Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Nielut ylös ja päästöt alas: Näin Suomesta saadaan ilmastoa viilentävä maa vuoteen 2030 mennessä

Luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiastrategian kaavailemilla toimilla Suomen nielut voisivat sitoa enemmän hiiltä kuin päästöt aiheuttavat vuoteen 2030 mennessä. Päästövähennystoimet ja luonnon ilmastoratkaisut odottavat nyt toteuttamista.

Tekstit Otto Bruun, kuvitus Anne Stolt, graafit Liisa Hulkko
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 1/2019

Suomen hiilivarastot

Luonnon nielut nyt yhteensä -27 MtCO2 –> Tavoite 2030: Luonnon nielut yhteensä vähintään –40 MtCO2

Suot – ojittamatta paras: nielua voitaisiin kasvattaa 1,0 Mt/v CO2

Soita on raivattu pelloiksi Suomessa viime vuosina lähes 3 000 hehtaaria vuodessa – eli noin 13 jalkapallokentän laajuinen ala joka päivä. Suopeltojen merkitys ruoantuotannon kannalta on vähäinen, mutta päästöjen kannalta suuri. Soita raivataan eniten Pohjanmaalla, jossa myös suurimmat eläintilat sijaitsevat ja jossa peltoja tarvitaan lannanlevitykseen.

Turpeenkaivuu historiaan: nielua voitaisiin kasvattaa ja päästöjä vähentää yhteensä 7,6 Mt/v CO2

Luonnontilainen suo sitoo hiiltä ilmakehästä Suomen suurimpaan hiilivarastoon. Turpeen kaivuu ojitetuilta soilta aiheuttaa suuret vesistö- ja ilmastohaitat, jonka lisäksi turpeen poltto aiheuttaa kivihiiltä suuremmat päästöt. Turpeenpoltosta aiheutuukin lähes 15 prosenttia Suomen ilmastokuormituksesta.

Soiden suojelu ja ennallistaminen: nielua voitaisiin kasvattaa ja päästöjä vähentää yhteensä 1,5 Mt/v CO2

Soidensuojelu ja ennallistaminen auttavat turvaamaan Suomen suurinta hiilivarastoa. Suomessa on ainakin 25 000 hehtaaria heikkotuottoisia suopeltoja ja 180 000 hehtaaria metsäojitettuja soita, jotka ainakin olisi perusteltua ennallistaa ilmastosyistä. Suojelemalla uhattuja soita laajalla soidensuojeluohjelmalla saadaan lisäksi vähennettyä turpeen hajoamisen päästöjä.

Malttia hakkuisiin: nielua voitaisiin kasvattaa 17,5 Mt/v CO2

Suomessa hakkuut ovat kasvaneet ennätystasolle. Hakkuiden vähentäminen vuosittain vaikkapa 10 miljoonalla kuutiolla lisäisi hiilinielua yli kotimaan liikennesektorin päästöjen verran. Se myös suojelisi monimuotoisuutta ja lisäisi maanomistajille arvokkaan tukkipuun osuutta. Tutkijoiden mukaan maanomistajia pitäisi kannustaa kasvattamaan metsiä ilmastosyistä nykyistä vanhemmiksi. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen on metsäojitetuilla soilla perusteltua, koska näin voidaan välttää kunnostusojitukset ja maanmuokkaus, joista aiheutuu suuret päästöt.

Lyhytikäisistä puutuotteista pitkäikäisiin: nielua voitaisiin kasvattaa 0,9 Mt/v CO2

Suomessa rakennetaan paljon, mutta puurakentamisen osuus on yhä alle 10 %. Jos metsien puuston annettaisiin kasvaa nykyistä vanhemmaksi, metsien hiilivarasto kasvaisi ja samalla saataisiin enemmän rakentamiseen soveltuvaa tukkipuuta. Mikäli puurakentamisen osuutta kasvatettaisiin 20 % nykytasosta suuntaamalla puunkäyttöä lyhytaikäisestä tuotteista pitkäikäisiin, se kasvattaisi rakennusten hiilivarastoa vuodessa 0,5 Mt CO2 ja korvaisi betonirakentamisen päästöjä.

Hiilen sitominen peltomaahan: nielua voitaisiin kasvattaa 1,5 Mt/v CO2

Voiko viljelijä torjua ilmastonmuutosta? Suomessa kokeillaan jälleen viljelykierron ja kasvipeitteisyyden kaltaisia keinoja, jotka suojelisivat ja kasvattaisivat viljelysmaan maaperän hiilivarastoja. Jos keinot saataisiin toimimaan vaikkapa puolella viljelyalasta, voittajiin kuuluisivat ilmaston lisäksi vesistöt ja maaperän eliöstö.

Suomen päästöt

Päästöt nyt yhteensä 56,1 MtCO2 –> Tavoite 2030: Päästöt yhteensä enintään 27 MtCO2

Fossiilisista vapaaksi: päästöjä voitaisiin vähentää 7,6 Mt/v CO2

Tuulivoima on jo halvin sähköntuotantomuoto Pohjoismaissa. Lämpövarastot ja lämpöpumpputeknologiat kehittyvät vauhdilla. Suomessa on siis kaikki edellytykset irtautua fossiilisista polttoaineista lämmön ja sähkön tuotannossa. Kivihiilen osalta päätös on tehty. Pohjoismaiset esimerkit osoittavat, että öljylämmitys voidaan ajaa alas tarvittaessa nopeastikin.

Kestävä ruokavalio ja ruoantuotanto: päästöjä voitaisiin vähentää 7,0 Mt/v CO2

Suomalaisen maatalouden päästöt ovat korkeat (lähes 15 Mt/vuosi) naudanlihan tuotannon ja ojitettujen suopeltojen turpeen hajoamisen vuoksi. Suomalainen lihankulutus onkin ennätystasolla. Siksi lihankulutusta tulee vähentää ja lihantuotannon määrää pienentää. Laadun on korvattava määrä. YK:n terveysjärjestön suositusten mukaan lihankulutusta voisi vähentää neljännekseen nykyisestä. Lihankulutusta pienennetään muuttamalla julkisia hankintoja, haittaveroilla sekä maataloustukia muuttamalla.

Liikenne kestävämmäksi: päästöjä voitaisiin vähentää 8,8 Mt/v CO2

Kevyttä ja julkista liikennettä, erityisesti raideliikennettä, tulee parantaa koko maassa. Esimerkiksi kuntien kävelyn ja pyöräilyn ohjelmien rahoitus tulee varmistaa. Kaupunkialueilla yksityisautoilun määrää voidaan vähentää merkittävästi.  Kun yksityisautoilu vähenee liikennemurroksen myötä, sähkö- ja biokaasuautojen läpimurto auttaa jättämään fossiiliset polttoaineet historiaan. Biopolttoaineilla voi olla rajattu rooli esimerkiksi raskaassa liikenteessä.

Lentoliikenteen kasvavat päästöt laskuun: päästöjä voitaisiin vähentää 5,5 Mt/v CO2*

Kotimaan ja ulkomaan lentoliikenne aiheuttaa noin 5 % kaikista suomalaisten ilmastovaikutuksista – ja päästöt kasvavat 5 % joka vuosi. Lentoliikenteestä voisi aiheutua jopa neljännes Suomen fossiiliperäisistä päästöistä. Lentoliikenteen päästöt tulee saada laskuun ja ensi askel on tähän ympäristöohjaava lentovero ja Etelä-Suomen sisäisten lentojen korvaaminen junaliikenteellä.

* Lentoliikenteen päästövähennyksiä on suhteutettu arvioituun päästömäärään 2030, koska lentoliikenteen päästöt yhä kasvavat nopeasti. Lentoliikenteen osalta on arvioitu sekä suoria että epäsuoria ilmastovaikutuksia.

Kulutuksen päästöt näkyväksi ja laskuun: päästöjä voitaisiin vähentää 6,5 Mt/v CO2

Kun suomalaisten kulutuksen jalanjälkeen lisätään tuontitavaroiden ja poistetaan vientituotteiden kuormitus, ovat päästöt arviolta 34 % suuremmat. Suomalaiset kuluttavat tuotteita, joita tuotetaan kivihiileen nojautuen tai jotka aiheuttavat metsäkatoa tropiikissa. Ylikulutuksen vähentäminen ja kohtuutalous vähentäisivät nopeasti myös tuonnin päästöjä. Päästöjen vähentämiseen vaikkapa kolmanneksella auttaisivat esimerkiksi hiilitullit ja kauppasopimusten solmiminen ilmaston ehdoilla.

Muut päästöt: päästöjä voitaisiin vähentää 6,5 Mt/v CO2

Suomen ilmastopolitiikkaa pitkään jarruttanut teollisuus on ilmoittanut valmiutensa 1,5 asteen mukaiseen politiikkaan. Teollisuuden päästöjen pienentämisen potentiaali on suuri ja kansainvälisesti suunnannäyttäjiä tarvitaan. Merkittäviä päästöjä aiheutuu myös työkoneista ja jätteiden käsittelystä, joiden vähentäminen voi edistyä muun muassa kiertotaloutta edistämällä.

KAKSI TÄRKEINTÄ KEINOA

Haitalliset tuet

Ympäristölle haitallisia fossiilitukia maksetaan Suomessa yli 1,5 miljardin edestä vuodessa muun muassa turpeenpolttajille, maataloudelle ja teollisuudelle. Pariisin ilmastosopimuksessa Suomi sitoutuu suuntaamaan rahavirrat vähähiiliseen kehitykseen. Poistamalla haitalliset tuet energia- ja liikennesektorilta päästövähennystoimenpiteet ja kestävät investoinnit tulevat kannattaviksi. Uuden hallituksen tulee lakkauttaa turpeen verotuki, fossiiliset energiapalautukset ja työsuhdeautojen veroedut ja julkiset hankinnat tulee rajata sähkö- ja biokaasuautoihin. 

Energiansäästö

Energiansäästö on IEA:n mukaan lähivuosien tärkein energiamuoto. Primäärienergiasta hukataan maailmassa yli puolet. Esimerkiksi kiinteistöjen energiansäästöä edistämällä voidaan vähentää merkittävästi fossiilisten polttoaineiden tai biomassojen polttotarvetta. Biomassaa ei riitä tuhlattavaksi liikenteessä tai energiantuotannossa, joten energiansäästöstä kiittää myös metsäluonto.

 

LÄHTEET: Ilmastopaneeli, VTT, Tilastokeskus, SYKE. Päästöarviot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan Suomen kasvihuonepäästö-inventaarioon ja tutkijoiden arvioihin keinojen ilmastovaikutuksista. 

Lue suojeluasiantuntija Otto Bruunin haastattelu

Lue juttu

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija

”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”

Jaa sosiaalisessa mediassa