Jos tällainen maa ei tällaisena talvena ota opikseen, niin mitä voimme odottaa muilta?
Toivoa tuo se, että yritysmaailmassa otetaan ilmastonmuutoksen torjunta aiempaa vakavammin. Tässä on momentumin tuntua. Tunnettuja ympäristöaktivistejakin on siirtynyt yritysmaailman konsulteiksi. IPCC:n ilmastoraportteja on luettu ja fiksut yritykset tajuavat, että Suomi pyrkii vuoteen 2035 mennessä hiilineutraaliksi.
Ison rahan liikkeiden osalta kannattaa seurata Suomen suursijoittajia. Kolmella suurimmalla työeläkeyhtiöllä Ilmarisella, Varmalla ja Kevalla on kullakin noin 50 miljardin sijoitusomaisuus. Ilmarinen painottaa ilmastoriskejä ja seuraa sijoitustensa hiilijalanjälkeä. Varma haluaa sijoitussalkustaan hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä. Kuntien eläkevakuutusyhtiö Kevan sijoituksissa ilmasto ei korostu, vaikka ympäristöasioita huomioidaankin.
Amazonin pääomistaja, maailman rikkain mies Jeff Bezos lahjoitti helmikuussa 10 miljardia dollaria ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Hän luonnehti sitä suurimmaksi uhkaksi maapallolle. Amazonia on kritisoitu yrityksen ympäristövaikutuksista ja pomoa kitsaaksi hyväntekeväisyydelle. Mittatikuksi ja harkintaankin: saman verran rahaa Suomi varautuu latomaan pöytään seuraavien torjuntahävittäjien hankkimiseksi valtiohistorian kalleimmassa kaupassa. Paljonko olisimme valmiit maksamaan talvesta, osana maan puolustusta?
Matti Nieminen, 2.3.2020
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa
Kuntavaaleissa äänestetään lähiluonnosta ja ilmastosta
Kunnissa tehdään päätöksiä, jotka koskettavat ihmisten arkielämää. Kuntapäättäjien on turvattava asukkaiden turvallinen ja terveellinen…
Lue lisääHallitus hukkasi mahdollisuuden tehdä merkittäviä toimia metsien suojelemiseksi ja hiilinielujen vahvistamiseksi
Talouspoliittinen ministerivaliokunta on käsitellyt ja puoltanut Metsähallituksen omistajaohjauksen linjauksia. Luonnonsuojeluliitto pitää…
Lue lisää