Kaasua tankkiin!

Ympäristöystävällisin autoilija on se, joka jättää auton hankkimatta ja kulkee julkisilla tai pyörällä. Moni meistä tarvitsee kuitenkin arjessaan autoa ja miettii vähäpäästöistä vaihtoehtoa.
.
Teksti Laura Rantanen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2019
Turkulainen Suvi Elo ajaa ammattinsa takia 15 000 kilometriä vuodessa.
”Autoilun päästöt ovat vaivanneet minua niin kauan kuin muistan. Olen aina valinnut pyörän tai julkiset, kun se on mahdollista. Silti ajokilometrejä tulee”, hän sanoo.
Elo tutustui sähköautoihin, mutta niistä ei löytynyt vetokoukullista eikä sopivan hintaista autoa hänen perheelleen. Viime vuonna Elon tajuntaan työntyi tieto kaasuautoista.
”Tämä kuulostaa ehkä hullulta, mutta kuulin kaasuautoilusta ensimmäistä kertaa hampurilaisravintola Hesburgerin videossa, jossa yritys kertoi erilaisista ilmastovalinnoista.”
Silloin Elo ymmärsi, että auton energianlähteeksi on olemassa ympäristölle parempi vaihtoehto, jonka hän pystyy hankkimaan välittömästi.
Elo alkoi selvitellä, kuinka saisi kaasua tankkiin. Ensin hän suunnitteli, että perheessä jo ollut auto olisi muunnettu kaasuautoksi.
”Se olisi ollut ihanteellisin vaihtoehto. Pienen farmarin takatila olisi kuitenkin täyttynyt melkein kokonaan kaasutankkien vuoksi. Tarvitsen kuljetustilaa, joten päädyin hankkimaan käytetyn biokaasuauton”, Elo kertoo.
Biokaasuauton tankkaaminen on osoittautunut helpoksi. Turussa on vasta yksi tankkausasema, mutta se on lähellä Elon kotia. Pidemmälle matkalle lähtiessään hän suunnittelee reittinsä tankkauspisteiden mukaan. Jos kaasu loppuu, auto jatkaa bensalla.
”Autolla ajo ei ota minua päähän enää samalla tavalla kuin ennen. Liikun silti pyörällä ja julkisilla yhä aina kuin voin, onhan autoilusta muita haittoja.”
Muutosta entiseen on myös aiempaa edullisempi tankkaus. Nykyään hän ajaa yhdellä tankillisella noin 400 kilometria ja maksaa siitä 29 euroa, eli biokaasun käyttö on selvästi bensan tankkausta edullisempaa.
Ekologisin auto haussa
Moni luonnonystävä miettii nykyään ympäristöystävällisempää autovaihtoehtoa, ja kaasuautot kiinnostavat. Poliittiset päättäjät puhuvat samaan aikaan sähköautoista. Mikä on totuus? Miten luonnonsuojelija osaa valita autonsa?
Niin ärsyttävää kuin se onkin, täysin mustavalkoista vastausta kysymykseen ei näytä olevan tiedossa. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko kertoo, että hekin ovat saaneet aiheesta paljon kyselyjä.
Laurikko itse uskoo sähkön nousevan tulevaisuudessa tärkeimmäksi liikenteen energialähteeksi. Sähkön ongelma on kuitenkin huono varastoitavuus. Kaasu ja uusiutuvat polttoaineet saadaan nopeammin laajempaan käyttöön ilman autokannan vaihtoa.
Nykyisellä akkuteknologialla sähköautojen yleistyminen laajasti on mahdotonta, sillä akkujen valmistukseen tarvitaan uusiutumattomia luonnonvaroja. Jo yksin Teslan ison 100 kWh akun valmistuksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt vastaavat dieselauton yhdeksän vuoden ajon hiilidioksidipäästöjä.
Täyssähköauton ja ladattavan hybridin päästöt riippuvat siitä, millä sähköllä auto ladataan. Ei-ladattava hybridi taas tuottaa sähkön joko kokonaan tai osittain auton polttomoottorilla. Jos auton lataa fossiilisilla tuotetulla sähköllä, ei sähköauto ole mikään ekoauto.
Muita vaihtoehtoja uusiutuvilla ajamiseen ovat esimerkiksi jätteestä valmistettu ST1:n Re85-etanoli. Bensa-auton saa käyttämään myös etanolia, kun autoon asentaa pienen muutossarjan.
Valtio tukee tällä hetkellä autojen muutostöitä: kaasumuunnoksia 1000 eurolla ja etanolimuunnoksia 200 eurolla. Sähköautoon voi saada hankintatukea 2000 euroa. Muutos kannattaa siis tehdä nyt.
Auton elinkaaren ilmastopäästöt
Polttomoottorilla toimivan auton päästöjä vertailtaessa täytyy katsoa koko elinkaarta. Sähköautolla valmistusvaiheen päästöt ovat huomattavasti korkeammat ja käytön päästöt taas pienemmät.

Uusiutuvilla pienemmät päästöt
Uusiutuville energianlähteille on vaikea esittää vertailukelpoisia päästölukuja, mutta selvää on, että päästöt vähenevät selvästi. Luvuissa ei ole mukana auton valmistuksesta (kuten akuista) syntyviä päästöjä.
- Aurinko- ja tuulisähkö: 100% pienemmät päästöt kuin bensalla
- Biokaasu: 85–95 % pienemmät päästöt kuin bensalla
- ST1:n RE85-etanoli: 60–80 % pienemmät päästöt kuin bensalla
Ekoautovaihtoehtoja
Sähköauto ja hybridiauto
- Täyssähköauton voimanlähde on sähkömoottori, ja sähköenergia varastoituu akkuun. Sähköauton käytön aikaiset päästöt riippuvat siitä, miten akkuun ladattava sähkö on tuotettu. Ekologisin vaihtoehto on tuottaa sähkö uusiutuvilla energianlähteillä fossiilisten sijaan.
- Hybridiauto tuottaa sähkön bensiinistä eli fossiilisilla polttoaineilla. Plug-in-hybridiä taas voi ladata suoraan pistorasiasta, jolloin voi valita sekasähkön ja uusiutuvan sähkön välillä. Kaupungissa asuva voi ajaa jopa 95 % ajosuoritteestaan uusiutuvalla energialla. Silloin sen päästöissä pääsee lähelle täyssähköauton päästöjä ja edullisia ajokilometrejä. Pidemmillä matkoilla plug-in-hybridillä joutuu turvautumaan bensiiniin.
- Plug-in-hybridien ja täyssähköautojen hinnat ovat edelleen monen kuluttajan ulottumattomissa, vaikka ajaminen onkin edullista.
Kaasuauto
- Kaasuauto voi käyttää sekä bio- että maakaasua eli metaania. Suomessa biokaasua tuotetaan jätevedenpuhdistamoiden, kaatopaikkojen ja maatilojen biokaasulaitoksilla. Sen päästöt ovat lähellä uusiutuvilla kulkevan sähköauton päästöjä. Maakaasu tehdään fossiilisista lähteistä.
- Kaasuautoja kutsutaan bifuel-autoiksi. Se viittaa siihen, että kaasuautoissa on aina myös bensiinimoottori, jolla auto käynnistyy ja vaihtaa sitten automaattisesti kaasulle moottorin lämmettyä muutamassa minuutissa. Niillä alueilla, joihin kaasutankkausverkosto ei vielä ulotu, voi ajaa bensiinillä.
- Uutena kaasuautot maksavat enemmän bensiiniautot keskimäärin, mutta huomattavasti sähköautoa vähemmän. Niitä saa myös käytettynä. Bensa-auton voi myös muuntaa toimimaa kaasulla ja bensalla toimivaksi bifuel-autoksi. Se maksaa noin 3000–4000 euroa. Muunnos maksaa itsensä takaisin noin 1–2 vuodessa, koska kaasulla ajaminen on vähintään 40 % edullisempaa kuin bensalla. Valtio tukee tällä hetkellä muunnosta 1000 eurolla.
Etanolilla toimiva flexifuel-auto
- Flexifuel-auto kuvaa sitä, että auto liikkuu etanolibensiinisekoituksella, jossa on maksimissaan 85 % etanolia. Se voi edelleen käyttää myös pelkkää bensiiniä.
- Suomessa ST1:n ja ABC:n myymä RE85-etanoli on kokonaan jäteperäistä, joten sen ilmastopäästöt ovat pienet. Seoksessa mukana oleva bensiini nostaa kuitenkin päästöjä.
- Uudet fleksifuel-autot saattavat maksaa vähän enemmän kuin bensa-autot, mutta myös vanhan bensa-auton muunnos flexifuel-autoksi onnistuu varsin helposti. Muunnossarjojen hinnat vaihtelevat muutamasta kympistä satoihin euroihin. Konversiossa on kuitenkin ongelmia, koska joidenkin autojen polttoainejärjestelmissä on alumiinia, joka syöpyy etanolista. Myös muoviosat saattavat kovettua. Valtio tukee tällä hetkellä muunnosta 200 eurolla.
Biodiesel-auto
- Myös diesel-autoihin on kehitetty uusiutuvia biodieseleitä. Biodieselissä jäterasvoista ja -öljyistä valmistettava biodiesel on kannatettava.
- Suomessa myytäviä uusiutuvia dieseleitä ovat Nesteen MyDiesel, Teboilin Green+ sekä UPM:n Bio Verno -diesel.
- Nesteen MyDiesel valmistetaan jäterasvoista, tähteistä ja kasviöljyistä. Se on luokiteltu vetykäsitellyksi kasviöljyksi. Yksi raaka-aineista on kuitenkin palmuöljyn rasvahappotisle PFAD. Palmuöljyn tuotanto on yksi merkittävimmistä metsäkadon aiheuttajista Kaakkois-Aasian sademetsissä. Suomessa PFAD lasketaan jätteeksi, joten se vaikuttaa päästöjen laskentakaavaan.
- Teboilin Green+ tuotetaan yhdyskuntajätteistä ja teollisuuden prosessitähteistä.
- UPM:n Bio Verno -diesel valmistetaan vetykäsittelemällä raakamäntyöljyä, joka on selluntuotannon tähde.
Lähteet: JEC Well-to-Wheels analysis of future automotive fuels and powertrains in the European context. Version 4.a January 2014., eFlexfuel.fi, gasum.fi, neste.fi, www.cbg100.net
Yhteiskäyttöauto oman sijaan
Suomalaisen henkilöauton käyttöaste on nykyään keskimäärin yhdeksän prosenttia. Monella tarve on sitäkin pienempi. Moni luonnonystäväkin pitää autoa vain siksi, että haluaa päästä luontoon ja mökkireissuille.
Jos autoa käyttää harvakseltaan, ei ole järkeä ostaa omaa. Autojen yhteiskäyttö kasvattaa suosiotaan, ja ihmisten liikkumisen mallit muuttuvat jo ruuhka-Suomessa.
Yhteiskäyttöautoilu on kattotermi, jonka alle mahtuu monenlaisia toimintamalleja. Palveluoperaattorin tarjoamat yhteiskäyttöautot muistuttavat käyttäjän näkökulmasta kaupunkipyöriä. Avainta ei tarvita, vaan kulkuneuvo otetaan käyttöön mobiilisti. Autoja on tarjolla eri puolilla kaupunkia.
Yhteiskäyttöautoja tarjoaa käyttöön jo useampi yritys Etelä-Suomessa. Lisäksi monet työpaikat ovat korvanneet henkilökohtaisia työsuhdeautoja yhteiskäyttöautoilla. Monessa yrityksessä yksi yhteiskäyttöauto on korvannut useamman henkilöauton.
Suomalaisen yhteiskäyttöautoilun edelläkävijä on City Car Club, joka aloitti yhteiskäyttöautopalvelun kehittämisen jo ennen vuosituhannen vaihdetta. Sen jälkeen on tullut muitakin firmoja, kuten GoNow ja DriveNow.
ShareIT Blox Car on tuonut oman kodin vuokramajoitusta tarjoavan Airbnb:n toimintatavat autoiluun siltä osin, että ihmiset vuokraavat toisilleen omia autojaan. Vertaisvuokrapalvelussa auton omistaja voi antaa muiden käyttää korvausta vastaan autoaan silloin, kun hän ei itse tarvitse sitä. Vuokraaja taas saa käyttöönsä edullisen ja tarpeidensa mukaisen auton.

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa

Luonnonsuojeluliiton lausunto ajoneuvoveron keventämisestä
Luonnonsuojeluliitto katsoo lausunnossaan valtiovarainministeriölle, että esitys ajoneuvoveron keventämisestä 50 miljoonalla eurolla on ilmastotavoitteiden…
Lue lisää
Luonnonsuojeluliiton lausunto liikennepolttoaineiden energiasisältöveron alentamiseen
Luonnos Petteri Orpon hallituksen esitykseksi alentaa liikennepolttoaineiden energiasisältöveroa lähes 156 miljoonalla eurolla vuoden 2024…
Lue lisää