Sierilän luontotiedot katosivat

Sierilän voimalaitoksen allasalueella elää monia uhanalaisia eliölajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai edes heikentäminen on erikseen kielletty EU:n direktiivillä. Lajien suoja on Suomessa saatettu voimaan luonnonsuojelulailla. Tällaisia Sierilän alueella esiintyviä lajeja ovat muun muassa kirjojokikorento ja saukko.

Heikentämiskielto ei ole täysin aukoton, sillä alueellinen ELY-keskus voi myöntää siitä poikkeuksen. Kielto on kuitenkin niin vahva, ettei edes hankkeelle myönnetty lupa riitä kumoamaan sitä. Töitä ei voi aloittaa ilman poikkeuslupaa.

Ympäristöjärjestöissä hämmästyttiin korkeimman hallinto-oikeuden Sierilä-päätökseen kirjattua väitettä, että voimalaitoksen vaikutusalueella ei esiinny, asiakirjojen mukaan, saukkoa tai kirjojokikorentoa. Juuri näistä lajeista on Lapin ELY-keskukselle ilmoitettu jo kymmenisen vuotta sitten.

Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF ja Luonto-Liitto kirjelmöivät kesäkuussa ELY:lle ihmetellen, mihin luontotiedot olivat kadonneet. Heinäkuussa ne saivat Lapin ELY-keskuksen vastauksen, jossa järjestöjä pyydettiin toimittamaan tietonsa.

Mihin ELY:lle toimitetut tiedot ovat kadonneet?

”En tunnista, että tietoja olisi kadonnut”, Lapin ELY-keskuksen johtaja Timo Jokelainen vastaa.

Ympäristöjärjestöillä on kansalaisilta on tarkat selostukset siitä, miten tiedot on toimitettu ja kuinka tiettyjä alueen osia on kehotettu tutkimaan.

”En pysty vastaamaan, koska en tiedä, miten tiedot on käsitelty”, Jokelainen toteaa.

Kirjojokikorennosta tietoa

”Asumme kuusi kilometriä alueelle havitellun voimalaitoksen alapuolella. Siellä kirjojokikorentoja lentää yleisesti”, matkailuyrittäjä ja luontoharrastaja Antti Pekki kertoo.

Ensimmäisen kerran hän vei ELY-keskukselle tiedon kirjojokikorennon esiintymisestä kesällä 2008. Pekki kertoo, että sopi tapaamisesta ensin puhelimitse ja meni sitten virastolle.

”Luovutin ylitarkastajalle valokuvan kirjojokikorennosta sekä paikkatiedot. Hän vakuutti, että tiedot ehtivät vielä mukaan vesioikeuskäsittelyyn.”

Lapin ELY-keskuksen kirjeessä selitetään viraston virkamiehen etsineen vuonna 2008 kirjojokikorentoja hankkeen vaikutusalueelta, mutta niitä ei löytynyt – asiaa auttoi, että etsintä tehtiin aikana, jolloin korennot eivät lennä.

Kemijoki Oy:stä taas oli ilmoitettu viranomaisille, ettei korentoselvityksiä oltu tehty, koska liki kymmenen vuoden takainen selvitys oli kuulemma riittävä.

ELY-keskus ilmoittaa, että selvitys oli myös KHO:n käytettävissä, mikä on muutoin totta, paitsi ettei tekemättömiä selvityksiä pysty esittämään. Korennot kuitenkin lentelevät joella edelleen, niistä on havaintoja vuosittain.

”Hankalia havaintoja uhanalaisista lajeista ei tule, kun ei selvitetä”, kuittaa Antti Pekki.

Saukkoa kehotettiin tutkimaan

Toinen viranomaisilta tyystin kateissa oleva laji on saukko. ELY valittaa, että ”Luonnonvarakeskuksella ei ollut hankkeen lupakäsittelyn aikana tiedossa saukkojen pesiä eikä myöskään kansalaisilta tai luonnonsuojelujärjestöiltä ole tullut tietoja saukkojen pesistä tai poikueista, minkä vuoksi ELY-keskuksella ei ollut syytä olettaa, että hankealueella olisi ollut saukon lisääntymispaikka”.

Toisaalta ELY-keskus myöntää saaneensa kansalaisilta tiedon saukosta jo vuonna ”2008, jolloin toimitettiin kaksi valokuvaa saukon jäljistä lumisella jäällä”. Silti ELY-keskus ei pitänyt saukon esiintymistä alueella todennäköisenä.

”Saukko on talvisin lähes viikoittainen vieras alueen sulapaikoilla. Lähetin niistä kuvia samaiselle ylitarkastajalle. Soitin perään ja kysyin, eikö kannattaisi tutkia suunnitellun voimalaitoksen yläpuoliset alueet. Siellähän ovat kosket, jotka ovat sulapaikkoja. Nyt he sitten väittävät, ettei saukkoja ole”, Antti Pekki hämmästelee.

Kirjeessään ELY-keskus valittelee pesien löytämisen vaikeutta ja pyytää ympäristöjärjestöiltä tarkkoja tietoja saukon esiintymispaikoista sekä videonauhoja havaituista saukoista, joissa suurella varmuudella näkyy emo poikasineen.

”Julkiset videot löytyvät Facebook-sivuiltani”, Pekki toteaa.

Vanha helmi

On mahdollista, että eläinkuntamme nestori, yli satavuotiaaksi elävä jokihelmisimpukka eli raakku piileskelee myllerrettäväksi havitellulle jokiosuudelle laskevissa sivujoissa. Vaikka voimalaitokset ovat muuttaneet Kemijoen vesistöä suuresti, sieltä on löydetty useita raakkujen populaatioita.

Luontojärjestöt ovat kysyneet esiintymien tutkimista, sillä se edellyttäisi sukelluksia.

ELY:n mukaan Kemijoen pääuomasta ei ole tiedossa yhtään jokihelmisimpukkaesiintymää tai kuorilöydöstä, ja siksi hakijalta ei ole edellytetty raakkusukelluksia.

Raakun lisääntyminen on riippuvainen lohikaloista, ja ELY puolustaa tutkimatta jättämistä myös sillä, ettei Kemijoen voimalaitoksissa toistaiseksi ole toimivia lohiportaita.

Lisää uhanalaisia löytyy

Kemijoki Oy:n luontoselvitykset ovat 20 vuoden takaa, eikä niiden taso tyydytä.

”Kemijoki Oy:n teettämät linnustoselvitykset ovat täysin puutteelliset, niissä ei ole tarkasteltu juuri muuta kuin törmäpääskyjä”, sanoo Pekki, joka toimii myös Lapin lintutieteellisessä yhdistyksessä.

Sierilän rantatörmissä arvioidaan pesivän vähintään 1500 törmäpääskyparia. Se on tavattoman suuri osuus voimakkaasti taantuneen lajin koko Suomen kannasta. Neljä prosenttia, laski KHO.

Luonnonsuojeluliitto on teettänyt tänä kesänä suunnitellun voimalaitoksen vaikutusalueella tutkimuksia. Tätä kirjoitettaessa ne ovat vielä kesken, mutta nyt jo tiedetään, että alueelta on löydetty useita muitakin uhanalaisia lajeja, jotka on jätetty selvittämättä.

Siellä on esimerkiksi iso lapinleinikkien esiintymä, joka on jäämässä veden alle. Lapinleinikki on samanlainen direktiivilaji kuin kirjojokikorento ja edellyttää poikkeuslupaa.

”Luonnonsuojelujärjestöt tulevat kyllä vastaamaan ELY-keskuksen tietopyyntöön, mutta samalla hieman ihmettelemme, miksi nämä selvitykset ovat jäämässä meidän vastuullemme. Niiden tekeminen on hakijan, siis Kemijoki Oy:n, velvollisuus”, ihmettelee Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall.

Mitä ELY-keskus aikoo uusia uhanalaisia lajeja koskevilla tiedoilla tehdä?

”Otamme tiedot vastaan ja tarvittaessa voidaan suorittaa toimenpiteitä”, Timo Jokelainen vastaa.