Vietä kesä kimalaisten parissa ja kartuta tietoja pölyttäjistä

Pölyttäjähyönteisten kato huolestuttaa nyt kaikkialla maailmassa. Tuoreen tutkimuksen mukaan Britanniassa havaittiin mehiläisiä ja kukkakärpäsiä keskimäärin 11 lajia vähemmän neliökilometrillä kuin vuonna 1980. Vähenemistä on havaittu muuallakin läntisessä Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa. Kiinassa on jopa alueita, joilta luonnonpölyttäjät ovat kadonneet kokonaan.

Huoleen onkin syytä, sillä pölyttäjäkato on uhka paitsi maapallon monimuotoisuudelle, myös ruuantuotannolle.

Arviolta kolme neljäsosaa maailman kukkakasveista on riippuvaisia eläinpölytyksestä. Maapallon ekosysteemit perustuvat siis hyvin pitkältä kasvien ja pölyttäjien yhteistyölle. Myös ihmiskunnan ruuantuotanto on pölyttäjien palveluksien varassa: hyvin suuri osa viljelykasveista on riippuvaisia tai vähintään hyötyy hyönteispölytyksestä.

Tärkeimpiä syitä pölyttäjien ahdingolle ovat elinympäristöjen pirstoutuminen ja häviäminen, luonnonniittyjen vähyys, ympäristömyrkyt sekä taudit. Myös lahopuun vähyys vaikuttaa: monet hyönteiset kaivertavat toukilleen pesäkolon lahoon puuhun.

Suomen tilanne tuntematon

Kasveja pölyttävät niin perhoset, kovakuoriaisetkin kuin lepakotkin, mutta tärkeimpiä ovat mesipistiäiset. Suomessa ahkerimpia pölyttäjiä ovat kimalaiset. Kimalaislajeja on maassamme verraten paljon: eri lajeja on tavattu tähän mennessä 37. Niistä kolme on uhanalaisia.

Suomessa pölyttäjien tilanne tunnetaan huonosti, eikä niiden lukumäärän muutoksia ole seurattu järjestelmällisesti. Tilanteeseen on nyt tulossa muutos, sillä Suomen ympäristökeskus on pilotoimassa kansallisen kimalaisten seurantaohjelman, PÖLYHYÖTY-hankkeen. Tänä kesänä tutkijat ja vapaaehtoiset jalkautuvat siis maastoon laskemaan kimalaisia. Tavoitteena on käynnistää seuranta vakiintuneesti kesällä 2021.

Tule vapaaehtoiseksi!

”Vapaaehtoiseksi laskijaksi voi ilmoittautua kuka tahansa hyönteisistä kiinnostunut – aiempaa kokemusta ei tarvita,” kertoo tutkija Janne Heliölä, yksi Pölyhyöty-hankkeen vetäjistä.

”Kaikkia kimalaisia ei tarvitse osata määrittää lajilleen, vaan ne voi kirjata myös lajiryhmän tarkkuudella tai tarvittaessa ihan vaan kimalaislajina.”

Lajeista ja lajiryhmistä kiinnostuneet voivat tutustua kätevään määritysoppaaseen. Tarkimmin kimalaisten maailmaan voi tutustua  Suomen Kimalaiset- kirjasta.

Hyvä varuste on myös hyönteishaavi, jonka voi askarrella itse tai tilata netistä.

Laskennat suoritetaan linjalaskentoina. Suunnilleen kilometrin pituinen reitti jaetaan pienempiin lohkoihin, joilta kimalaiset lasketaan. Ensimmäinen laskenta tehdään toukokuussa, kun kuningattaret ovat vielä liikkeellä. Viimeinen laskenta ajoittuu elokuulle.

Laskentoja tehdään hyvällä ilmalla, jolloin kimalaiset ovat eniten liikkeellä. Vesisateessa ei siis laskijan tarvitse kykkiä.

Laskijoille järjestettävä koulutustilaisuus loppuunmyyntiin hetkessä!

Lisätietoa löytyy Pölyhyöty-hankkeen kotisivuilta.

Lue lisää: Robottikimalainen ei ole oikea vastaus pölyttäjäkatoon