Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Vantaan yhdistys

Vantaa
Navigaatio päälle/pois

Harrasta lepakoita Vantaan yössä

Vesisiippa Vantaan Kuusijärvellä syyskuussa 2018. Kuva: Ahti Terhemaa

Lepakoiden ystävien talven kestänyt odotus päättyy, kun kevään lämpö herättelee lepakot horroksestaan. Näihin aidosti lentokykyisiin nisäkkäsiin voi Vantaalla tutustua helposti ohjatuilla lepakkoretkillä. Ensi kesänä Vantaalla myös kartoitetaan harrastajien tekemiä lepakkohavaintoja. Kerro sinäkin omasi – kaikki havainnot lepakoista ovat arvokkaita!

Lepakoita on maailmassa reilusti yli 1200 lajia eli reilu viidennes maailman nisäkäslajeista on lepakoita. Suomessa on tavattu yhteensä 13 lepakkolajia, jotka kaikki ovat hyönteissyöjiä. Näistä viisi lajia elelee yleisesti maamme etelä- ja keskiosissa, loput ovat harvinaisempia tai satunnaisvierailijoita.

Vantaan yleisin lepakkolaji on pohjanlepakko, joka on myös Suomen yleisin lepakkolaji. Niitä löytyy lähes kaikkialta Vantaalta. Lepakkokartoitusten perusteella Vantaan yössä lentelee seuraavaksi eniten viiksisiippoja (viiksisiippa/isoviiksisiippa) – näiden ohittaessa määrässä jopa vesisiipan, jota tavataan muutoin hyvin yleisesti eteläisessä Suomessa. Tämän ymmärtää kun katsoo Vantaan karttaa. Vesisiipoille mieleisiä vesistöjä on Vantaalla vähän. Kuusijärven yllä vesisiippoja kuitenkin voi nähdä lentelemässä kesäisin harva se yö.

Myös harvinaisemman lepakon, kuten pikkulepakon tai vaikka isokorvaisen korvayökön voi kohdata hyvällä tuurilla. Varsinkin Hämeenkylän, Hämevaaran ja Linnaisten alueet sekä Seutula ovat kelpoja lepakkoalueita, joilta löytyy useampia lepakkolajeja.

Suomen – ja Vantaan – yleisin lepakko, pohjanlepakko päiväpiilossaan lepakkopöntössä Paraisilla 2017. Kuva: Tom Ahlström.

Pönttötalkoita ja lepakkoretkiä

Lepakoista innostunut pääsee Vantaalla hyvin harrastuksen alkuun. Vantaan paikallisyhdistyksessä toimii aktiivinen lepakkoryhmä, joka järjestää muun muassa lepakkoseminaareja sekä ohjattuja lepakkoretkiä. Keväisissä pönttötalkoissa voi linnunpönttöjen ja ötökkähotellien lisäksi nikkaroida myös lepakkopönttöjä.

Lepakkoretket sijoittuvat iltaan, sillä päivät lepakot viettävät päiväpiilojen suojissa.

Kun aurinko alkaa laskea ja ilta jo hämärtyy, lähtevät lepakot liikkeelle. Syöksähdellessään taiturimaisesti ilmassa lepakot nappaavat kaikuluotaintaan hyödyntäen hyönteisiä kitaansa. Lepakot yleensä myös syövät saaliinsa lennossa.

Lepakoiden saalistuslennot ovat hienoa katseltavaa ja ohjatuilla lepakkoretkillä saa aimo annoksen tietoa näistä vielä melko salaperäisistä otuksista. Tulevista lepakkoretkistä tiedotetaan yhdistyksen verkkosivuilla, joten sivuja kannattaa seurata aktiivisesti. Lepakkoretket sijoittuvat usein elokuulle, sillä silloin hämärä laskeutuu retkiystävällisempään kellonaikaan.

Näin bongaat lepakoita

Jos ei pääse ohjatulle lepakkoretkelle, niin lepakoita voi ihastella itsekseenkin puistoissa tai lampien lähettyvillä. Hyviä paikkoja ovat esimerkiksi Hämeenkylän kartanon ympäristö, jo aiemmin mainittu Kuusijärvi sekä Vaaralan lammet. Lepakoita voi nähdä vaikka lyhtypylväiden lähistöllä. Valo houkuttelee hyönteisiä, jotka puolestaan houkuttelevat lepakoita.

Uuden ulottuvuuden lepakoiden havainnointiin antavat ns. lepakkodetektorit, Detektorit ovat yliäänitunnistimia, joilla voidaan kuunnella lepakoiden päästämiä kaikuluotausääniä. Niiden avulla lepakoita voidaan havainnoida myös hyvin hämärässä paikassa. Ohjatuilla lepakkoretkillä on aina detektori mukana, joten myös lepakoiden ääniä pääsee kuulemaan!

Lepakoiden päiväpiiloja voi etsiä rakennusten ullakoilta, ulkorakennuksista, kolopuista, silloista ja monesta muustakin paikasta. Jos lepakoita löytyy, voi niistä ottaa kuvan määrittämistä varten.

Talvella kannattaa tarkistaa lähitienoon kellarit ja luolat. Lepakoiden talvehtimisesta tiedetään vielä varsin vähän, joten myös havainnot horrostamispaikoista ovat erittäin kiinnostavia.

Kesän havainnot talteen

Nyt sinulla on mainio tilaisuus antaa panoksesi lepakoiden suojelemiseksi. Vantaalla tehdään tulevan kesän aikana harrastajavoimin alustava kartoitus Vantaan lepakkotilanteesta. Esikartoitus antaa osviittaa siitä, miltä alueilta tulisi teettää ammattimainen lepakkokartoitus suojaamaan lepakoita ja niiden elinpiirejä. Vaikka lepakot viihtyvät myös rakennetussa ympäristössä, reagoivat ne herkästi ihmisen toiminnan aiheuttamiin muutoksiin.

Esikartoituksessa jokaisen lepakoiden ystävän panos on tärkeä. Jos sinulla on havaintoja lepakoista tai haluat kesällä osallistua lepakoiden kartoitukseen osana harrastustasi, niin ota yhteyttä lepakkoryhmään. Myös Vantaan yhdistyksen sivuilta löytyy tarkempaa tietoa kartoituksesta.

Teksti: Kaarina Aro

Kiinnostaako kartoitus? Jos kiinnostuit lepakoiden kartoittamisesta, niin ota yhteyttä Vantaan yhdistyksen lepakkoryhmän koordinaattoriin sähköpostitse osoitteeseen kaarina.aro@iki.fi

Lepakkolinkkejä:

Artikkelin lähteet (siis hyvää lisälukemista!):

  • Suomen lepakkotieteellinen yhdistys SLY
  • Markku Lappalainen: Lepakot. Salaperäiset nahkasiivet. Tammi 2002.
  • Yrjö Siivonen: Vantaan kaupungin lepakkokartoitus 2001-2002. Kartoitusraportti.
  • Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen: Vantaan Itä-Hakkilan lepakkoselvitys 2006. Kartoitusraportti.
  • Faunatica Oy: Marja-Vantaan lepakkokartoitus 2009. Kartoitusraportti.