Kaasua tankkiin!

Polttomoottorilla toimivan auton päästöjä vertailtaessa täytyy katsoa koko elinkaarta. Sähköautolla valmistusvaiheen päästöt  ovat huomattavasti korkeammat ja käytön päästöt taas pienemmät.

Uusiutuvilla pienemmät päästöt

Uusiutuville energianlähteille on vaikea esittää vertailukelpoisia päästölukuja, mutta selvää on, että päästöt vähenevät selvästi. Luvuissa ei ole mukana auton valmistuksesta (kuten akuista) syntyviä päästöjä.

•   Aurinko- ja tuulisähkö: 100% pienemmät päästöt kuin bensalla
•   Biokaasu: 85–95 % pienemmät päästöt kuin bensalla
•   ST1:n RE85-etanoli: 60–80 % pienemmät päästöt kuin bensalla

Sähköauto ja hybridiauto

• Täyssähköauton voimanlähde on sähkömoottori, ja sähköenergia varastoituu akkuun. Sähköauton käytön aikaiset päästöt riippuvat siitä, miten akkuun ladattava sähkö on tuotettu. Ekologisin vaihtoehto on tuottaa sähkö uusiutuvilla energianlähteillä fossiilisten sijaan.
• Hybridiauto tuottaa sähkön bensiinistä eli fossiilisilla polttoaineilla. Plug-in-hybridiä taas voi ladata suoraan pistorasiasta, jolloin voi valita sekasähkön ja uusiutuvan sähkön välillä. Kaupungissa asuva voi ajaa jopa 95 % ajosuoritteestaan uusiutuvalla energialla. Silloin sen päästöissä pääsee lähelle täyssähköauton päästöjä ja edullisia ajokilometrejä. Pidemmillä matkoilla plug-in-hybridillä joutuu turvautumaan bensiiniin.
• Plug-in-hybridien ja täyssähköautojen hinnat ovat edelleen monen kuluttajan ulottumattomissa, vaikka ajaminen onkin edullista.

Kaasuauto

• Kaasuauto voi käyttää sekä bio- että maakaasua eli metaania. Suomessa biokaasua tuotetaan jätevedenpuhdistamoiden, kaatopaikkojen ja maatilojen biokaasulaitoksilla. Sen päästöt ovat lähellä uusiutuvilla kulkevan sähköauton päästöjä. Maakaasu tehdään fossiilisista lähteistä.
• Kaasuautoja kutsutaan bifuel-autoiksi. Se viittaa siihen, että kaasuautoissa on aina myös bensiinimoottori, jolla auto käynnistyy ja vaihtaa sitten automaattisesti kaasulle moottorin lämmettyä muutamassa minuutissa. Niillä alueilla, joihin kaasutankkausverkosto ei vielä ulotu, voi ajaa bensiinillä.
• Uutena kaasuautot maksavat enemmän bensiiniautot keskimäärin, mutta huomattavasti sähköautoa vähemmän. Niitä saa myös käytettynä. Bensa-auton  voi myös muuntaa toimimaa kaasulla ja bensalla toimivaksi bifuel-autoksi. Se maksaa noin 3000–4000 euroa. Muunnos maksaa itsensä takaisin noin 1–2 vuodessa, koska kaasulla ajaminen on vähintään 40 % edullisempaa kuin bensalla. Valtio tukee tällä hetkellä muunnosta 1000 eurolla.

Etanolilla toimiva flexifuel-auto

• Flexifuel-auto kuvaa sitä, että auto liikkuu etanolibensiinisekoituksella, jossa on maksimissaan 85 % etanolia. Se voi edelleen käyttää myös pelkkää bensiiniä.
• Suomessa ST1:n ja ABC:n myymä RE85-etanoli on kokonaan jäteperäistä, joten sen ilmastopäästöt ovat pienet. Seoksessa mukana oleva bensiini nostaa kuitenkin  päästöjä.
• Uudet fleksifuel-autot saattavat maksaa vähän enemmän kuin bensa-autot, mutta myös vanhan bensa-auton muunnos flexifuel-autoksi onnistuu varsin helposti. Muunnossarjojen hinnat vaihtelevat muutamasta kympistä satoihin euroihin. Konversiossa on kuitenkin ongelmia, koska joidenkin autojen polttoainejärjestelmissä on alumiinia, joka syöpyy etanolista. Myös muoviosat saattavat kovettua. Valtio tukee tällä hetkellä muunnosta 200 eurolla.

Biodiesel-auto

• Myös diesel-autoihin on kehitetty uusiutuvia biodieseleitä. Biodieselissä jäterasvoista ja -öljyistä valmistettava biodiesel on kannatettava.
• Suomessa myytäviä uusiutuvia dieseleitä ovat Nesteen MyDiesel, Teboilin Green+ sekä UPM:n Bio Verno -diesel.
  • Nesteen MyDiesel valmistetaan jäterasvoista, tähteistä ja kasviöljyistä. Se on luokiteltu vetykäsitellyksi kasviöljyksi. Yksi raaka-aineista on kuitenkin palmuöljyn rasvahappotisle PFAD. Palmuöljyn tuotanto on yksi merkittävimmistä metsäkadon aiheuttajista Kaakkois-Aasian sademetsissä. Suomessa PFAD lasketaan jätteeksi, joten se vaikuttaa päästöjen laskentakaavaan.
  • Teboilin Green+ tuotetaan yhdyskuntajätteistä ja teollisuuden prosessitähteistä.
  • UPM:n Bio Verno -diesel valmistetaan vetykäsittelemällä raakamäntyöljyä, joka on selluntuotannon tähde.

Lähteet: JEC Well-to-Wheels analysis of future automotive fuels and powertrains in the European context. Version 4.a January 2014., eFlexfuel.fi, gasum.fi, neste.fi, www.cbg100.net

Suomalaisen henkilöauton käyttöaste on nykyään keskimäärin yhdeksän prosenttia. Monella tarve on sitäkin pienempi. Moni luonnonystäväkin pitää autoa vain siksi, että haluaa päästä luontoon ja mökkireissuille.

Jos autoa käyttää harvakseltaan, ei ole järkeä ostaa omaa. Autojen yhteiskäyttö kasvattaa suosiotaan, ja ihmisten liikkumisen mallit muuttuvat jo ruuhka-Suomessa.

Yhteiskäyttöautoilu on kattotermi, jonka alle mahtuu monenlaisia toimintamalleja. Palveluoperaattorin tarjoamat yhteiskäyttöautot muistuttavat käyttäjän näkökulmasta kaupunkipyöriä. Avainta ei tarvita, vaan kulkuneuvo otetaan käyttöön mobiilisti. Autoja on tarjolla eri puolilla kaupunkia.

Yhteiskäyttöautoja tarjoaa käyttöön jo useampi yritys Etelä-Suomessa. Lisäksi monet työpaikat ovat korvanneet henkilökohtaisia työsuhdeautoja yhteiskäyttöautoilla. Monessa yrityksessä yksi yhteiskäyttöauto on korvannut useamman henkilöauton.

Suomalaisen yhteiskäyttöautoilun edelläkävijä on City Car Club, joka aloitti yhteiskäyttöautopalvelun kehittämisen jo ennen vuosituhannen vaihdetta. Sen jälkeen on tullut muitakin firmoja, kuten GoNow ja DriveNow.

ShareIT Blox Car on tuonut oman kodin vuokramajoitusta tarjoavan Airbnb:n toimintatavat autoiluun siltä osin, että ihmiset vuokraavat toisilleen omia autojaan. Vertaisvuokrapalvelussa auton omistaja voi antaa muiden käyttää korvausta vastaan autoaan silloin, kun hän ei itse tarvitse sitä. Vuokraaja taas saa käyttöönsä edullisen ja tarpeidensa mukaisen auton.