Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Hakkaa päälle, Suomen poika

Jos metsä kasvaa Suomessa niin hyvin kuin metsätalouden edustajat ja poliitikot mainostavat, niin miksi pitää hakata vanhoja metsiä? Ne ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä”, kirjoittaa päätoimittaja Matti Nieminen Luonnonsuojelija-lehden pääkirjoituksessa.

Teksti Matti Nieminen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 4/2017

Hiuspehko suittuna liukuu saliin mallioppilas, hakkapeliittojen jälkeläinen.

Miltei maan äärestä, Suomesta, karauttivat aikanaan hakkapeliitat Euroopan tantereille. He olivat kauhua synnyttäviä, sitkeitä sotureita. Taistelivat oudolla tavalla hiljaa, ilman jatkuvaa mesoamista. Välillä kajahti ”Hakkaa päälle”, siitä joukkojen nimikin.

Nyt on isketty taas Euroopassa. Suomi, maailman kilpailukykyisimpiä maita, on lobannut Eurooppaa ajatuksenaan, että Suomelta ei pidä vaatia hiilen sidontaa, ilmastonmuutoksen nimissä. Meidän tulee saada hakata metsiämme enemmän, selvästi enemmän. Suomea ei pidä kurittaa, varsinkaan Ruotsiin verrattuna.

Pääministeri Juha Sipilä ajaa tätä. Useat suomalaiset mepit samoin. Ja tämän eurooppalaisen projektin keskiössä on Suomen ympäristöministeri, keskustan Kimmo Tiilikainen. Hän on ottanut oppimestarin roolia Euroopassa ja pyrkinyt yhdessä muiden metsäisten maiden ministerien kanssa kääntämään päitä.

Tehdään yksi asia selväksi: keskustapuolueesta ei varmasti pätevämpää ympäristöministeriä löydy kuin Tiilikainen. Hän on luonnonystävä, taitava poliitikko ja ihmisystävällinen karjalainen. Löytyy osaamista ja akateeminen koulutus metsänhoitoon. Ympäristöjärjestöjen tuntemusta. Lintumies.

Meillä ei ole aikaa odottaa. Hiiltä ei pidä nyt vapauttaa ilmaan, jonne se päätyy lisääntyvien hakkuiden seurauksena.

On vaikea käsittää, että hän on ottanut asian niin omakseen. Siis ajatuksen, että ilmastonmuutosta hillitään parhaiten, kun pidetään metsiä tehokkaassa talouskäytössä. Hakkuiden jälkeen, muutaman kymmenen vuoden kuluttua, nuoret metsät kasvavat kohisten ja sitovat hiiltä ilmasta – ja tilanne korjaantuu.

En usko. Meillä ei ole aikaa odottaa. Hiiltä ei pidä nyt vapauttaa ilmaan, jonne se päätyy lisääntyvien hakkuiden seurauksena. Näin emme torju ilmastonmuutosta. Emme Suomessa emmekä maailmalla, jossa Tiilikaisen neuvottelemia ratkaisuja myös sovelletaan. Metsien ilmastokeskustelussa pieni Suomi on kokoaan suurempi.

Vanhoihin metsiin on myös sitoutunut hiiltä enemmän kuin talousmetsiin. Ekologian professori Janne Kotiaho on huomauttanut, että viimeisen 15 vuoden aikana metsätalousmailla yli 160-vuotiaista metsistä on hakattu pois 40 prosenttia.

Jos metsä kasvaa Suomessa niin hyvin kuin metsätalouden edustajat ja poliitikot mainostavat, niin miksi pitää hakata vanhoja metsiä? Ne ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä.

Vallitsevaan metsätalouden tapaan liittyy myös muita ilmasto-ongelmia. Dosentti Heikki Simola Itä-Suomen yliopistosta osoitti, että hakkuiden jälkeiset maanmuokkaukset vielä pahentavat tilannetta. Hiilivarastot vuotavat ilmaan.

Hallituksen hellimä puurakentaminen on mainio asia, mutta vielä marginaalista. Alle 15 prosenttia hakatusta puusta käytetään rakennusten kaltaisiin pitkäikäisiin tuotteisiin. Loput päätyvät takaisin ilmakehään parissa vuodessa. Isossa kuvassa Äänekosken uusi biotehdaskin on ainoastaan sellutehdas lisäherkuilla.

Meidän ei tule hakata toivoa, ilmastonmuutos ei odota. Luonnonsuojeluliiton ensi vuoden toiminnassa keskeisenä teemana ovat metsät.

Matti Nieminen, 30.11.2017

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity

”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”

Jaa sosiaalisessa mediassa