Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto harmaahylkeiden pois­toa­se­tuk­ses­ta

3.4.2019

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 26.2.2019 Dnro 333/01.02/2019

Luonnonsuojeluliiton lausunto harmaahylkeiden poistoasetuksesta

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

Yleistä

Ymmärrämme hyvin pienimuotoisen rannikkokalastuksen haasteet nyky-yhteiskunnassa ja globaalissa markkinataloudessa. Yksi ongelma kalastajille ovat myös kalanpyydyksiin erikoistuvat hallit, jotka ovat usein koiraita. Myös pyydyksiin kuolleiden hylkeiden poistaminen ja asianmukainen käsittely on hankalaa ja voi aiheuttaa kustannuksia. Tähän ratkaisuksi ministeriö on esittänyt eräänlaista kuolleiden hylkeiden ”jätehuoltoavustusta” ammattikalastajille. Asetukseen liittyy kuitenkin monenlaisia väärinkäytösten mahdollisuuksia ja vaaroja. Siitä ei saisi missään nimessä tulla hallien metsästystä lisäävää epäsuoraa tapporahaa. Lisäksi sitä ei pidä laajentaa itämerennorpalle.

Yhteys hoitosuunnitelmaan ratkaisevaa asetuksen hyväksyttävyydelle

Luonnonsuojeluliiton mielestä tämä asetus on välttämätöntä nähdä suhteessa merihylkeiden tekeillä olevaan hoitosuunnitelmaan. Asetusta ei pitäisi antaa ennen hoitosuunnitelman hyväksymistä. Ongelma on, että hoitosuunnitelman luonnoskaan ei ole vielä tullut lausunnolle. Jos pyydyksille tai niiden lähelle ammutuista tai pyydyksiin sivusaaliina kuolleista halleista
maksetaan avustusta, tällainen hallinpyynnin keskittäminen pyydyksille pitää ottaa huomioon hoitosuunnitelmassa strategisena valintana. Hylkeiden pyyntipainetta tulee silloin vähentää muualla. Hoitosuunnitelmassa ei silloin pidä esittää esimerkiksi hylkeiden metsästystä suojelualueilla, pyyntiajan pidennyksiä tms. Muuten pyynnin laajuus kasvaisi kestämättömäksi.

Toisaalta hallien pyynnin keskittäminen kalanpyydyksillä käyviin yksilöihin olisi kustannustehokkain keino hallin ja kalastuksen konfliktin ratkaisemiseksi. Yleisestä hylkeenmetsästyksestä muilla merialueilla ei ole tämän konfliktin hallinnassa mitään hyötyä.

Asetuksen tulee olla kokeilu, jota seurataan

Jos asetus hoitosuunnitelman valmistuttua päädytään antamaan, sen tulee olla vain määräaikainen kokeilu, jota seurataan. Kokeilua tulee rajoittaa käytössä olevalla euromäärällä. Kokeilu helpottaisi myös valtionavustuksien ehtoihin liittyviä haasteita. Pyynti tulee kohdentaa koiraisiin. Naaraat tulisi jättää maksamatta. Pakollisiin näytteisiin tulee lisätä penisluu eli baculum.

Mahdollinen kokeilu tulee rajata vain I-luokan ammattikalastajille. Näin estetään tuen valuminen harrastelijoille, ja samalla vähennetään väärinkäytösten mahdollisuutta. Muuten on esimerkiksi vaarana, että jotkut metsästäjät ilmoittautuisivat sivuammattikalastajiksi päästäkseen helpommin tappamaan halleja ja saadakseen siitä jopa palkkiota.

Asetuksen ja muistion tarkennustarpeita

Asetuksessa tulee määritellä mitä pyydysten ”välittömässä läheisyydessä” tarkoittaa. Raportointiaikaa tulee nopeuttaa yhdestä kuukaudesta yhteen päivään kiintiön seuraamiseksi.
Asetusmuistioon kannattaa kirjoittaa myös selvästi, että avustus menee kansallisesta rahasta eikä EU:n EMKR:sta. Muistiossa kannattaa todeta rehellisesti Suomen merialueen hallikannan kasvun pysähtyminen ja tilastoitujen vahinkojen väheneminen.

Muut jatkotoimet

Lopuksi on tärkeää, että sellaisten kalanpyydysten ja kalastusmuotojen kehittämistä jatketaan, joihin hylkeet eivät toisaalta pääse käsiksi ja toisaalta joihin ne eivät kuole. Sivusaaliin vähentäminen on yksi EU:n kalastuspolitiikankin kulmakiviä. Myös hyljekorvauksia ja vuosittaisia hyljelaskentoja tulee jatkaa.

Yhteenveto

Luonnonsuojeluliitto näkee asetukseen liittyvän monia väärinkäytösten mahdollisuuksia. Sitä voitaisiin kuitenkin myöhemmin kokeilla esittämiemme rajoitusten ja tarkennusten mukaisesti, jos tekeillä olevassa hoitosuunnitelmassa merihylkeiden metsästystä hillitään vastaavasti muualla. Lisäksi hyljekorvausten, hyljeturvallisten pyydysten ja kalastustapojen, hyljekorvausten sekä hyljelaskentojen kehittämistä tulee jatkaa. Luonnonsuojeluliiton mielestä asetuksesta voi päättää vasta seuraavan hallituksen aikana, kun hoitosuunnitelma on tehty.

 

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Tapani Veistola
Toiminnanjohtaja Päivi Lundvall

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Lisätietoja