”Luonnonsuojelu on kuin maratonlaji. Niin hidasta se välillä on.
Euroopan ympäristötoimisto EEB:n puheenjohtajana olen huomannut, että ympäristön- ja luonnonsuojelu on EU:ssa vielä hitaampaa kuin Suomessa. Se on kuitenkin tärkeää, koska unionissa päätetään tavalla tai toisella lähes kaikesta ympäristönsuojelusta, kuten voimaloiden ja liikenteen päästöistä.
Työ voi tuntua paperinmakuiselta, mutta kun EU-lainsäädäntöön saadaan muutaman lauseen muutos, sillä voi olla todella suuria vaikutuksia, koska se le-viää kaikkiin unionin jäsenvaltioihin.
Muutoksia on vaikea saada aikaan, sillä EU:n päätöksenteko on hyvin altis teollisuuden lobbareille. Esimerkiksi kemianteollisuuden lobbarit ovat yksi ympäristönsuojelun vahvoista vastavoimista EU:ssa. Ja heillä on valtavasti rahaa.
EU:ssa päätetään tavalla tai toisella lähes kaikesta ympäristönsuojelusta.
Suomi aloittaa EU-puheenjohtajuuskautensa heinäkuussa. Silloin Suomi pääsee vaikuttamaan muun muassa EU-budjetin laadintaan. Se on isoin päätös, mikä Suomella on paimennettavanaan. Budjetti vaikuttaa esimerkiksi maataloustukiin. Sillä on suora vaikutus siihen, mitä Suomen luonnossa tapahtuu.
Suomi pyrkii puheenjohtajana edistämään kiertotaloutta. Myös Luonnonsuojeluliitto haluaa kehittää kiertotaloutta, mutta kierrätyksen sijaan pitäisi keskittyä jätteen synnyn ehkäisyyn ja tavaroiden korjaamiseen ja uudelleenkäyttöön.
Omat tunteeni ovat ristiriitaisia, koska kiertotalouden kautta voidaan saada aikaiseksi hyviä asioita, mutta pahimmassa tapauksessa materian kokonaiskäyttö kasvaa, kun neitseellisten luonnonvarojen kulutusta jatketaan ennallaan ja sen päälle tulee vielä kiertotalouden materia.
EEB (The European Enviromental Bureau) on 150 kansallisen ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestön Brysselissä toimiva yhteisjärjestö, joka edistää luonnonsuojelua EU:ssa. Järjestön puheenjohtajana toimiessani olemme edistyneet EU-tason ympäristönsuojelussa.
Siitä tuli jälleen uskoa, että maailma on muutettavissa.
EEB:n kampanjan avulla olemme saaneet esimerkiksi kiristettyä isojen kylmäkoneiden energiatehokkuusvaatimuksia. Sen myötä vältetään 47 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä. Se vastaa koko Suomen yhden vuoden päästöjä.
EEB paljasti myös taannoin, että kolmasosa unioinin markkinoilla olevista kemikaaleista rikkoo EU:n omaa kemikaalilainsäädäntöä. Toivon, että tämä paljastus vähentää ympäristölle haitallisten kemikaalien käyttöä. Siitä tuli jälleen uskoa, että maailma on muutettavissa.”
Jouni Nissinen
Suojelupäällikkö, Luonnonsuojeluliitto
Puheenjohtaja, EEB
