Jättipalsamia torjutaan talkoilla eri puolilla Vantaata

Jättipalsamia torjutaan tänä kesänä talkoilla eri puolilla Vantaata.  Suurin osa SLL Vantaan talkoista järjestetään Vaaralassa, mutta talkoita on myös Mätäojalla, Varistossa ja Kuusijärvellä. Myös Vantaan kaupungin purotalkkarit ja lähiluonto-oppaat järjestävät jättipalsamitalkoita. Nämä talkoot löydät Vantaan tapahtumakalenterista. Jättipalsamin kitkeminen on sikäli kiitollista hommaa, että kasvi irtoaa maasta helposti ja työnsä jäljen näkee nopeasti. 

Kauden ensimmäiset jättipalsamitalkoot pidetään tiistaina 27. 5. klo 18 alkaen Vaaralassa. Kaikkien talkoiden ajankohdat ja tarkemmat tiedot löydät verkkosivujemme tapahtumakalenterista. Tervetuloa mukaan talkoisiin! 
  

Mikä on jättipalsami ja miksi sitä pitää torjua?

Jättipalsami on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Jotta näkisimme vastaisuudessakin kotoperäistä kasvikunnan monimuotoisuutta sekä perhosia ja monia tärkeitä pölyttäjiä, on vieraslajien leviäminen estettävä. 

Tunnistaminen

Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on kotoisin Himalajan vuoristoalueilta. Se on yksivuotinen mehevävartinen ruoho, keskimitaltaan noin 1,5 metriä. Se kukkii valkoisen ja vaaleanpunaisen eri sävyissä. Jättipalsami on kosteiden ja rehevien kasvupaikkojen valloittaja.  
 
Jättipalsamin saattaa sekoittaa alkuperäislajistoomme lukeutuvaan lehtopalsamiin, mutta myös vierasperäisiin lännenpalsamiin ja rikkapalsamiin. Kukat ovat näissä muissa palsameissa selkeästi eri väriset, keltaiset tai oranssit, mutta ennen kukintaa tunnistuksessa joutuu turvautumaan lehtien vertailuun. 

Lisääntyminen

Jättipalsami leviää vain siemenistä, joita voi yhdestä kasvista singota 4000 kappaletta, seitsemänkin metrin päähän. Sopivalla kasvupaikalla siementen on havaittu säilyvän maaperässä itämiskykyisinä jopa neljän vuoden ajan. 

Kasvupaikat

Alun perin jättipalsamia on tuotu Suomeen puutarhakasviksi.  Pihoilta se kulkeutui siementen sinkauttelun lisäksi puutarhajätteen seassa ympäröivään luontoon. Jättipalsami kukoistaa valitettavasti myös metsäisemmissä ympäristöissä sekä liikenneväylien pientareilla ja ojissa. Nykyään se leviää koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Jättipalsami yksipuolistaa kasvillisuutta

Kostean paikan kasvina jättipalsami leviää vauhdikkaasti joki- ja puronvarsia myöten. Sen siemenet kelluvat ja voivat siten levitä virtavesien mukana kauas. 
 
Jättipalsamin laajat kasvustot vievät tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Jättipalsamin on havaittu tukahduttavan jopa puuntaimia. Matalammat kasvit eivät menesty jättipalsamin seassa valon vähyyden vuoksi, jolloin kasvillisuus yksipuolistuu voimakkaasti. Tämä koituu pölyttäjien tappioksi, kun siitepölyä on tarjolla vain jättipalsamin kukinta-aikaan. Suurilla, näyttävillä kukillaan jättipalsami myös kilpailee pölyttäjistä tehokkaasti. Jättipalsamia esiintyy myös luonnonsuojelualueilla sekä uhanalaisten kasvien kasvupaikoilla. 

Muutos maanpinnan mikroilmastossa ja maaperässä

Jättipalsamikasvuston korkea ja runsas lehvästö varjostaa voimakkaasti. Kasvualustan lisääntyneen varjoisuuden seurauksena lämpötila maan pinnalla alenee useita asteita, kosteuden samaan aikaan kasvaessa jopa 18 prosenttia. Tämä vaikuttaa moniin eliölajeihin: muun muassa kotiloiden määrä saattaa kasvaa ja kotilolajeissa korostuvat suurta kosteutta sietävät lajit. Tällaiset muutokset mikroilmastossa maan pinnalla tuntuvat myöskin maan alla. Muutokset vaikuttavat ekosysteemin kautta selkärangattomien eläinten määrään ja monimuotoisuuteen. Esimerkiksi kotiloiden yhteisön muutokset vaikuttavat monin tavoin muihin lajeihin ja siten muun muassa metsien maatumisprosesseihin. 

Vesialueet altistuvat eroosiolle ja kalakannat pienenevät

Yksivuotisen jättipalsamin hento juuristo ei sido maata samoin kuin monivuotinen kasvillisuus. Kun jättipalsami syrjäyttää jokivarsikosteikkojen alkuperäiskasvillisuutta, joenpenkat ovat alttiita eroosiolle. Maa-aines, joka eroosion ja sadevesien myötä päätyy vesistöihin, uhkaa esimerkiksi taimenten kutusoraikkoja ja kuoriutuvia kalanpoikasia. 

Jättipalsamin torjuntakeinot

Jättipalsamin torjunta kannattaa aloittaa ennen siementen kypsymistä. Jättipalsami on helppo kitkeä hennon juuristonsa ansiosta, eikä erityisiä suojavarusteita tarvita. Jos hävitettävänä on laaja esiintymä, kätevämpää voi olla niittää se useampaan kertaan kesän aikana. Torjuntatalkoot kannattaa toteuttaa 2 – 3 kertaa kesässä ja työ on toistettava useita vuosia peräkkäin. Vesialueilla torjunta on paras aloittaa yläjuoksulta. 

Jokaisella on velvollisuus ehkäistä jättipalsamin leviämistä. Jättipalsamia ei saa kasvattaa, myydä, ostaa eikä käsitellä siten, että se pääsee leviämään ympäristöön.  Jo syntyneitä jättipalsamikasvustoja voidaan hävittää esimerkiksi taloyhtiön talkoovoimin.  
 
Tietoa vieraslajeista:
https://vieraslajit.fi/