Eurooppa-neuvoston sitouduttava 1.5°C mukaiseen pääs­tö­vä­hen­nys­pol­kuun

Helsingissä 14.6.2019

Eurooppa-neuvoston sitouduttava 1.5°C mukaiseen päästövähennyspolkuun

Hyvä pääministeri Antti Rinne,

Lämpimät onnittelut nousustanne pääministeriksi sekä menestyksekkäistä hallitusneuvotteluista. Suomen uudet ilmastotavoitteet on huomattu maailmalla. Ne antavat vahvan pohjan alkavalle EU-puheenjohtajuudelle, jonka aikana Suomen on tehtävä kaikkensa, jotta myös EU:n tavoitteet saadaan päivitettyä Pariisin sopimuksen 1,5°C tavoitteen mukaisiksi.

Ensimmäinen iso vaikuttamisen paikka on kuitenkin jo ensi viikolla, Eurooppa-neuvostossa, jossa keskustellaan komission ilmastostrategiasta sekä EU:n viesteistä YK:n syyskuun ilmastohuippukokoukseen.

On äärimmäisen tärkeää, että Euroopan unioni lähettää selkeän viestin siitä, että EU aikoo päivittää omat ilmastotavoitteensa Pariisin sopimuksen 1,5°C tavoitteen mukaisiksi vuodelle 2020 sovittuun takarajaan mennessä. Jos EU ei tätä tee, on turha odottaa muidenkaan suurten saastuttajamaiden hoitavan omaa tonttiaan. Tällöin ratkaisevat vuodet menetetään ja aikaikkuna 1,5°C tavoitteen saavuttamiseksi sulkeutuu pysyvästi.

Reilun vuoden sisällä peräti 22 EU:n jäsenmaata on allekirjoittanut erilaisia julistuksia päästövähennystoimien vauhdittamiseksi. Ainoastaan kuusi jäsenmaata – Bulgaria, Kroatia, Tsekki, Puola, Romania ja Slovakia – on loistanut poissaolollaan. Nämäkin maat on varmasti saatavissa nopeampien toimien puolelle, jos ne saadaan vakuutettua siitä, että EU:n pitkän aikavälin budjetti tulee tukemaan transitiota, erityisesti EU:n vähemmän kehittyneillä alueilla.

Vetoammekin teihin, jotta ajatte tulevassa Eurooppa-neuvostossa aktiivisesti seuraavaa:

●  EU sitoutuu saavuttamaan hiilineutraliuuden 2040 mennessä. Näin EU historiallisen vastuun periaatteen mukaisesti tekee oman osuutensa siitä, että globaalisti hiilineutraalius saavutetaan 2050 mennessä.

●  EU päivittää 2030 päästövähennystavoitteensa 1,5°C mukaiseksi ensi vuoteen mennessä ja ilmoittaa tämän syyskuun YK:n ilmastohuippukokouksessa.

●  EU sitoutuu 1,5 asteen päästövähennyspolkuun myös budjetissaan, linjaamalla kansalliset ja alueelliset investointiprioriteetit uusien ilmastotavoitteiden mukaisiksi ja ohjaamalla vähintään 40% budjetista ilmastotoimiin.

Tavoitteet tulisi integroida myös Euroopan Unionin strategiseen agendaan, joka kokouksessa hyväksytään. Näin Euroopan johtajat lähettävät vahvan signaalin kansalaisilleen siitä, että ilmastotavoitteet, yhdessä biodiversiteettikadon pysäyttämisen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa, todella ohjaavat EU:n toimintaa näinä kriittisinä, ratkaisevina vuosina.

Euroopan unionin puheenjohtajamaana Suomen tulee yleisesti ottaen olla neutraali ja hakea kompromisseja. Samalla on kuitenkin muistettava, että Pariisin sopimuksen toteuttaminen ei ole Suomen oma agenda, vaan EU:n yhteisen sitoumuksen täytäntöönpanoa. Niin ikään on tärkeää, että Suomi pysyy lojaalina tieteellisille realiteeteille. Käytännössä 1,5°C tavoite ei jätä tilaa kompromisseille: joko EU ja muut maat tekevät riitävästi ratkaisevien vuosien aikana juuri nyt, tai eivät tee. Kompromissi, jossa 2030 tavoitetta ei päivitettäisi, sitä hivutettaisiin vain hieman paremmaksi tai sen päivittäminen lykättäisiin kokonaan vuoteen 2023, olisi tietoinen päätös hylätä 1,5°C tavoite. Tällöin Pariisin sopimuksen merkitys ja uskottavuus romahtaisi pysyvästi. Luotamme teihin, jotta näin ei Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella käy.

Parhain terveisin,

Sini Harkki, maajohtaja, Greenpeace Norden
Jouni Nissinen, suojelupäällikkö, Suomen luonnonsuojeluliitto

Liisa Rohweder, pääsihteeri, WWF Suomi
Bernt Nordman, verksamhetsledare, Natur och Miljö
Rilli Lappalainen, vaikuttamistyön johtaja, Fingo
Ossi Heinänen, pääsihteeri, Plan International Suomi

Sekä Climate Action Network (CAN) Europe, joka on Euroopan johtava kattojärjestö ilmastotyötä tekeville kansalaisjärjestöille. CAN-E:llä on 150 jäsenjärjestöä 35 Euroopan maassa, joiden jäsenistö kattaa yli 40 miljoonaa kansalaista.