Yhdessä vieraslajeja vastaan

Vieraslajit ovat yksi luontoon kohdistuvista uhista, joka meidän on torjuttava – elinympäristöjen häviämisen ja ilmastonmuutoksen rinnalla. Vieraslajit syrjäyttävät  alkuperäisiä lajeja ja voivat vaikuttaa kokonaisten ekosysteemien toimintaan. Nyt niiden torjumiseen on ryhdytty toden teolla.

VieKas LIFE -hanke torjuu vieraskasveja Suomesta. Samalla lisätään tietoa, käynnistetään laajaa kansalaistoimintaa ja luodaan torjuntatyölle jatkuvuutta. Hankkeessa on jo alusta pitäen mukana kansalaisjärjestöjä, kaupunkeja ja valtion virastoja. Tavoitteena on pitkäaikainen, laaja ja sitouttava kansalaistoiminta.

Jättiputki, jättipalsami – jättiurakka?

Vieraslajeissa on petollisen viehättäviä kasveja kuten purppuranpunainen jättipalsami ja mahtava jättiputki. Niitä aiotaan vähentää ja vesistöjä valtaavasta keltamajavankaalista päästä eroon kokonaan. Ne kaikki on aikoinaan tuotu meille koristeeksi.

Jättiputkien hallussapito on kiellettyä, ja maanomistaja on velvollinen hävittämään ne tontiltaan. Kitkemiseen tarvitaan suojavarusteet, sillä jättiputki voi aiheuttaa palovamman kaltaisen ihottuman. Juuret on kaivettava maasta ja työ on toistettava vuosia ennen kuin siemenpankki on tyhjä.

Jättipalsami on kiitollisempi talkoitten kohde. Sillä on hennot juuret, jotka irtoavat kevyellä nyppäisyllä puronvarren mullasta. Sen siemenet säilyvät itämiskelpoisena maassa vain pari vuotta, joten kolmannen kesän talkoiden päätteeksi voidaan jo kilistellä maljoja onnistumiselle.

Jämsässä tapahtuu

Jämsän kaupunki on yrittänyt päästä eroon jättipalsamista, mutta kaupungin omat resurssit eivät tähän työhön riitä. Jämsänseudun Luonnonystävät on useina vuosina kitkenyt talkoilla lupiinia ja jättipalsamia. Yhdistys vinkkasi kaupunginpuutarhuri Raisa Heinolle VieKas-hankkeesta ja ehdotti yhteistyötä. Kaupunki otti tarjouksen ilolla vastaan, ja niin sovittiin viiden vuoden hankeyhteistyöstä.

Talkookohde oli heti tiedossa.

”Pispalassa Jämsänjoen läheisyydessä tehtiin harvennushakkuu, jonka myötä alueelle röyhähti valtava jättipalsamikasvusto”, kertoo Jämsänseudun Luonnonystävien aktiivi Sari Jussila.

”Vesistön varrella kasvusto on vaaraksi levittää siemeniä jokea pitkin alapuolisille alueille. Siellä on jo aiempina vuosina talkoilla kitketty jättipalsamia.”

Yhdistys haluaa saada asukkaat kiinnostumaan oman ympäristön hoidosta. Tämän lisäksi selvitetään lähialueen muut jättipalsamiesiintymät ja
alueiden maanomistajat yhdessä kaupungin kanssa.

Joukkovoimaa ja monta konstia

Vieraslajien kitkeminen on myös yhdessä oloa, luontoliikuntaa ja yhteen hiileen puhaltamista. VieKas-hankkeessa luodaan kansalaistiedettä ja toimitaan luonnon ja oman hyvinvoinnin puolesta. Yhdessä järjestöjen ja kuntien kanssa järjestetään koulutuksia, joissa tutustutaan vieraskasveihin, niiden hävittämiseen sekä Luonnontieteellisen museon kehittämään vieraslajien ilmoitustyökaluun.

Vieraskasveja torjutaan pääasiassa mekaanisesti. Jyväskylässä jättipalsamin hävittämisessä auttavat myös lampaat. Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan löytyisikö jättiputken torjunnan avuksi sopivaa biohajoavaa ainetta.

Vieraskasveja pihoilta luontoon levittävät siemeniä syövät eläimet, mutta useimmiten ihmiset – tahtomattaan. Monet puutarhaliikkeissä myytävistä tutuista koristekasveista ovat haitallisia vieraslajeja. Pihaa siistittäessä puutarhajätettä ei pitäisi kipata metsän puolelle. Puutarhamartat vievät tästä tietoa harrastajille ja Luonto-Liiton vieraslajilähettiläät kouluihin.

Katsotaanpa kristallipalloon. Vuonna 2024 tilanne Suomen vieraskasvien suhteen on jo parempi.  Suuren talkoojoukon luontokontakti on siinä sivussa vahvistunut, kynnet ovat pysyvästi mullassa. Kansalaisten ja järjestöjen yhteistyöverkosto on edelleen olemassa. Mihin sen voimaa voidaankaan käyttää, mihin sitä eniten tarvitaan? Ennallistetaanko soita? Jotain muuta? Show must go on!

Kiinnostuitko? Ota yhtyettä: VieKas LIFE -hankkeen asiantuntija Markus Seppälä, markus.seppala@sll.fi.