Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Tavoitteena hiilineutraali Suomi

Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on kiire. Maapallon lämpeneminen pitää pystyä rajoittamaan 1,5 asteeseen. Hyvä uutinen on se, että meillä on keinot tavoitteeseen pääsemiseksi – hiilinieluja pitää kasvattaa ja päästöjä vähentää. Nyt on viimeinen hetki tarttua toimeen.

Teksti Hannu Toivonen, kuva Felix Siivonen, kuvitus Anne Stolt
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 1/2019

Olipa kerran planeetta 149,6 miljoonan kilometrin päässä valovalovoimaisesta tähdestä. Etäisyys oli juuri sopiva: planeetta ei ollut polttavan kuuma eikä jäätävän kylmä. Se oli otollinen elämälle.

Satojen miljoonien vuosien kuluessa tälle pienelle planeetalle kehittyi elämää.

Ensin hyvin yksinkertaista, sitten monimutkaisempaa. Samaan aikaan eloperäisestä aineksesta muodostui maankuoren sisälle hiiltä sen eri muodoissa: öljynä, maakaasuna ja kivihiilenä.

Lopulta yksi lajeista, ihminen, oppi pumppaamaan ja kaivamaan hiiltä ulos maan sisältä ja hyödyntämään sitä. Ihminen poltti parissa sadassa vuodessa satojen miljoonien vuosien aikana varastoituneesta hiilestä valtavia määriä energiaksi ja rakensi sen varaan urbaanin elämänmuotonsa.

Nyt ihminen joutuu uuden muutoksen eteen, kun ilmakehään päätynyt hiilidioksidi jo muuttaa ilmastoa ja mahdollisuuksia nykyisen kaltaiselle elämälle planeetallamme.

Otto Bruun ilmastomarssilla 2018.

”Toiminta luo toivoa”

Maapallon pohjoisella pallonpuoliskolla Helsingin Lauttasaaressa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun laskee pinkan papereita, läppärin ja teekupin pöydälle ja istahtaa neuvotteluhuoneen tuolille. Takana on jälleen yksi kokous ilmastonmuutoksesta. Ratkaisut ovat vaikeita, koska nyt on tulenpalava kiire ja tavoitteet ovat todella kunnianhimoiset.

Viime syksynä hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) julkaisi raporttinsa. Sen mukaan merkittäviä päästövähennyksiä on tehtävä nopeasti ja maapallon lämpeneminen on rajoitettava 1,5 asteeseen. Muuten seuraukset ovat vakavat ja kalliit.

Bruun pohtii, miten yhtälö on ratkaistavissa. Teoriassa se on melko yksinkertaista: hiilidioksidipäästöjä pitää vähentää ja luonnon hiilinieluja kasvattaa, jotta hiiltä saadaan sidottua ilmakehästä takaisin metsiin ja maaperään.

Mutta miten nopeasti ja millä keinoin Suomi pystyy tekemään osuutensa?

Suomen pitäisi vähentää päästöjään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta, jotta se tekisi oman osansa 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi. Vuonna 2017 päästöt olivat 22 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Työtä on siis edessä.

Tämä tarkoittaa, että Suomen olisi luovuttava fossiilisista polttoaineista vuoteen 2035 mennessä ja turpeen sekä kivihiilen poltto pitäisi lopettaa vuoteen 2025 mennessä.

Suomen hiilidioksidipäästöt pitäisi saada negatiivisiksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että hiilinielujen pitää olla silloin suuremmat kuin päästöt.

Tavoitteet ovat kovia, mutta niihin voidaan päästä.

”16-vuotias ilmastoaktivisti Greta Thunberg on sanonut hyvin: toivoa ei ole, vaan toiminta luo toivoa. Se kiteyttää sen, missä olemme nyt. Kaikki edellytykset ja ratkaisut tärkeiden asioiden puolustamiseksi ovat olemassa”, Bruun kertoo.

Suomesta voisi tulla jopa Euroopan ensimmäinen hiilineutraali maa.

”Mikäli hakkuita ei olisi kasvatettu ja suot jätettäisiin rauhaan, Suomen päästöt ja nielut vastaisivat toisiaan jo lähivuosina.”

Suomen nykyinen hallitus on sanonut ottavansa ilmastonmuutoksen torjunnan vakavasti. Teot eivät kuitenkaan puhu sen puolesta. Hallitus on esittänyt, että Suomen pitäisi olla hiilineutraali vasta vuonna 2045.

Hallituksen tavoite linjautuu EU:n tämän hetken ilmastotavoitteisiin, jotka eivät riitä likimainkaan 1,5 asteeseen – eivät edes kahteen asteeseen. EU:n nykyinen ilmastopolitiikka vie maailmaa kohti kolmen asteen lämpenemistä, mikä tarkoittaisi Suomessa noin kuuden asteen lämpenemistä. Hyvä uutinen on se, että EU on tarkístamassa ilmastotavoitteitaan, samoin Suomi.

”EU:n nykyiset tavoitteet ovat täysin riittämättömät – suorastaan todellisuuspakoiset. Tätä polkua seuraamalla Suomen ilmastopolitiikka tuomitsee osaltaan maapallon ekosysteemit kriisiin”, Bruun sanoo.

Mitä Suomessa siis pitäisi tehdä?

Turpeessa 5 000 miljoonaa tonnia hiiltä

Suomen maaperään ei ole kerääntynyt fossiilisia polttoaineita, hiiltä ja öljyä. Suomella on silti valtavat hiilivarastot: metsämme ja suomme.

Etenkin suot ovat massiivisia hiilivarastoja – ne ovat ikään kuin Suomen öljyvarannot.

”Soiden turpeeseen on varastoitunut 5 000 miljoona tonnia hiiltä. Se vastaa yli 300 vuotta Suomen nykypäästöjä.”

Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurin kysymys onkin se, mitä tapahtuu hiilimäärälle, joka on maankuoressa fossiilisina ja toisaalta esimerkiksi meillä Suomessa soiden turpeena sekä metsissä ja maaperässä.

”Siellä on niin paljon hiiltä, että jos se poltetaan, elinkelpoiset olosuhteet tuhotaan maan päältä.”

Hiili ei ole ainoastaan varastoitunut maankuoreen, vaan se kiertää. Sitä vapautuu jatkuvasti ilmaan muun muassa eloperäisen aineksen mädäntyessä ja lahotessa. Ilmasta hiilidioksidia sitoutuu metsiin.

Trooppisten metsien rooli maapallon keuhkoina on hyvin tunnettu. Myös pohjoisen metsät tekevät korvaamatonta työtä. Arvioiden mukaan metsät sitovat yli 40 prosenttia Suomen vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä.

”Metsien roolia pitää arvostaa. Metsät hillitsevät ilmastonmuutosta. Ne antavat meille lisäaikaa viedä läpi muutoksia yhteiskunnassa ja parantaa tilannetta.”

Sipilän hallitus ei ole ymmärtänyt tätä metsien arvoa. Se on lisännyt vuotuisia hakkuita lähes 25 prosentilla.

”Hakkuiden lisääminen on lyhytnäköistä, erittäin lyhytnäköistä toimintaa.”

Turhia tukia ilmastonmuutokselle

Hiilen ja hapen kemiallinen reaktio, jossa vapautuu energiaa ja hiilidioksidia, on luikerrellut tiensä tehtaiden polttouunien kautta myös talouselämän ja politiikan keskiöön. Siellä se ohjailee päätöksiä ja rahavirtoja.

Esimerkiksi turvetuotanto saa tämän vuoden budjetista 189 miljoonaa euroa.

Myös fossiilisten polttoaineiden käyttöä Suomen hallitus tukee vuosittain yli miljardilla eurolla.

”Nämä ovat kaikkein hölmöimpiä tukia. Rahavirrat pitäisi ohjata kestävään kehitykseen, eikä kannustaa veroratkaisuin fossiilisten polttoaineiden käyttöön”, Bruun selventää.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä fossiilisia polttoaineita on alettu korvata uusiutuvilla energiamuodoilla, kuten tuulivoimalla, aurinkoenergialla ja maalämmöllä.

Mikään energia ei ole kuitenkaan täysin päästötöntä, muistuttaa suojeluasiantuntija.

”Energian säästäminen on ilmastonmuutoksen torjunnassa tärkein yksittäinen keino.”

Bruun haluaa myös muistuttaa yhdestä ilmastokeskustelun suuresta paradoksista. Siitä, että samalla, kun päästöjä on on saatu vähenemään yhteiskunnan eri osa-alueilla, kulutus on jatkanut kasvuaan.

”Tämä näkyy esimerkiksi liikenteessä: autot ovat tehostuneet, mutta vastaavasti jokainen autoilija ajaa keskimäärin joka vuosi hieman enemmän. Samalla kun tuodaan hyviä vaihtoehtoja vanhojen tilalle, pitäisi pystyä luopumaan joistain hyödykkeistä tai siitä energiankäytöstä, joka on ongelman taustalla.”

Sama kuvio toistuu lihansyönnissä. Kauppojen hyllyille on tullut uusia kasviproteiiniin perustuvia vaihtoehtoja, mutta silti lihan kokonaiskulutus jatkaa kasvuaan.

Kaikki on pidettävä mukana

Hiili on raivannut tiensä päättäjien kabinetteihin ja istuntosaleihin. Ja sinne se on myös jäänyt. Se voidaan kuitenkin karistaa sieltä ulos – muualtakin kuin piipun kautta polttamalla.

Tässä ulosheittäjän roolissa päättäjillä on suuri vastuu. Suomessa käydään eduskuntavaalit 14. huhtikuuta, ja seuraavalla hallituksella on vastuullinen tehtävä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

”Nyt tarvitaan poliitikoilta päättäväisiä ja nopeita toimia, joilla Suomesta rakennetaan kestävä yhteiskunta. Meidän on voitava osoittaa, että fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta on toteutettavissa.”

Muutos kohti vähähiilistä yhteiskuntaa ei ole kuitenkaan helppo ja yksinkertainen. Se on nähty jo maailmallakin, jossa ihmiset ovat haastaneet ilmastopolitiikkaa. Ranskassa vastustettiin dieselveroa ja Yhdysvalloissa ilmastonmuutoksesta kiistellään.

Poliitikoilta vaaditaankin nyt Bruunin mukaan toimia, jotta kaikki pysyvät käänteessä mukana.

”Niille, joille muutos tuottaa kohtuuttomia kustannuksia, pitää tarjota keino, jolla hekin voivat olla mukana rakentamassa vähäpäästöistä Suomea.”

Bruun kertoo, että Suomessa erityistä tukea saattavat tarvita esimerkiksi turvetuotantoalueet, kun turpeen poltosta luovutaan.

EU:n pitää kääntää kurssinsa

Myös EU voi olla merkittävä toimija ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tähän mennessä se ei ole täyttänyt sille varattuja suuria saappaita. Ennemminkin se on talsinut tähän asti melko huolettoman oloisesti kesäisissä lipposissa.

EU:n pitää kiristää selvästi tavoitteitaan. Pelkät tavoitteet eivät kuitenkaan riitä: tarvitaan konkreettisia toimia.

Vaikka EU luopuisi kivihiilen poltosta, sillä on pitkä matka todelliseen hiilineutraaliuteen. Hiiltä on nimittäin piilossa. Sitä ei ehkä tulevaisuudessa tuprua puolalaisesta tai saksalaisesta tehtaanpiipusta, mutta jos unioniin tuodaan tuotteita, joiden valmistus perustuu kivihiilellä tuotettuun energiaan, EU:n hiilineutraalius on vain silmänlumetta.

”Meidän pitää löytää tapa, jolla sanotaan, että jos haluat käydä kauppaa EU:n kanssa, sinun täytyy suuntautua kohti vähähiilistä yhteiskuntaa”, Bruun sanoo.

Kansalaisilla onkin jälleen erinomainen tilaisuus vaikuttaa EU:n linjaan äänestämällä europarlamenttivaaleissa 26. toukokuuta.

Sadut alkavat yleensä olipa kerran. Tämä ei ole kuitenkaan satu.

Tämä tositarina voisi loppua tässä vaiheessa: Olipa kerran pieni planeetta ja siellä pieni maa nimeltään Suomi. Se osoittautuu ilmastotyössä paljon fyysistä kokoaan suuremmaksi toimijaksi ja näyttää esimerkkiä, kuinka 1,5 asteen tavoitteeseen päästään.

Tähän Suomella tulee oivallinen tilaisuus 1. heinäkuuta 2019 alkaen, kun Suomi aloittaa puolivuotiskautensa EU:n puheenjohtajamaana.

 

Lue, miten Suomesta saadaan hiilineutraali maa vuoteen 2030 mennessä. Nielut ylös ja päästöt alas!

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija

”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”

Jaa sosiaalisessa mediassa