Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjanmaan piiri Suomenselän yhdistys

Suomenselkä
Navigaatio päälle/pois
Saukonjälki nro 9 julkaistiin 4.5.2018.

Uusin Saukonjälki on pdf-muodossa oleva nettilehti.

Saukonjälki nro 9 avautuu täältä

Saukonjälki 9

Huom! Jotkut selaimet avaavat lehden tietokoneruudulla allekkaisina sivuina. Lehti on sitenkin hyvin luettavissa, mutta parhain lukukokemus saavutetaan, jos lehti avautuu aukeamittain isoin sivuin. Ilmaista Adobe Acrobat -ohjelmaa käyttäen lehti avautuu kaikilla selaimilla parhaalla tavalla. 

 

Vanhoja numeroita saatavana. Kysy puheenjohtajalta tai sihteeriltä.

saukonjälki 1    Saukonjälki 2   Saukonjälki 3   Saukonjälki 4

Saukonjälki 5   Saukonjälki 6   Saukonjälki 7   Saukonjälki 8

Yhdistyksessämme heräsi jo toiminnan alkuvaiheessa ajatus kotiseutumme luonnosta kertovan kirjan tai lehden tekemisestä. Asiassa päädyttiin lehteen. Lehden nimeksi tuli Saukonjälki.

Antero Mäkelä kirjoittaa ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa kauniisti lehden tarkoituksesta ja synnystä: ”Etsimme lehdelle nimeksi kaikkia toiminta-alueen kuntia yhdistävän tekijän. Saukko, tuo salaperäinen vesiemme kulkija, voi yhden yön aikana jättää jälkensä jopa kaikkien kolmen kunnan alueelle. Lapuanjoen uomassa tai sulan kosken rantalietteellä sen jälkijono elävöittää maisemaa. Valitettavasti ihmisen maisemaan jättämät jäljet eivät aina ole yhtä kaunista katseltavaa. Tämän lehden tarkoituksena on saukon tavoin jättää myös meiltä ihmisiltä myönteisiä jälkiä elämäämme rikastuttamaan.”   

Kirjoittajiksi on pyydetty eri alojen asiantuntijoita ja ajattelijoita, runoilijoita sekä nuorten ja lasten tekstejä tai kuvia.

Lehden sivumäärä on paperilehdissä 40-44 sivua, uusimmassa digitaalisessa lehdessä sivuja on 100.

 

Esimerkkejä vanhojen lehtien sisällöistä

Nro 1 / 1995:

Ilkka Laitakari: Alavuden, Kuortaneen ja Töysän kallioperä

Reijo Salmi: Suomenselän läntisellä laidalla

Antero Mäkelä & Esko Rajala: Saukon esiintymisestä Lapuanjoen latvavesillä vuosina 1987-1994

Matti Ignatius: Varjelkaamme tätä maata!

Tapani Ala-Mutka: Ihminen, tekniikka ja luonto

Virpi Yli-Kuha: Maalaastytöön ajatuksia kaupungin kivikaruulta

 

Nro 2 / 1996:

Jukka Kotola & Jouni Näpänkangas: Alavuden, Kuortaneen ja Töysän geomorfologiasta

Antero Mäkelä: Kaksi vuosikymmentä liito-oravien perässä

Esko Rajala: Uhanalainen tuulihaukka etsii asuntoa

Sonja Kokkila: Miksi luontoa täytyy suojella?

Kauko Niemi-Hukkala: Tessi-koira ja kanadanhanhet

Outi Pyykkö-Mäki: Kompostikäymälä sopii omakotitaloonkin

 

Nro 3 / 1997:

Jukka Kotola: Kuortaneenjärvi, Lapuanjoen helmi

Pertti Sevola: Alavuden, Kuortaneen ja Töysän vesistöt

Katri Auraniemi: Suomenselän metsäpeura

Sisko Istanmäki: Sinisilmä ja ruskea kirjekuori

Ulla Niemi-Hukkala: Runoja keväästä syksyyn

Arto Osala: Stressiä? (Sarjakuva)

 

Nro 4 / 1998:

Erkki Pulliainen: Mitä kuuma karhukesä 1998 opetti?

Katri Auraniemi: Töysän ympäristön tila selvitetty

Jukka Koivisto: Natura 2000 -kohde: Alavuden Kuivasjärvi

Antero Mäkelä: Vähä-Vehkajärven ikimetsä

Tuija Hakala: Puoliloiset puutarhassa

Tuurinkoulun 3-4 luokkalaisten ajatuksia ja havaintoja luonnosta

 

Nro 5 / 1999:

Jouni Kalmari: Alavuden Vähä-Vehkajärven luontoselvitys 1998

Jukka Kotola: Kuortaneenjärven vesikasvillisuuskartoitus

Reijo Salmi: Elpyykö Ponnenjärvi

Markus Haakana: Tuulihaukan pönttöpesinnät Töysässä 1988-1999

Jouni Kalmari: Perustietoa taajamametsistä

Juha Jokiaho: Runoja

 

Nro 6 / 2001:

Reijo Siloaho: Havaintoja Alavuden perhoslajistosta

Reijo Salmi: Iso Vuorijärven luontoselvitys

Esko Rajala: Ruisrääkän paluu

Antero Mäkelä: Etelä-Majasaari – lehtojensuojelualue

Eliisa Koskinen: Totta joka sana, Nykyaika

Kirkkomännikön koulun oppilaat: Pieniä ötököitä

 

Nro 7 / 2003:

Seppo Kontiokari: Suomenselkä perhosten leviämisreittinä ja leviämisesteenä

Esko Rajala: Pennalanlahden pesimälinnusto kesällä 2003

Reijo Salmi: Kuinka maankamaramme on muodostunut?

Juha Saarinen: Suomenselkä aikojen saatossa

Jouni Hongell: Perinteisten maaseutualueiden hoito

Eveliina Ojala: Monipuolinen metsä

 

Nro 8 / 2008:

Terttu Rajala: Kaksi vuosikymmentä luonnon puolesta

Esko Rajala: Kuukkeleita alueellamme

Anneli Heinonen: Kotiseutumme ruokasienistä

Reijo Salmi: Kurkistus 6000 vuoden taakse

Tuija Hakala: Reliktiäyriäinen Kuortaneenjärvessä

Anni Kytömäki: Luonnonperintösäätiö ja Ikimetsän ystävät ry – toimintaa metsien puolesta

Toiminta

Luonnonystävät pyrkii jakamaan tietoa luonnosta ja ympäristön suojelusta. Siksi yhdistys järjestää säännöllisesti retkiä luontokohteisiin.…

Lue lisää

Luonnonystävien toimintaa vuosina 1988-2018

Yhdistys on 30 toimintavuotensa aikana järjestänyt 66 luontoretkeä, 55 esitelmätilaisuutta, laatinut noin 40 aiheesta lausuntoja, aloitteita…

Lue lisää